Jyväskylä
Keuruu
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Toivakka
Äänekoski
Jyväskylä Sinfonia
Finnkino
Jyväskylän kaupunginteatteri
Lutakko
Free Your Mind
Keskisuomalainen
Äänekosken Elävän Musiikin Yhdistys ÄRMY
Etusivu | Ajankohtaiset | Arvostelut | Bändiesittelyt | Elokuvat | Tarinat | Runot | Linkkivinkit | Nuvan kuukautiset | Kuukauden julkkis | Konsertit ja keikat | Kuukauden resepti | Videot | Kuvat | Vuodatuksia | Meet the Street -projekti | Arkiston kätköistä | Tiedotteet | Toimittajaesittelyt | Vinkkejä Painovirhe-toimintaan | Information in English | Kirjoituskilpailu 2010
Uusi Seukka vetää väkeä
Jyväskylän ammattiopiston opiskelijayhdistys JAMO ry haki Jyväskylän nuorisovaltuustolta hankerahaa vapaa-aikatila Seukan viihtyvyyden parantamiseen.
Rahoilla hankittiin biljardipöytä, pingispöytä ja säkkituoleja. Vapaa-aikatila Seukka sijaitsee Harjun asuntolassa Sepänkadulla.
- Nuorilta on tullut todella hyvää palautetta uudistuksista. Eniten on kiitelty uutta biljardipöytää, vanha oli jo siinä kunnossa että uuden aika jo tosiaankin oli, kertoo nuoriso-ohjaaja Niina Ekstam.
- Myös säkkituolit ja pingispöytä ovat löytäneet käyttäjänsä, Niina jatkaa.
Suurin osa Seukan kävijöistä on asuntolassa asuvia nuoria ja heidän kavereitaan. Se on avoin kaikille ammattiopiston opiskelijoille. Seukka on keskeinen osa asuntolan vapaa-aikatoimintaa.
- On kyllä tosi kiva tämä uusi Seukka. Täällä on nyt hyvä järjestää tapahtumia ja muita aktiviteetteja, sanoo asuntolatuutori, toista vuotta asuntolassa asuva Elina Janhunen.
Seukan käyttö on ollut uudistuksen myötä aktiivisempaa.
Jyväskylän ammattiopiston opiskelijayhdistys JAMO ry haluaa kaikkien Seukan käyttäjien puolesta kiittää Nuorisovaltuustoa hankkeen mahdollistamisesta.
Jyväskylän ammattiopiston opiskelijayhdistys JAMO ry - Sinuakin varten
Kun puhutaan oppilaskuntatoiminnasta, tulevat usein esiin monenmoiset stereotypiat puolikuulasisista nörteistä koulukirjat kainalossa. Todellisuus on kuitenkin aivan eri maata. Toisella asteella opiskelija saa yhä enemmän mahdollisuutta vaikuttaa asemaansa koulussa, mutta saa äänensä kuuluville myös alueensa nuoria koskevassa päätöksenteossa. Jos peruskoulussa oppilaskuntanne hankki koulullenne uudet kellot käytäville, miltä kuulostaisi uusi skeittialue lähipuistoosi ?
Ammattiin opiskelevat rupeavat valmistautumaan tulevaisuuteen - jatko-opintoihin ja tulevaan työpaikkaan. Yhdistys- ja yritystaidot ovat olennainen osa ammattitaitoa ja ovat asioita joita työnantajat arvostavat. 2000-luvulla yhä useammat yritykset vaativat tiettyä tietoteknistä osaamista, peruspaperiasioiden hallintaa sekä juridiikkatuntemusta. Toisen asteen opiskelijatoiminta tarjoaa kaikkea tätä, tapahtumajärjestämistä tietenkään unohtamatta.
No mikäs ihmeen JAMO ry?
Melko tuore opiskelijayhdistys Jyväskylän ammattiopiston Opiskelijayhdistys JAMO ry perustettiin noin viisi vuotta takaperin edustamaan liki neljää ja puoltatuhatta nuorta Jyväskylän ammattiopistossa. Sen pääideana on luoda opiskelijoille vaikuttamis- ja äänenantokanava oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella. Asioita hoitaa hallitus, johon on tarkoitus saada edustus jokaisesta ammattiopiston seitsemästä yksiköstä, mielellään vieläpä eri aloilta. Tätä kautta pyrimme tarjoamaan mahdollisimman oikeudenmukaisen päätöksenteon, joka ottaa huomioon opiskelijan mielipiteet yksiköstä piittaamatta. Jos jokin asia mättää tietyssä yksikössä, ei se jää huomioimatta. Toimimme siis amislaisten äänitorvena ja edunvalvojana.
Opiskelijayhdistyksemme taustalla on vaikuttamassa kasa asiasta innostuneita nuoria: tyttöjä ja poikia, mutta myös ammattiopiston henkilökuntaa, kuten nuoriso-ohjaaja sekä opinto-ohjaajia. Jyväskylän ammattiopisto onkin vahvasti vaikuttamassa taustalla. Tukiverkostomme ongelmatilanteiden varalta on laaja ja oppilaitoksen vastaantuleminen on vienyt meitä paljon eteenpäin. Kouluyhteisön kannalta onkin mielestämme ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat tuntevat olevansa hyvissä käsissä. Kiinnostuneiden ei välttämättä tarvitse liittyä hallitukseen, sillä aktiivisuus paikallisella tasollakin auttaa. Se on jopa toivottavaa - mikäpä piristäisi paremmin kuin räiskyvät pikkujoulubileet omien koulukavereiden kanssa.
