Jyväskylä
Keuruu
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Toivakka
Äänekoski
Jyväskylä Sinfonia
Finnkino
Jyväskylän kaupunginteatteri
Lutakko
Free Your Mind
Keskisuomalainen
Äänekosken Elävän Musiikin Yhdistys ÄRMY
Etusivu | Ajankohtaiset | Arvostelut | Bändiesittelyt | Elokuvat | Tarinat | Runot | Linkkivinkit | Nuvan kuukautiset | Kuukauden julkkis | Konsertit ja keikat | Kuukauden resepti | Videot | Kuvat | Vuodatuksia | Meet the Street -projekti | Arkiston kätköistä | Tiedotteet | Toimittajaesittelyt | Vinkkejä Painovirhe-toimintaan | Information in English | Kirjoituskilpailu 2010
Numero- ja viivapeli pelastavat oppitunnin
Tuijotatko koulussa tunneilla vain lasittunein silmin eteesi? Jäävätkö aivojesi lahjat täysin hyödyntämättä, kun joudut vain kuuntelemaan opettajan jaarittelua? Saatko jatkuvasti valituksia ja laskevatko numerosi, kun keskityt opetuksen sijaan liikaa ääntä pitävään ristinolla-otteluun? Älä huoli enää näistä ongelmista, sillä numeroshakki ja viivapeli tarjoavat pelastuksen! Näytät tunnilla siltä kuin aktiivisesti raapustelisit vihkoon muistiinpanoja, vaikka tosiasiassa viihdytät itseäsi ja käytät aivojasi kehittävästi.
Numeropelissä tehdään ruutupaperille neliö, jonka sivujen pituuden täytyy olla pelin toimivuuden vuoksi vähintään viisi ruutua, mutta ylärajaa ei ole. Kun neliö on piirretty, se yritetään sijoittaa täyteen numeroita siten, että esimerkiksi 5x5-ruudukkoon tulevat numero 1-25 ja 10x10-ruudukkoon 1-100 jne.
Numeroita ei voi kuitenkaan lätkiä ruudukkoon aivan oman mielensä mukaan vaan ne täytyy laittaa ensinnäkin numerojärjestyksessä. Ruudukossa voidaan edetä ylös, alas, sivuille ja vinottain. Ylös, alas ja sivuille siirtyessä täytyy numeroiden väliin jäädä kaksi tyhjää ruutua ja vinottain liikuttaessa yksi ruutu. Näin edetään, kunnes tyhjiä, mahdollisia ruutuja ei ole enää jäljellä.
Viivapelin pohjana taas ovat ruutupaperille ristin muotoon piirretyt pisteet. Pisteitä yritetään lisätä piirtämällä neljän ruudun mittaisia viivoja siten, että uutta viivaa varten täytyy piirtää aina yksi piste lisää. Samansuuntaiset viivat eivät kuitenkaan saa mennä päällekkäin toistensa kanssa. Viivojen määrästä pidetään kirjaa perinteisellä tukkimiehen kirjanpidolla, sillä viivojen laskeminen pelin päätyttyä voi olla vaikeaa. Tähän malliin jatketaan siihen asti, kunnes lisää viivoja on enää mahdotonta piirtää. Yli 80 viivaa on jo erinomainen tulos ja yli 100 jo lähes ammattimaista, sillä ennätys pelissä on 136.
Numeroshakin ja viivapelin saloihin tutustuttua niihin jää koukkuun. Aina pitäisi saada uusi ennätys tai ainakin parempi tulos kuin kaverilla. Tunneilla ei ole ainakaan enää tylsää!
Sanna Pekkonen
Tsau, kuidas läheb?
Ryhmämme hankasalmelaisia nuoria vietti viikon kansainvälisessä nuorisovaihdossa syyskuun puolessa välissä Viron Häädemeestessä. Alun perin vaihdon piti olla Latviaan, joka myöhemmin vaihtui Viroksi, koska Latvian Ainazilla ei ollut mahdollisuutta järjestää tai osallistua vaihtoon maan laman vuoksi vaihtoon.
