Halosen harmonitehtaan perustivat Jyväskylään Mäki-Matin kaupunginosaan vuonna 1902 harmonimestarit Aapeli Halonen ja Jaakko Rusanen, jotka olivat saaneet oppinsa Eero Mäkisen harmonitehtaassa Sortavalan maalaiskunnassa. Rusanen oli Halosen lapsuudenystävä ja myöhemmin Aapeli Halosen sisaren Lyydian aviomies.

Vuonna 1910 kaupunkiin nousi uusi komea tiili- ja hirsirakenteinen tehdasrakennus Rantakadun varteen (nyk. Hannikaisenkatu). Jugendtyylisen rakennuksen suunnittelijaksi pyydettiin Aapelin nuorempi veli, rakennusmestari ja taidemaalari Antti Halonen, joka oli jo kymmenisen vuotta aiemmin ollut suunnittelemassa ja rakentamassa veljessarjan tunnetuimman vesan Pekka Halosen ateljeekotia Tuusulaan.

Halosen harmonitehdas oli itseasiassa aikansa kulttuurikeskus Jyväskylässä. Aapeli Halonen (1863-1928) itse oli sivistynyt mies, joka johti palokunnan kuoroa ja lauloi Sirkoissa. Hänen puolisonsa Ida osallistui vieläpä enemmän paikkakunnan sivistyksellisiin ja aatteellisiin rientoihin. Koko suuren rakennuksen toinen kerros oli tarkoitettu asuinkäyttöön. Siellä asui tietenkin Aapeli itse perheineen ja myöhemmin hänen lapsensa perheineen aina 1960-luvun alkuun saakka.

Antti Halonen (1870-1945) asui Halosen talon ateljeekodissa vuosina 1910-1915. Jyväskylässä taiteilija pääsi oikeastaan ainoan kerran koko elämänsä aikana keskittymään maalaamiseen. Viiden vuoden aikaan hän piti 15 näyttelyä sekä ateljeekodissaan harmonitehtaassa että muualla Suomessa. Isän kuolema vuonna 1914 pakotti hänet kuitenkin muuttamaan Lapinlahdelle huolehtimaan kotitilasta Akkalansaaressa. Varsinaisen elämänuran Antti Halonen suoritti rakennusopin- ja piirustuksen opettajana eri paikkakunnilla Savossa.

Muita talon asukkaita ovat olleet mm. Viktor Kilpinen ja Oskar Raja-aho. Viktor Kilpinen (1865-1935) oli Sisä-Suomen Raudan johtaja ja maailmanmatkaaja, joka asui Halosen talossa 1920/1930-luvun vaihteessa. Kilpinen kokosi lukuisilta matkoiltaan laajat kokoelmat rahoja, aseita, koriste-esineitä ja kansatieteellisä esineitä, joita hän säilytti asunnossaan ja Halosen talon ullakolla. Viktor Kilpisen haaveena oli saada museo Jyväskylään. Siksi hän päätti lahjoittaa esinekokoelmansa kaupungille. Unelmasta tulikin pian totta kun Keski-Suomen museo perustettiin vuonna 1932. Viktor Kilpinen oli myös taidemesenaatti, joka tuki taloudellisesti ja henkisesti mm. Oskar Raja-ahoa.

Oskar Raja-aho (1899-1932) oli Jyväskylän ensimmäinen kuvanveistäjä, jonka lupaava ura katkesi tapaturmaisesti uimaretkellä vuonna 1932. Raja-ahon tunnetuimpia veistoksia Jyväskylässä ovat mm. Aino-patsas Kirkkopuistossa ja Karhu-veistos Rajakadulla. Hän muutti harmonitehtaaseen vaimonsa kanssa 1920-luvun lopulla. Talo oli tullut hänelle tutuksi aiemminkin, koska taiteilijan setä Oskari Raja-aho toimi puuseppänä harmonitehtaassa ja asui itsekin pitkään talossa. Raja-ahojen kodissa kävi runsaasti vieraita ja kanssakäyminen muiden jyväskyläläisten taiteilijoiden, etenkin Carl Bengtsin, Urho Lehtisen ja Jonas Heiskan, välillä oli vilkasta.

Harmonitehtaan toiminnan loputtua 1960-luvun alkupuolella rakennus päätyi Valion omistukseen. Asuinkerroksessa oli useita vuokra-asuntoja ja tehdassali muutettiin autokorjaamoksi. 1970-luvun lopulla Valio päätti kuitenkin purkaa arvokkaan rakennuksen ja oli vain sattuman ja kaukonäköisten kaupunkilaisten ansiota, että rakennus lopulta pelastui. Jyväskylän kaupunki osti Halosen talon, peruskorjasi ja osittain entisöi sen. Tällä hetkellä sen ulkoasu ja gallerian porraskäytävä on suojeltu rakennushistoriallisesti arvokkaina kohteina. Alkuperäisiä ovat myös gallerian kaksi kaakeliuunia.

Halosen taloon päätettiin sijoittaa vuonna 1978 toimintansa aloittanut maamme ensimmäinen kunnallinen grafiikan paja, joka sijaitsi toisessa arvokkaassa Kouluviraston rakennuksessa (alunperin Kaupunginhotelli, nykyisin Nikolainkulma). Paja muutti rakennukseen vuonna 1983. Työpajatilat kunnostettiin alakertaan vanhoihin tehdassaleihin ja toiseen kerrokseen perustettiin keskuksen ylläpitämä Galleria Harmonia. Toiminnan laajetessa grafiikan pajan nimi muutettiin Jyväskylän Grafiikkakeskukseksi. Osa toisen kerroksen asuinhuoneista on edelleen vierashuone- ja muussa asuinkäytössä.

Rakennuksen kellarikerroksessa oli pitkään myös toinen taidegalleria, Jyväskylän taiteilijaseuran galleria, joka tällä hetkellä toimii Galleria Becker -nimisenä Seminaarinkadulla. Luovan valokuvauksen keskus ry:n ylläpitämän Galleria Fotokramin toiminnan loputtua Kramsunkadulla Halosen talo sai uusia asukkaita vuonna 1995. Luovan valokuvauksen keskukselle kunnostettiin kellarikerrokseen pimiö- ja muut työskentelytilat ja samassa yhteydessä Galleria Harmoniasta tuli Grafiikkakeskuksen ja Luovan valokuvauksen keskuksen yhteinen taidegrafiikkaan ja valokuvaan erikoistunut galleria.

Kellarikerroksessa sijaitsevat Luovan valokuvauksen keskuksen työskentelytilat (n. 80 m2) ja ensimmäisessä kerroksessa Grafiikkakeskuksen grafiikan paja (335 m2). Rakennuksen toisessa kerroksessa on keskusten sosiaalitilat keittiöineen sekä keskusten yhteinen näyttelytila, Galleria Harmonia kirjastoineen ja galleriakauppoineen. Grafiikkakeskuksen vierashuoneistoon (n. 50 m2) on oma sisäänkäyntinsä pihan puolelta.