Yhdistykseltämme löytyy opiskelijaedustus ammattiopiston näyttötoimikunnassa, joka käytännössä on opiskelijan opintojen kannalta korkein päättävä elin. Opiskelijan suorittaessa työssäoppimisia, suorittavat he yleensä sen yhteydessä myös osaamisen näytön. Edustajamme varmistaa etteivät opettajat nakuta alimpia arvosanoja todistuksiin ilman syytä. Sen lisäksi edustus löytyy hyvinvointityöryhmä HYRYstä, jonka pääasiallinen tehtävä on yleinen hyvinvointi ja sen ylläpito. He järjestävät liikuntapahtuman noin kerran vuoteen, joka on yleensä erilainen riippuen yksiköstä. Se voi olla aina pesäpallosta beach-futikseen.
Suurena toisen asteen opiskelijayhdistyksenä meidät otetaan vakavasti myös oppilaitoksen ulkopuolella. Edustusta löytyykin muun muassa nuorisovaltuustosta, jossa meillä on viisi paikkaa sekä opiskelija-asuntosäätiöstä. Olemme myös läheisessä yhteistyössä useiden Keski-Suomen alueen opiskelijayhdistysten kanssa. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on mahdollinen yhteinen tapaaminen Suomen eri oppilaskuntien kanssa.
Lukiokoulutuksen liittyessä mukaan koulutuskuntayhtymään, olemme yhä lähemmin yhteydessä myös lukioiden oppilaskuntiin ja yhteinen Keski-Suomen toisen asteen nuorten suurliikuntatapahtuma on suunnitteilla myöhemmin ensi keväänä. Puhutaan lähes 30 000 opiskelijan tapahtumasta, joka on noin neljännes kaupungin väestöstä!
Ikä ei takaa osaamista
"Ensimmäinen vuosi meni pääosin perustamiseen, toinen yleiseen infoamiseen ja jäsenten hankintaan sekä logoon, kolmas yleiseen ongelmien selvittämiseen, sekä lähempään yhteistyöhön kirpputorin kanssa. Suunnittelimme myös jaosideaa, sekä kalenteriprojekti pantiin alulle", kertoo puheenjohtaja Veronika Markkanen.
"Meiltä on tulossa ulos ammattikalenteri, jossa on joka kuukaudella eri ammattiopiston alakuva. Kuvaajat, parturit ja oheistajat ovat kaikki alan opiskelijoita. Kuvattava on sekä tyttöjä että poikia. Kuvaukset suoritetaan ammattilaisstudiossa."
" Ylläpidämme ammattiopiston opiskelijoiden omaa nuorisotilaa, Seukkaa. Seukasta löytyy biljardipöytää, kahvikonetta, televisiota sekä muuta toimintaa kouluelämän oheen."
" Lukiot liittyivät Jyväskylän koulutuskuntayhtymään 1.8.2010. Olemme lähemmässä yhteistyössä heidän kanssaan kokouksien ja tapaamisten muodossa. Ensi keväänä on tulossa taatusti Jyväskylän alueen toisen asteen nuorten suurin tapahtuma, joka kerää yhteen lähes 30 000 opiskelijaa eli noin neljänneksen kaupungin väestöstä."
" Jyväskylän koulutuskuntayhtymä muuttui savuttomaksi 1.8.2010. Suurin haaste onkin löytää opiskelijoille muuta vapaa-ajantoimintaa ja aktiviteetteja, jotta tupakoiminen ja sen tietty sosiaalinen kanssakäyminen unohtuisi."
" Toimimme läheisessä yhteistyössä Suomen ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ryn kanssa. Pääsemme koulun kustantamiin koulutustilaisuuksiin ympäri Suomea. Vuoden kohokohtina ovat tottakai amisten oma risteily, SAKKI-risteily sekä liittokokous!"
Miksi lähtisin mukaan?
Opiskelijayhdistystoimintakin voi olla hauskaa. Jos sinulla on ideoita joita haluat toteuttaa, kannattaa lähteä mukaan! Toteutamme jatkuvasti uusia, mielenkiintoisia ehdotuksia. Tulemalla mukaan kokouksiimme pääsetkin mukaan erilaisiin työryhmiin.
Valttikorttinamme toimiikin erilaisuus. Aktiivimme ovat erilaisen persoonan, erilaiset lähtökohdat ja erilaiset juuret omaavia amisnuoria. Emme ole siis ainoastaan opiskelijayhdistys, vaan kiva yhteisö täynnä ystäviä, hauskanpitoa ja mukavia hetkiä. Sinulla on täten mahdollisuus luoda ihmissuhteita, jotka pysyvät hengissä läpi koko elämän. Käy juttelemassa paikallisten aktiiveidemme kanssa omassa ammattiopiston yksikössäsi, heiltä saat paljon lisää tietoa!
Miksi et siis lähtisi mukaan opiskelijatoimintaan? Pääset helposti mukaan ottamalla yhteyttä oman koulusi aktiiveihin tai opinto-ohjaajaan. Take a Next Step.
Teksti: Joni Lappalainen, JAMO ry hallituksen jäsen
Logo: Jyväskylän ammattiopiston Opiskelijayhdistys JAMO ry
Kaikkea pitää yrittää
Istuskelen juuri nyt Jyväskylän Kaupungin nuorisopalvelujen toimistossa ja mietin mitä kirjoittaisin. Esimieheni Eija ehdotti, että kirjoittaisin Painovirheeseen kesätyöstäni ja taustanäyttelytyöstäni McDonaldsin mainoksessa. Aloitan juttuni vaikka näin, olin yksi onnekkaista nuorista, joka sai kesätöitä Jyväskylän Kaupungilta. Olen(ko) onnellinen kesätöistäni? Vaikka ulkona on kuuma kesäpäivä ja ihmiset kulkevat kadulla toimiston ikkunan ohi aurinkolasit päässään ja minishortsit jalassa, minä nautin istua hiljaisessa toimistossa tietokoneella. Kesätyöni kaupungilla on ollut monipuolista ja hauskaa. Olen oppinut paljon uusia asioita Jyväskylästä, nuorisovaltuustosta, kulttuuriklubi Siperiasta ja monesta muusta mielenkiintoisesta asiasta.
Minusta tuntuu, että päässäni tällä hetkellä ei liiku muuta kuin silmät. Olin eilen illalla ystäväni Ellan kanssa Helsingissä McDonaldsin mainoksen kuvauksissa taustanäyttelijänä. Taustanäyttelijänä olo ruokamainoksessa olisi unelma-ammatti. Kuvausryhmä huolehtii tarkasti siitä, että kaikilla taustanäyttelijöillä on koko ajan jotain ruokaa kädessä menossa suuhun!
Idea hakea mäkkärin mainokseen tuli hetken mielijohteesta. Lähetimme sähköpostia McDonaldsin mainostajalle ja hän välitti hakemustamme eteenpäin ja eteenpäin. Parinviikon päästä sähköpostin lähettämisestä minulle soitettiin mainostoimistosta. Ellaa ja minua pyydettiin Helsingin Pukinmäen McDonaldsin mainoksen kuvauksiin. Kuvaukset osuivat huonoon ajankohtaan, sillä olin töissä juuri täällä Jyväskylän Kaupungilla. Pitkän harkinnan jälkeen kysyin Eijalta ja Tanjalta voisinko saada vähän vapaata töistä, että kerkeisin kuvauksiin. He innostuivat kuin kuulivat McDonaldsin mainoksesta ja suostuivat päästämään minut Helsinkiin.
Jännittävän junamatkan ja taksilla seikkailun jälkeen löysimme kuvauspaikan. Kuvauksen johtaja otti meidät lämpimästi vastaan ja esitteli meille paikkoja ja ihmisiä. Esittely kierroksen jälkeen meidät pyydettiin sisälle jossa oli muitakin taustanäyttelijöitä ja puvustaja. Puvustaja tarkisti vaatteemme ja laittoi meille asusteita. Nyt oli vuorossa ruokatauko ja inhottavan pitkä odottelu. Odottelupaikalla itikat söivät meitä elävältä. Aika ei kulunut yhtään, oli tosi tylsää. Mietimme jo Ellan kanssa taksin tilaamista ja kotia lähtemistä. Onneksi emme lähteneet.
Parin minuutin päästä vaalea pienikokoinen nainen pyysi meitä ylös kuvaukseen. Yläkerta oli täynnä kameramiehiä, avustajia ja muita tärkeän näköisiä henkilöitä. Kuvauspaikalla meille laitettiin pahan hajuista puuteria naaman ja kerrottiin mitä meidän pitäisi tehdä. Avustaja neuvoi minua ja Ellaa kävelemään tarjottimen kanssa kameran käydessä taka-alalle istumaan ja syömään. Hetken päästä kuului kova ääni "Aloitetaan aloitetaan ääni ääni kuva käy otto". Kamera aloitti kuvaamisen. Päähenkilöt rupesivat puhumaan omia repliikkejään ja me lähdimme kävelemään, istuimme pöytään ja rupesimme syömään. Sitten kuului "kiitos" ja kuvaus loppu. Sama kohtaus tehtiin monta kertaa uudestaan ja uudestan. Kuvauksen jälkeen meille tuli taas pitkä tauko.
Pitkän odotuksen jälkeen meidät pyydettiin taas ylös. Tällä kertaa meidän piti istua vihreille sohville kauas kamerasta. Tämä kuvaus oli paljon kivempi, koska meille tuotiin koko ajan lisää ruokaa ja kohtauksessa oli enemmän taustanäyttelijöitä. Söimme ja söimme... Hetken kuluttua, muistimme että bussimme lähtee 23.00 Helsinki-Vantaa lentokentältä ja meillä on puolituntia aikaa keritä viimeiseen bussiin, joka tulee Jyväskylään. Emme olleet muistaneet tilata taksia. Ella lähti nopeasti alas soittamaan taksin. Taksi tuli nopeasti McDonaldsin pihaan ja kiidätti meidät lentokentälle. Bussimme oli "onneksi" myöhässä, jouduimme taas odottamaan väsyneinä. Pitkän odotuksen jälkeen näimme bussimme. Olimme helpottuneita, että pääsemme vihdoin bussiin nukkumaan ja kotia.
Vielä vinkiksi, jos kiinnostaa päästä taustanäyttelijäksi kannattaa ottaa yhteyttä mainostoimistoihin. Odotan jo innolla että näen mainoksen kokonaisuuden telkkarista ja voi sanoo "vou mä olin tuolla".
Suvi S.
Kaupungin kesätyöntekijä
Kuulokkeilla lisää viihtyvyyttä atk-luokkaan!