Vaihtoon mukaan ilmoittautui noin 20 halukasta 14-16 -vuotiasta nuorta, mutta vain 10 pääsi ryhmään haastattelujen kautta. Ryhmää ohjasivat Harri Kärkkäinen ja Heidi Heikkonen, jotka ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoita. Virosta oli mukana vaihdossa myös 10 nuorta Hankasalmen ystävyyskunnasta Häädemeestestä. Valvojat Viron puolelta olivat Marika Kose ja Marek Laanisto. Marikalle nuorisovaihto oli jo viides peräkkäinen. Aikaisemmin mukana on ollut muita Häädemeesten ystävyyskuntia. Nyt oli vihdoin myös Hankasalmen vuoro osallistua. Muut maat eivät voineet osallistua aikataulun ja talousongelmien vuoksi. Toomas Abel toimi Viron projektin koordinaattorina ja Marjo Kolehmainen Hankasalmelta nuorisotoimesta/Nuorisoilmiö -hankkeesta.
Youth in Action
Nuorisovaihtoprojektin päärahoittajana toimi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Youth in Action -ohjelma. Saimme myös avustusta kunnan kulttuuritoimelta. Vähän rahaa saimme kasattua kahvitustilaisuuksista. Nuorten Akatemian Mahis -tukea saimme tutustumiseemme sekä reissun muisteluiltaan. Nuorisovaihdon tarkoituksena tutustua eri kulttuureihin ja oppia kansainvälisyyttä. Vaihtokielenä toimi englanti. Valmistelimme matkaa kaikenlaisin tietoja keräämällä Hankasalmesta, miettien perinneruokia ja ottaen kuvia kunnastamme, jotta pystyimme esittelemään luontoa ja kuntaamme.
Tapahtui Eestissä
Vaihtoviikon aikana liikuimme paljon pyörällä ja jalan, sillä teemamme oli nuoret ja ympäristö. Ensimmäisinä päivinä tutustumisten jälkeen teimme pienissä sekaryhmissä GPS-suunnistuksen pyörillä. Noin 10 kilometrin pituinen reitti tutustutti meitä Eestissä suosittuun harrastukseen. Seuraavaksi muutama henkilö sai kokeilla tukin uittoa vanhan ajan tyyliin. Joella pidettiin sen jälkeen leikkimielinen kisa, jossa Eesti ja Suomi kilpailivat tukinuiton mestaruudesta. Eesti voitti tiukan kamppailun. Kokeilimme myös puiden kuorintaa ja sahausta. Metrin mittaisia pätkiä saimme käyttämällä apuna sylen ja kyynärän mittaa.
Maassa maan tavalla
Yhtenä iltana molemmat maat valmistivat perinneruokia. Teimme perunamuusia, lihapullia ja voipullia, kun Eestin puolelta pöytään tuotiin hapankaalia, verimakkaroita, vispipuuroa ja kamaa. Ruoat jakoivat herkullisuuden suhteen mielipiteitä. Kaikki kuitenkin saivat vatsan täyteen. Ruoka oli syötävää koko vaihdon ajan.
Sopivan rento aikataulu
Parin päivän aikana kävimme kalassa, siivosimme käsin kaloja ja valmistimme niistä itse lounaamme. Eläimiä pääsimme tutkimaan myös Pärnussa, kun tarkastelimme pieneliöitä mikroskoopeilla. Vierailimme paikallisessa koulussa ja museoissa kuten meri- ja palokuntamuseossa. Ohjelmaamme kuului myös lintuasemalla vierailu, jossa saimme päästää rengastettuja lintuja vapauteen. Vaihdon aikana oli siis paljon ohjelmaa, mutta vapaa-aikaakin oli riittävästi, jolloin ehti tutustua eestiläisiin ja saada uusia ystäviä. Majoituspaikkanamme oli Kablin kylässä sijaitseva luontokeskus, joka oli ihan Itämeren rannalla.
Paikallinen luonto ei poikennut omasta luonnosta paljoa, sillä metsiä ja soita sekä maalaismaisemaa näkyi paljon. Meren ranta oli kaunis, varsinkin illalla ja aamulla, auringon näyttäytymisen aikaan. Opimme monia uusia asioita luonnosta retkillämme Häädemeestessä ja muuallakin liikkuessa kuten tulen tekoa ilman tikkuja, kalanperkausta ja suunnistusta.
Onnellinen loppu - vai ei loppu ?
