Jyväskylä
Keuruu
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Toivakka
Äänekoski
Jyväskylä Sinfonia
Finnkino
Jyväskylän kaupunginteatteri
Lutakko
Free Your Mind
Keskisuomalainen
Äänekosken Elävän Musiikin Yhdistys ÄRMY
Etusivu | Ajankohtaiset | Arvostelut | Bändiesittelyt | Elokuvat | Tarinat | Runot | Linkkivinkit | Nuvan kuukautiset | Kuukauden julkkis | Konsertit ja keikat | Kuukauden resepti | Videot | Kuvat | Vuodatuksia | Meet the Street -projekti | Arkiston kätköistä | Tiedotteet | Toimittajaesittelyt | Vinkkejä Painovirhe-toimintaan | Information in English | Kirjoituskilpailu 2010
Europarlamentaarikko Reino Paasilinnan vastaukset
Euroopan parlamentin jäsen, yht.tri Reino Paasilinnan vastauksia Nuorten nettilehti Painovirheelle. HUOM! Lihavoidut tekstit ovat nuorten terveisiä ja väittämiä.
Väite: EU-direktiivi kieltää WC-paperin hylsyjen käytön lasten askartelussa. Tämä on outoa, se on hyvää kierrätystä eikä ongelmia ole ollut....
EU-direktiiveistä kiertää kaikenlaisia huhuja ja vääriä käsityksiä. Isossa Britanniassa toimiva komission edustusto on kerännyt laajan luettelon Euroopan unionia koskevista vääristä tai valheellisista väittämistä lehdistössä. Luettelosta löytyy tarinaa käyristä banaaneista, suoristettavista raparpereista ja soikeiksi vaadituista mansikoista. Vääriä huhuja on yritetty oikaista, mutta yleensä tiedotusvälineet eivät eivät oikaisuja julkaise - ja niin legendat jäävät elämään.
Eräs vuosikausia eläneistä legendoista koskee käyriä kurkkuja. "Kurkkudirektiiviä" pidetään mainiona esimerkkinä unionin tarpeettomasta sääntelystä, kerrassaan käsittämättömästä toiminnasta ja virkaintoisesta hölmöilystä.
Puutarhatuottajat esittivät aikanaan, että kansainvälisessä kaupassa kuljetettavien kurkkujen tulisi täyttää tietyt vaatimukset kuljetuskulujen säästämiseksi ja laadun normittamiseksi. Kun vihanneksia kuljetetaan paljon lentokoneissa, mitä siitä tulisi, jos kurkut istuisivat lastiruumassa käyrinä laatikoissaan. Kun lentokoneen matkustajien tai lastin pitää ahtautua pieneen tilaan, tehkööt sen kurkut ja lojukoot suorina laatikoissaan.
Englantilainen The Guardian -lehti kirjoitti muutama vuosi sitten, että unioni oli muka määritellyt saareksi ainoastaan sellaisen paikan, jossa on vähintään 50 asukasta ja joka sijaitsee vähintään kilometrin päässä rannasta. Todellisuudessa komissio oli tilannut tutkimuksen saarilla asuvien keskeisimmistä ongelmista. Tutkimuksessa edustavaa otosta varten tehtiin rajoittava luokitus, koska olisi ollut järjetöntä tutkia kaikkia unionin alueella olevia kymmeniä tuhansia saaria.
Pitää paikkansa, että EU säätää liikaa yksityiskohdista. Detaljit tulisi jättää kansalliselle tasolle. On turha säätää vaikkapa linja-auton penkkien muodoista, kuten on yritetty. Riittää kun päätetään, että istuinten tulee olla turvallisia ja soveltua myös lasten, vammaisten ja vanhusten tarpeisiin.
Unionin säädösasiakirjojen määrä on kaikkiaan lähes satatuhatta sivua. Ei ihme, että kansalaisia äimistyttää. Barroson komissio onkin luvannut karsia turhia säädöksiä.
Väite: Valta jakautuu EU-maiden kesken epätasaisesti. Nyt on muutama hallitseva maa. Tarvitaan lisää tasavertaisuutta maiden kesken.
Pitää paikkansa, että mitä suurempi väestö maalla on sitä useampia edustajia sillä on EU-parlamentissa. Unioni on kuitenkin antelias pieniä jäsenmaitaan kohtaan. Väkiluvultaan pienet maat saavat suhteellisesti enemmän paikkoja parlamenttiin mitä väkimäärä edellyttäisi. Siten esimerkiksi Saksalla on yksi paikka noin 800.000 saksalaista kohden, Suomella yksi noin 300.000 ja Luxemburgilla yksi noin 75.000 asukasta kohti. Euroopan parlamentin jäsenten määrä vaihtelee Maltan viidestä edustajasta Saksan 99 edustajaan. Kuluvalla parlamenttikaudella Suomella on ollut 14 edustajaa parlamentissa.
Euroopan unionin neuvostoissa jokaisella maalla on siinä mielessä yhtä paljon valtaa, että jos yksikin jäsen vastustaa käsillä olevaa asiaa, päätöstä ei saada aikaan. Siihen tarvitaan yksimielisyyttä. Kun unionissa on nykyisin jo 27 jäsenvaltiota, päätösten tekeminen on vaikeaa. Euroopan unionin uuden perustuslaillisen sopimuksen merkittävin asia on, että yksimielisyyden vaatimus muutetaan määräenemmistön periaatteeksi.
EU:n elimistä tärkeä on myös komissio. Tähän asti jokainen jäsenmaa on saanut oman edustajansa komissioon - ja näin on todennäköisesti jatkossakin. Uuden perustuslaillisen sopimuksen myötä komission jäsenpaikoista oli tarkoitus tulla kiertäviä ja jokaisen jäsenvaltio saada komissaarin paikka vuoron perään, mutta sopimus hylättiin kansanäänestyksessä Irlannissa. Nyt Irlanti on luvannut järjestää uuden kansanäänestyksen ja vastineeksi se - ja samalla kaikki muutkin maat - saavat pitää oman komissaarin.
Käytännössä tietysti suuret jäsenmaat pyrkivät voimallaan vaikuttamaan päätöksentekoon. Tätä "suurten sooloilua" ei kuitenkaan katsota suopeasti unionin piirissä.
Väite: Suomi sijoittaa muihin maihin, ei omaan maahan. Ihmiset asuvat torilla, kun ei ole varaa vuokra-asuntoon.
Tämä pitää paikkansa. Talous on globalisoitunut. Maailmanlaajuiset verkkoyhteydet mahdollistavat sen, että sijoitukset vilahtavat sekunneissa maapallon puolelta toiselle.
Ajan henki on ollut, että pääomille etsitään parasta mahdollista tuottoa mistä päin maailmaa tahansa. Yritykset siirtävät tuotantoaan sinne, missä työtä tehdään halvimmalla. Tällainen meno alkoi 80-luvulla tekstiiliteollisuudesta, kun suomalaiset tehtaat alkoivat ompeluttaa paitoja Espanjassa. Sitten halvan työvoiman perässä mentiin entisiin Itäblokin maihin, sitten Kiinaan ja kun sielläkin työntekijöiden oikeudet alkavat parantua ja palkkataso nousta, tuotantolaitoksia perustetaan nykyisin Kaakkois-Aasiaan tai Intiaan.Ultraliberalismi, kasino- ja kvartaalitalous ovat osoittautuneet koko maailman mitassa epäonnistuneiksi. Finanssikriisi, jonka kurimuksissa parhaillaan elämme, todistaa sen. Rahoitusmarkkinoille tarvitaan säätelyä paitsi Euroopan myös koko maailman tasolla. Ns. Tobinin veron käyttöönottoa pitäisi ruveta taas miettimään vakavasti.
Suomessa asumisen hinta on korkea, puhutaan sitten vuokra- tai omistusasunnoista. Vaikka Bryssel on suurkaupunki, vuokrat ja omistusasuntojen hinnat ovat siellä meikäläisiä alempia. Kun asumismenot ovat räjähtäneet, asumistuen tulisi olla kohtuullinen. Meillä on monenlaisia asumistukia. On yleinen asumistuki, opiskelijan opintososiaaliset edut ja vielä eläkkeensaajien oma asumistuki. Systeemi on kirjava ja epätasainen. Yhteistä on, että tuki on riittämätön. Esimerkiksi yleisen asumistukijärjestelmän kautta tukea saavat nykyisin suurinpiirtein vain työttömät yksinhuoltajat, kun asumistuen tuloharkinta on niin tiukka. Tähän olisi saatava pikainen korjaus! Suomessa ei kukaan voi elää taivasalla.