Huhtaharjun koulu on hankkinut keväällä uudet kuulokkeet atk-luokkiin. Hanke eteni seuraavasti:
Mietimme hallituksen kokouksessa, että voisimme hakea hankerahaa parantaaksemme kouluviihtyvyyttä. Edellisinä vuosina olemme hakeneet rahaa mm. sohviin.
Kyselimme oppilailta ajatuksia mihin rahat voitaisiin käyttää ja päätimme hankkia kuulokkeet atk-luokkaan. Kuulokkeet haluttiin, koska ne helpottavat kielten opiskelua ja parantavat atk-tuntien viihtyvyyttä!
Muutama oppilas hallituksesta esitteli hankkeen Nuorten valtuustolle. Huippukokouksessa koulumme hanke hyväksyttiin ja sille myönnettiin rahat. Hinta- ja laatuvertailujen jälkeen oppilaskunnan hallitus päätti tilata kolmekymmentä kappaletta Sennheiser- merkkisiä kuulokkeita turkulaisesta liikkeestä.
Pienien viivästysten jälkeen kuulokeet viimein saapuivat huhtikuun lopussa. Nyt ne ovat koulumme oppilaiden ahkerassa käytössä.
Oppilaskunnan hallituksen oppilaat
Hanke sai rahoituksensa Jyväskylän nuorisovaltuuston huippukokouksessa 11.2. 2010. Lue lisää: http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/nuva
Hankimme uudet pöydät ja tuolit
Tikkakosken nuorten hankesuunnitelmana oli hankkia monarille uudet pöydät ja tuolit. Janita Paananen ja Susanna Viitamäki hakivat rahoitusta valtuustonkokouksesta. Pöytien tulivat olla uusia ja kestäviä ja myös siirrettävissä. Pöydät ovat tulleet käyttöön, koska monarilla järjestetään alakoululaisille diskoja ja yläkoululaisille yökahviloita. Pöydät ovat tarkoitettu myös kaikille nuorisotilaa käyttäville. Hankkeen toteuttivat nuoret ja nuorisonohjaajat yhdessä.
Sanna Hirvonen, Nuorten Ääni
Hanke sai rahoituksensa Jyväskylän nuorisovaltuuston huippukokouksessa 11.2. 2010. Lue lisää: http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/nuva
Hei, nuorilla on ASIAA!
Nuoren elämään mahtuu kaikenlaista: ihastuksia, riitoja, väärinkäsityksiä sun muuta. Nyt saamme itse kuulla nuorten mielipiteitä maailmasta ja heidän elämästään.
- Vanhempien ei pitäisi puuttua niin paljon asioihin, Anni Antikainen, 13v., kertoo.
Annin mielestä teini-ikäiselle tärkeintä ovat kaverit.
- Kamujen kaa lenkkeillään ja ollaan kaupungilla, Anni sanoo.
- Nuorten pukeutuminen kertoo itsestään paljon ja omasta luonteestaan. Se on hyvin tärkeää!
Nea Kansanaho, 14v., mielestä pillifarkut ja tunikat ovat ihan parhaita.
Seuraavaksi eteemme astuu Jenni Haarala, 13v., jolla on päässään musta pipo ja peace-koru kaulassaan.
- Maailma on barbaarinen! Ihmisten pitää taistella barbaarisuutta vastaan! Jenni kertoo vahvan mielipiteensä.
- Koulu kiusaaminen ei ole kivaa. Jos teitä kiusataan kertokaa siitä opelle tai valittakaa äidille, Jenni sanoo.
Kuin kysyimme nuorilta ovatko arvosanat tärkeät aika monen suusta lensi: On, jos tahtoo hyvän työn!
- Toimittajan työ olisi kiva tai jotain vastaavaa, Jenni hymyili.
- Tanssija olisi hyvä työ, Nea toteaa.
- Haluan työn jossa voi olla lasten parissa, Anni haaveilee.
- Työ joka kiinnostaa mua ja palkka on hyvä, Aliisa Laakkonen, 13v., sanoo.
- Lasten oikeudet ovat hyvät eikä niissä ole mitään muokattavaa, Aliisa kertoo.
- Läksyjä pitäisi vähentää ja myös koulupäiviä! Jenni ja Anni sanovat.
- Olen samaa mieltä, mutta läksyjä ei varmaan tarvitse, ehkä joitakin, muttei kaikkia, Ida Halla-aho, 13v., toteaa.
Monet nuoret alistuvat joskus huumeitten käyttöön.
- Mistä ne edes saa niitä? Minä en onneksi käytä, Ida sanoo.
- Ne jotka käyttävät huumeita niin heillä saattaa olla masennus tai jotain muuta ongelmia, Nea vastaa.
- Huumeet ovat perseestä! Jenni huutaa.
Kummat kiroilevat enemmän: aikuiset vai teinit?
- Teinit, Ida sanoo mielipiteensä.
- Molemmat, aikuiset kuitenkin ovat opettaneet nuoret kiroilemaan, Jemila Matilainen, 13v., kertoo.
- Riippuu vähän, Aliisa vastaa.
Kuinka kauan olet päivässä koneella ja osaatko sanoa mihin kellon aikaan menet yleensä koneelle?
- Vietän yöt aina koneella, Ida hymyilee.
- 3 tuntia koulun jälkeen, Jenni vastaa.
- Illalla 6-7 tuntia, Anni sanoo.
Anoreksia (syömishäiriö) ja ulkonäkö huolet vaivaavat useasti teini-ikäisiä ja enimmäkseet tyttöjä. Tytöt kertovat siitä mielipiteensä:
- Eräs kaverini on sairastanut anoreksiaa, Jenni kertoo.
- Vanhemmat eivät koskaan puutu asiaan. Nuoret yrittävät liikaa matkia huippumalleja, Aliisa huomauttaa.
- Liikalaihduttaminen ei ole hyväksi elimistölle, Nea sanoo.
Mitä seurustelu aiheuttaa nuorille?
- Itkua, surua, joskus onnea, Anni vastaa.
- Itkua, surua, tuskaa, Jenni vastaa.
- Sydänsuruja, nimetön nauraa.
- Ja paljon pussailua, Anni lisää.
Mistä puhut yleensä kamujen kanssa?
- Tytöistä, nimetön vastaa.
- Ruoasta, Jenni sanoo.
- Maailman ankeudesta, nimetön vastaa.
Nuorten kolme toivetta aikuisille:
1. Älkää olko niin ankaria.
2. Nostakaa viikko/kuukausirahaa.
3. Huolehtikaa että me voimme hyvin, älkää innostuko liikaa.
Aikuisten kolme toivetta nuorille:
1. Älkää käyttäkö huumeita.
2. Älkää kiroilko.
3. Älkää kasvako vaan pysykää aina meidän pikkuisinamme....
Kirjoittanut: Sofia Sarkava
Hankasalmen nuorisovaltuusto vieraili Petäjävedellä
Olimme miettineet HanNun valtuuston kokouksissa, että olisi tosi mukava tietää, miten muitten kuntien nuorisovaltuusto toimii. Tuli semmoinen ajatus, että lähtisimme vierailemaan Petäjävedelle ja ottamaan selvää, miten heidän nuorisovaltuusto toimii.
Menimme kimppakyydeillä Hankasalmelta Petäjävedelle valtuustomme kanssa. Saavuttuamme Petäjälahden leirikeskukseen aloitimme sillä, että kerroimme kaikki omat nimemme ja millä " roolilla" olemme valtuustossamme. Petäjäveden valtuusto kertoi meille Petäjävedestä ja heidän valtuuston toiminnasta eli mitä kaikkea olivat tehneet valtuuston kanssa. Kerroimme myös itse oman valtuuston toiminnasta.
Olimme suunnitelleet kokouksissa, että molemmat valtuustot kehittelisivät jotain ohjelmaa iltaa varten ja keksisivät jotain leikkejä, joita leikittäisiin yhdessä. Leikimme norjalaista ja kissaleikkiä, "voi, voi mirri parkaa". Mässäsimme myös herkkuja, paistoimme notskilla makkaraa ja juttelimme koulusta ja kaikesta nuoriin liittyvistä asioista. Petäjäveteläiset esittelivät meille leirikeskusta ja kertoivat, mitä kaikkea siellä yleensä järjestetään. Lopuksi vaihdoimme facebook- osoitteita ja annoimme kortin ja karkkipussin kiitokseksi vierailusta.
Ihmisiin oli todella helppo tutustua ja kaikki olivat tosi mukavia ihmisiä.
Tähän loppuun voisi sanoa, että ei todellakaan ollut turha reissu, ja tämmöisiä vierailuja voisi olla enemmän!
Aino Kupiainen, HanNu
kuva: Marjo Kolehmainen
Hieman erilainen nuorisotilailta
Kello on puoli yksitoista perjantai-iltana. Osa paikalla olevista kolmestatoista hankasalmelaisesta nuoresta on Maamiesseurantalon keittiössä pitsanvalmistuspuuhissa. Muutamat puolestaan testaavat laulutaitojaan SingStarin parissa, kun taas toiset koristelevat seinälippua ja loput pelkästään oleskelevat paikalla. Tänä perjantaina Maamiesseurantalo Niemisjärvellä on Yönuokkarin käytössä.
Nuokkari-ilta, joka ei lopu kesken
Perjantain 12.3. hieman pidempi nuorisotilailta sai alkunsa täysin spontaanina ideana erään nuorisotilaillan aikana, tilaohjaajana toimiva Marjo Keskinen kertoo. "Tilalla pidettyjen nuokkari-iltojen aikana on illan huomannut loppuvan kesken. Lisäksi tällaisen olisi ehkä halunnut kokea nuorempana itsekin. Näistä se ajatus sitten lähtikin", Keskinen kertoo.
Yönuokkarin ohjelmaa oli suunniteltu Niemisjärven nuorisotilailtojen aikana yhdessä nuorten ja tilaohjaajien kanssa. Aloitusajaksi oli sovittu kello 19:00, mutta innokkaimmat saapuivat paikalle jo reilusti ennen sitä. Alkuhetket menivät tekniikan virittelemisen parissa, ja kun illan pelisäännöt oli saatu yhdessä sovittua, pääsi toiminta käyntiin toden teolla.
Toimintaa läpi yön
Koska viikoittaisien nuorisotilailtojen aikana on huomattu, että nuoret haluavat omaa aikaa ja vapaata oleskelua, ei erikseen suunniteltua ohjelmaa yhteisen pitsanleipomisen, seinälipun tekemisen ja Kesäkumivisan lisäksi ollut. Tämä ei tietenkään menoa haitannut ollenkaan. Vaikka kaikilla olikin makuupussit ja -alustat mukana, vain harvat käyttivät niitä. Kun nuokkari-ilta ei lopukaan kesken, täytyy siitä tietysti ottaa kaikki mahdollinen ilo irti. Pitsat syntyivät ja katosivat lähes yhtä nopeasti, ja sekä laulajantaidot että kitarasankaruus olivat testissä illan aikana. Konsolipelit ja elokuvat pyörivät käynnissä aina aamuun asti, eikä minkäänlaisia ongelmia ollut koko aikana.