Kaikkien hankasalmelaisten nuorten mielestä matka oli kaikin puolin onnistunut ja hyvä kokemus. Erityisesti uusien kokemusten saaminen ja englannin kielen oppiminen käytännössä oli vaihdon parasta antia. Saimme uusia ystäviä, joten toivomme, että vaihto järjestettäisiin myös Hankasalmella. Muidenkin maiden ystävyyskuntiemme nuoria haluaisimme mukaan mm. Ruotsi, Norja ja Viro - Totta kai.
- Jutun ovat kirjoittaneet Finest Trails -nuorisovaihtoon osallistuneet hankasalmelaiset nuoret.
Vaihdossa päästiin myös koittamaaan perinteistä tukin uittoa
Luontopolulla pitkin Häädemeesten metsiä.
Yhteistyö kannattaa aina
Kohti viihtyisämpää lukiota - Äänekosken lukion oppilaskunnan esittely
Äänekosken lukion oppilaskunnan muodostaa n. 330 opiskelijaa lukuvuonna 2009-2010. Koulussamme on toimiva ja säännöllisesti kokoontuva oppilaskunnan hallitus, joka ajaa ja valvoo koko oppilaskunnan etua. Äänekosken lukiossa on myös ensimmäisen vuoden opiskelijoita varten koulutettu tukihenkilöryhmä, Tutorit. Lisäksi oppilaskuntaamme rikastuttavat lukuvuosittain ulkomailta saapuvat vaihto-oppilaat.
Äänekosken lukio koki suuren muutoksen syksyllä 2008, kun Äänekosken lukion Suolahden toimipiste lakkautettiin ja sen opiskelijat siirtyivät yhteen yksikköön Äänekosken keskustaan. Muutoksesta puhuttiin paljon ja se herätti epäilyksiä niin Suolahden kuin Äänekoskenkin toimipisteen opiskelijoiden keskuudessa. Syksyn myötä oppilaskunta kuitenkin sulautui yhteen ja erottelu Suolahdesta tulleiden ja Äänekoskelaisten välillä hälveni. Näin muodostui nykyinen Äänekosken lukion oppilaskunta.
Jotain muuttui merkittävästi tämän yhdistymisen myötä. Oppilaskunnassa syntyi tarve saada lukio viihtyisämmäksi ja luoda kouluun yhteishenkeä niin opiskelijoiden kesken kuin myös opettajien ja opiskelijoiden välille. Lisäksi toivottiin koulun harmaata arkea piristäviä tapahtumia ja tempauksia, joita Äänekosken lukiossa ei oltu ennen paljon järjestetty. Niinpä keväällä 2009 koitti hulvaton Päivä erilaisena -tapahtuma, jolloin opiskelijat pukeutuivat normaalista poiketen ja iltapäivällä lukio sekä samassa rakennuksessa sijaitseva Hiskinmäen yläkoulu kokoontuivat saliin seuraamaan oppilaskunnan hallituksen ja opettajien esittämiä näytelmiä.
Nyt syksyllä 2009 meillä oppilaskunnassa on entistä suurempi motivaatio nostaa kouluviihtyvyyttä ja oppilaskunnan hallitus jatkaa ideointia kohti parempaa lukiota. Odotettavissa on muun muassa outojen lajien -liikuntapäivää, sählyturnauksia sekä pieniä päivän piristäjiä, kuten piparien jakoa. Lisäksi tänä lukuvuonna aiotaan satsata opiskelijoiden edunvalvontaan ja parantaa oppilaskunnan tietämystä heille kuuluvista eduista.
Tilanpuutteen takia oppilaskunnalla ei ole mahdollisuutta väli- tai vapaatuntien viettopaikkaan, mutta oppilaskunnan hallitus aikoo järjestää käytäville lisää pöytiä ja tuoleja. Suunnitteilla on myös muunlaisia viihtyvyyden lisääjiä, kuten esimerkiksi Suolahden toimipisteeltä mukaan otettu kahviautomaatti, joka tulee heräämään eloon tänä syksynä! Lista muutoksista ja ideoista voisi jatkua loputtomiin.
Voin ylpeästi sanoa, että meillä Äänekosken lukiossa on toimiva ja yhteen hiileen puhaltava oppilaskunta!
Taija Kolehmainen
Äänekosken lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja