About english

Kansainvälisyyden pitkä koura ulottaa jo Suomen pimeimpäänkin nurkkaan. Tuo konservatiivien pahin vihollinen on tunkeutunut läpi suomen suojakuoren ja levittäytyy kansan pariin. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa kielellinen kysymys on hankala, eiväthän kaikki voi osata suomea, joten meidän täytyy uhrautua englannin opiskelulle.

Lehtien työpaikkailmoituksia ei nykyään lueta enää pelkällä suomella. etsitään ympäri palstoja ja yhä hankalampia työnimikkeitä pursuavat ilmoitukset hyppivät silmille. Ehkä tämä on jonkinlainen salaliitto, joka estää hieman yksinkertaisempia tai kielitaidottomimpia ihmisiä saamasta työpaikkaa, who knows. Onhan se hieman hankalaa hakea paikkaa, jos ei tiedä edes omaa ammattinimikettään tuolla maailmankielellä. Työpaikkailmoitukset eivät kuitenkaan ole ainoita paikkoja, jossa englanninkieli kukoistaa vaan myös ympäri yhteiskuntaa se elää auvoista elämää, muun muassa mainoksissa, tv-ohjelmissa ja videopeleissä .

Pelkästään media ei käytä englantia, vaan myös tavalliset ihmiset käyttävät sitä tavallisissa keskusteluissaan suomenkielen rinnalla -itse lukeudun tähän ryhmään, bisnesmiehistä sitten puhumattakaan. Yhä useammat ihmiset tarvitsevat englantia päivittäin työssään. Missä vaiheessa sitten astutaan hyvän maun ylitse? Ilmoittaessani: “Öö... Mä en nyt kyllä tiiä miten tää menee suomeks, mutta mä voin sanoo sen enkuks.” tunnen joskus syvää nolostumista. Vai meneekö raja siinä, kun keskustelen chatissa suomalaisen kaverini kanssa englanniksi, sillä kaverini ilmoitti ettei häntä tänään huvita käyttää suomea?

Saattaa kuulostaa hullulle, että supisuomalaiset ihmiset käyttävät keskenään vapaaehtoisesti englantia, mutta ulkomaalaisten kanssa lisääntyvien kontaktien tuloksena englanti alkaa tuntua luonnolliselta puhua. Jossain vaiheessa englanti sitten nousee lähes suomen rinnalle kun sitä päivittäin käyttää. Nykyään saatan ajatella tai alkaa puhua englanniksi kavereilleni aivan huomaamattani, mutta se ei haittaa heidän kanssaan, sillä he tekevät samaa. Eikä sillä loppujen lopuksi ole niin kauheasti väliä, kieli kuin kieli, kunhan saat vain asiasi sanottua. Nykynuorison puhe pursuaa englantilaisia lyhenteitä, tuo lol- ja omg-kieli on kirottu huonoon maineeseen ainakin pienemmillä paikkakunnilla, mutta ulkomaalaisten seurassa sitä voi käyttää vapaasti tarvitsematta kuulla piikittelyä. Silti on hyvä muistaa vaalia kaunista suomenkieltämme, onhan se jotain, joka loppupeleissä luo yhteishengen suomalaisien välille. The end.

Taija Kolehmainen

5/2008

About english