Aleksi Häkkisen ja Heidi Harjunpään tuntemukset lauantaiaamuna olivat hyvinkin positiiviset. Molempien mielestä kavereiden kanssa hengaaminen läpi yön oli yönuokkarin parasta antia. "Tekeminen meinasi aamuyöstä loppua, koska väsytti ja osa porukasta nukkui, mutta aina sitä jotain keksittiin", kertoo Harjunpää. Häkkinen lisää toiveen uuden yönuokkarin järjestämisestä. Tämänkertaisesta tapahtumasta saatujen kokemusten perusteella yönuokkari ei ole ollenkaan huono idea, joten tulevaisuudessakin vastaavaa voidaan mahdollisesti odottaa.
Teksti ja kuvat: Janne Mäyrä
Tarvas, Kahden Käden Kopla, Raster Density & Bringer of Woe @ Vaajakosken Urheilutalo 11.3.2010
Kaikki sai alkunsa, kun Jyväskylän Nuorisovaltuustolta haettiin rahoitusta bänditapahtuman järjestämisestä suuressa ja mahtavassa Urheilutalon salissa. Onneksi hankkeelle näytettiin vihreää valoa ja rahoitusta saatiin.
Suorittakaamme aikahyppy torstain 11.3. iltapäivään, noin kello kahteen. Saavun Vaajakosken nuokkarille mukanani muitakin Tarvas-muusikoita. Sisälle päästyämme suoritamme jokaisen keikkailevan artistin velvollisuuksia, eli voitelemme alakanttiin arvioiden noin viisituhatta ruisleipää. Rokkistaraolo oli huipussaan!
Kello 15 pääsimme sisälle itse Urheilutaloon. Jösses, tilahan on ihan järkyttävän kokoinen! Pieni pelko siitä, että näyttääkö halli täysin tyhjältä nousi mahanpohjaan, mutta se sai väistyä miksaaja Janne Maunun karauttaessa paikalle ja laittaessa laiskat muusikot roudaamaan. Neljän aikoihin paikalle saapuivat Raster Densityn hemmot, ja rumpusetti saatiin kasaan. Soundcheck sujui ongelmitta, mitä nyt aika meinasi loppua kesken, onneksi aikataulussa kuitenkin pysyttiin. Pitäähän sitä nyt syödäkin välillä.
Tarvas & KkK + miksaaja-Maunu
Ovet avautuivat kello 18. Huh kun pitkä jono ihmisiä! Suureksi iloksemme paikalle vääntäytyi lopulta yli 130 ihmistä, mainostusta voi siis kuvailla hyvällä omallatunnolla sanalla "onnistunut". Lisäksi oli mahtavaa huomata, että ketään ei jouduttu kääntämään ovelta pois, eli kaikki puhalsivat puhtaat nollat! Hienoa nuoriso, hienoa.
Bringer of Woe aloitti oman settinsä noin 18:15, ja porukkaa oli jo tuolloin paikalla mukavasti. Pelko hellitti - ainakaan ei tarvinnut soittaa tyhjälle salille. BoW klaarasi deathrash-myllytyksensä hienosti läpi.
Niin, tässä vaiheessa voisikin nostaa kissan pöydälle. Eli sen surullisenkuuluisan pittikiellon. Artisteissa ja yleisössä herätti suurta närää että tätä keikkahauskanpidon mehukkainta muotoa ei sallittu tapahtumassa. Tämä onkin oikeastaan ainut asia mitä voisi parantaa tulevaisuudessa, moshpit kuuluu metallikeikoille kuin nyrkki silmään (ei kirjaimellisesti toim. huom.) Yleisö otti kuitenkin kiellon onneksi tyynesti, eikä kukaan poistunut paikalta tämän takia. Ehkä ensi kerralla sitten, näin toivomme!
Raster Density kiipesi lavalle ja soitti neljäkymmenminuuttisen armotonta deathpaahtoa. Hiki virtasi niin eläinpukuisella bändillä kuin yleisölläkin ja soitto oli millintarkkaa. Tässä vaiheessa rupesi oikeasti jännittämään lavalle meno…
Kahden Käden Kopla nousi lavalle ja riimitteli Cheekit sun muut suohon. Parempaakin parempaa ja aidompaakin aidompaa! Tarvas- ja Bringer of Woe-vokalisti Otto "Qtto" Puusaari kävi lauleskelemassa "KKK":n kanssa yhden biisin, ja viimeiseen biisiin kiipesi koko Tarvaslauma lavalle. Täältä Noustaan vedettiin saumattomana duettona, homma toimii!
Kahden käden kopla ottaa haltuun.
Lopulta oli tullut oman keikan aika. Intronauha pyörimään ja hemmot lavalle! Porukkaa oli varsin mukavasti paikalla ja annoimme kaikkemme ja hitusen enemmänkin (mitä nyt bassosoolo jäi puuttumaan). Pittikiellosta huolimatta humppamato saatiin pyörimään ja yleisöllä oli toivottavasti hauskaa, meillä oli ainakin!
Soitto loppui ajallaan ja sali tyhjeni äkkiä. Roudaukset sujuivat vikkelään ja muutenkin ilta sujui ongelmitta. Kiitämme kaikkia paikalle saapuneita ja henkilökuntaa, rock on ja sillee!
Tarvas murjoo.
Teksti ja kuvat: Iiro Vuori/Tarvas.
Hanke sai rahoituksensa Jyväskylän nuorisovaltuuston huippukokouksessa 11.2. 2010. Lue lisää: http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/nuva
Maailmanpelastaja
15-vuotias Amanda Lindström on ollut kasvissyöjänä vähän yli puoli vuotta.Perheessä ja kaveripiirissä oli jo ennalta kasvisruokavaliota suosivia, eikä vaihto lihasta tofuun ja vihanneksiin ollut mitenkään vaikeaa. "Ei minulle ennenkään maistunut kauheasti liha, lähinnä jauhelihasta tykkäsin", Amanda kertoo."Kasvissyönti säästää luontoa ja onhan se terveellistä. Ja en oikein tykkää ajatuksesta, että kun syö lihaa, syö eläintä."
Kasvissyönnillä eli vegetarismilla on monia alalajeja, joiden etuliitteet kertovat kasvisten lisäksi ruokavalioon sisältyvistä aineksista. Amanda luokittelee itsensä pectovegetaristiksi, joka terminä tarkoittaa kalaa syövää henkilöä. Lisäksi urheilullinen ja kasvavassa iässä oleva tyttö on järkevästi jättänyt ruokalistalleen maitotuotteet sekä kananmunat. "Pitää osata syödä oikein, että saa tarvittavat ravintoaineet ja ettei liho tai laihdu liikaa. Vaikkei söisi lihaa, samalla annoskoolla jaksaa ihan normaalisti." Amanda uskoo olevansa vegetaristi koko elämänsä, ja suunnittelee jättävänsä kalan pois jossain vaiheessa. "Nyt ei vielä viitsi, kun on kumminkin kasvuvaihe menossa." Amandan vanhemmat kysyivät kuusi kuukautta sitten, onko tämä aivan varma lihasta luopumisesta. Siskon jalanjälkiä seuratessa päätös on pitänyt, eikä lipsahduksia ole sattunut. Perhekin on päässyt mukaan maistelemaan lihattomia ruokia ja nauttineet niistä. "Äidin voisi vaikka käännyttääkin. Isästä en ole niin varma..", Amanda kertoo hymyillen. Vegetarismin huonoja puolia kysyttäessä esiin ei tule selkeästi mitään tiettyä. "Suklaan syöntiä tämä ei onneksi estä!"
Ruokalan pöydässä possukastike katoaa lautasilta. Joukon jatkona on yksi parsakastike-peruna-annos, jonka maun syöjä tietää jo suunnilleen. "Koulussa kasvisvaihtoehdot on aina samanlaisia. Perunaa, kastiketta ja papuja tai parsaa", Amanda luettelee. "Laadultaan ruoat ovat hyviä, mutta niitä voisi monipuoleistaa esimerkiksi tofulla tai soijalla. Tuskin näissä on edes suolaa", hän nauraa ja toteaa ruokien olevan terveellisiä mutta mauttomia. Ravintoloissa valikoima on hyvä, mikä tietysti selittyy erilaisilla resursseilla kuin kouluruokailussa.
Kasvissyönnin on todettu olevan ekologisempaa kuin sekaruokavalio, ja Amandankin mielestä ihmisten tulisi miettiä lihasta luopumista - edes osittain. "Jos kaikki osaisivat syödä kasviksia monipuolisesti ja ravinnontarpeen rajoissa, maailman kaikki ihmiset voisivat olla vegetaristeja. Tai no ehkä ei", Amanda miettii. "Minä ainakin pelastan maailman tällä tavoin", hän hymyilee ja juo viimeiset maitopisarat lasistaan.
Teksti: Riina Nygrén Kuva: FreePixelsValta ja vaikuttaminen kohtasivat Jyväskylässä
Nuorten Keski-Suomi ry:n järjestämässä tilaisuudessa maanantaina 8.2. kymmenen keskisuomalaista nuorta ja kymmenen keskisuomalaista kansanedustajaa istuutuivat saman pöydän ääreen keskustelemaan nuoria Kansanedustajat ja nuoret kohtaavat 8.2.koskevista asioista. Kyseessä oli keskisuomalaisten kansanedustajien kuukausikokous. Puheenaiheet oli jaettu kahden nuorten elämään suuresti vaikuttavan teeman alle: koulu ja vapaa-aika.
Kansanedustajat ja nuoret ovat tavanneet kerran aikaisemminkin vuonna 2008, jonka niin nuoret kuin kansanedustajatkin kokivat toimivaksi ja tarpeelliseksi. Aloite nuorten ja kansanedustajien tapaamisesta tuli lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulalta. Positiivisen kokemuksen pohjalta alettiin visioida jatkuvuutta tällaiselle kohtaamiselle Keski-Suomen alueella. Jo alusta alkaen kansanedustajien ja nuorten kohtaamisen tarkoitus on ollut antaa nuorille mahdollisuus tuoda esille heitä niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla huolestuttavia asioista sekä mahdollistaa suora vuorovaikutus nuorten ja päättäjien välillä.
Tämän kertaisessa kohtaamisessa edustettuina olivat Keuruun, Viitasaaren, Joutsan, Jyväskylän ja Äänekosken nuorisovaltuustot. Osallistujat valmistautuivat päivään etukäteen keräämällä paikkakuntansa nuorten terveisiä kansanedustajille, näistä viestiestä NuK-Su:n Tiina Västilä ja Jyväskylän nuorisovaltuuston tiedottaja Santeri Lohi kokosivat yhtenäisen nuorten puheenvuoron, jonka Lohi luki kohtaamisen aluksi. Tärkeimmiksi pointeiksi asettuivat muun muassa koulujen yhteisöllisyyden ja terveellisen oppimisympäristön sekä kouluviihtyvyyden merkitys nuorten arjessa. Esille nousivat myös ryhmäkokojen liiallinen kasvu sekä koulujen oppilashuollon ongelmat. Kansanedustajat yhtyivät nuorten ajatuksiin ja halusivat kuulla heidän henkilökohtaisia mielipiteitä sekä esimerkkejä niin oppilashuollon toimivuudesta kuin koulujen arjestakin. Lisäksi nuoria huolestutti harrastusmahdollisuuksien ja nuorisotilojen karkaaminen pieniltä paikkakunnilta ja syrjäkyliltä suurempien asutusalueiden tuntumaan.
Keskustelua syntyi laidasta laitaan alakouluista toiselle asteelle asti, ja nuoret saivat vastailla useisiin kysymyksiin niin uudesta tuntijaosta kuin tukioppilastoiminnan tarpeellisuudestakin. Myös vertaissovittelu ja opinto-ohjaus saivat osansa ajatustenvaihdossa. Asiaa löytyi niin paljon, että keskustelu olisi voinut jatkua vielä pitkään, mutta kuten kaikki hyvä tämäkin kohtaaminen päättyi pian ja oli aika siirtyä eteenpäin.
Nuorten jälkeen vuoroon pääsivät lapsia-asiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja Keski-Suomen Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja Merja Lavonen-Niinistö, joiden puheenvuorot käsittelivät niin ikään nuorten ja lasten arkipäiväistä elämää sekä turvallista kasvuympäristöä. Monipuolisten keskustelujen jälkeen nuoret saivat pitää pienoisen levähdystauon ja purkaa aamun keskusteluja herkullisen ruoan ääressä. Loppupäivä kului maakuntaohjelmaa ja maakuntasuunnitelmaa työstäessä ja kommentoidessa.
Rikkaan päivän päätteeksi solmittiin monia uusia kontakteja ja suunniteltiin nuorisovaltuustojen välistä entistä tiivimpää yhteistyötä. Mikä voisikaan olla parempi ja hauskempi tapa vaikuttaa!
Teksti: Taija Kolehmainen
Kuva: Mervi Leinonen
Liito-oravaa mä metsästän - tai jos en kumminkaan
Monikaan ei varmaan ole nähnyt tätä korpimetsissä liitelevää suurisilmäistä otusta luonnossa, itsekin olen osunut kohtaamiseen vain kuolleen yksilön kanssa. Nyt kuitenkin on selvinnyt, että aivan kotimme lähellä asuu liito-oravaperhe! Sadan metrin säteellä talostamme ovat tutkijat löytäneet useita merkkejä liito-oravasta, kuten oletettuja pesäpuita. Se on hieno asia, koska liito-oravat ovat rauhoitettuja koko Suomessa ja niiden suojelu on todella tärkeää. Euroopan Unionin valtioista Suomi ja Viro ovat ainoat, joissa on jäljellä edes jonkinlainen liito-oravakanta. Hakkuiden ja metsätalouden kasvun myötä vähentynyt kanta laskee edelleen, ja sekä EU:n että Suomen omalla lainsäädännöllä "liituri" on määrätty suojeltavaksi. Niiden levähdys- ja pesäpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Jos liito-oravan tappaa, saa maksaa valtiolle noin 1000 euroa sekä sakkomaksut.
Tällä hetkellä arvioidaan, että Suomessa elää noin 10 000 liito-oravanaarasta. Varmaksi ei voi sanoa, onko tuokaan lukumäärä täysin oikea, sillä eri lähteissä on asiasta hyvin ristiriitaista tietoa. Kantaa saataisiin elpymään vähentämällä vanhojen puiden hakkuita ja jättämällä oraville tarpeeksi kolopuita pesiksi. Liito-oraville on tehty myös pönttöjä, mutta ne eivät ratkaise sopivien elinolosuhteiden täyttymistä. Yksi naaras käyttää useita pesiä ja elää jopa yli hehtaarin kokoisella reviirillä. Avohakkuualueilla liito-oravien kohtaloksi voi koitua esimerkiksi viirupöllö, jos jopa 80 metriä kantava liito jää lyhyeksi ja päättyy näköetäisyydelle nälkäisestä saalistajasta. Olisikin tärkeä metsiä kaadettaessa jättää sopivia puujonoja "käytäviksi", joita pitkin liito-oravat pääsisivät liikkumaan metsäalueilta toisille.
Jos luonnossa näkyy jälkiä liito-oravan läsnäolosta, havainnoista voi ilmoittaa Keski-Suomen ELY-keskukselle, jotka kirjaavat havainnot ylläpitämäänsä rekisteriin. Itsekin aion pitää silmäni iltaisin auki, jos vaikka takapihan valoissa vilahtaisi tuollainen karvarukkasen näköinen eläin liidellen metsänreunaan. Luonto se vain on ihmeellinen asia.
Osoitteita:
Liito-oravayhdistys NORKKO
http://www.amfibi.net/liito-oravayhdistys/
Tietoa liito-oravan suojelusta
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=322957&lan=fi&clan=fi