Laajentumista pitää jatkaa, lisää jäsenvaltioita idästä ja etelästä. 30 vuoden kuluttua EU on järkyttävä kaaos, jos maita ajetaan keinotekoisesti yhteen entistä enemmän.
Videossa oltiin sitä mieltä, että EU:n pitää laajentua. Toisaalta oltiin myös sitä mieltä, että jos laajentuminen jatkuu, saadaan muutaman lähivuosikymmenen aikana kaaos aikaan. Eurooppaa on yritetty yhdistää moneen kertaan. Valtakunta, jonka keisariksi Kaarle Suuri kohosi vuonna 800, käsitti ainoastaan osia kristitystä Länsi-Euroopasta. Keskiajalla katolinen kirkko ja pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta yrittivät kilvan laajentaa valtaansa. Napoleon pyrki yhdistämään Euroopan Ranskan vallan alle. 1900-luvulla Hitler yritti väkivalloin Euroopan herruuteen.
- Tältä pohjalta ajatellen luulen, että yhdentymisen liike on meillä verissä emmekä voi sitä välttää.
Eurooppa ei ole vielä valmis ja yhdentyminen jatkuu. Nyt 27-jäseniseksi paisuneen EU:n eteisessä seisovat jo seuraavat tulokaskandidaatit. Niiden joukossa myös Turkki. Miten pitkälle unioni laajenee? Euroopan maantieteellinen raja on Uralilla, eikä mahdotonta ole, että tulevaisuudessa neuvotellaan myös Venäjän jäsenyydestä unionissa. Se olisi mielestäni viisasta. Maailma on jakautunut kilpaileviin talousleireihin nopeaa vauhtia. Kilpajuoksu Afrikkaan on jo alkanut. Olisi vahinko, jos Venäjä liittoutusi itään päin. Yhdysvaltojen, väkirikkaan Kiinan ja Intian vastapainoksi tarvitaan vahvaa Euroopan unionia. Eurooppa on maantieteellisesti maanosa ilman tarkkoja luonnollisia rajoja. Aasiassa rajana toimivat Uralvuoret. Etelässä Eurooppa rajautuu Välimereen. Meillä on kuitenkin yhteinen eurooppalainen identiteetti. Se kumpuaa maanosamme monimuotoisuudesta. Meillä ei ole yhtä yhteistä kieltä, uskontoa, elinkeinoa tai kulttuuria, mutta kuitenkin tunnemme olevamme eurooppalaisia.
Kansainvälisyys? "Kait se on tärkeätä."
Kyllä se on tärkeää. Jos jäämme möllöttämään omaan koloomme Euroopan pohjoiskolkkaan, tulevaisuudesta päättävät toiset puolestamme.
Suomi on maailman mittakaavassa vauras maa. Meitä on sotien jälkeen autettu. Meidän vuoromme on nyt auttaa pulassa olevia kehitysmaita.
Jotta pärjäämme taloudellisesti, meillä pitää olla ikkunat avoinna maailmaan. Hyvä esimerkki on Nokia. Jos se olisi jäänyt valamaan kumisaappaita ja autonrenkaita sen sijaan että yhtiö investoi rohkeasti kännyköihin ja ponkaisi maailmanmarkkinoille, koko Suomi olisi paljon köyhempi.
Maailmasta rajat ovat hävinneet ja maapallo on pienentynyt. Ihmiset, tieto, yritykset ja pääomat kulkevat maasta toiseen. Tällä on omat hyvät, mutta myös huonot puolensa.
Sitä mukaan kun opimme tuntemaan ihmisten elämää vieraissa oloissa, ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyvät. Vapaa markkinatalous pyrkii ansaitsemaan maksimaalisen voiton ja etsii sijoituskohteita joka puolelta. Yritykset kulkevat halvan työvoiman perässä. Uskon kuitenkin, että ennen pitkää olosuhteet eri puolilla maailmaa tasoittuvat ja että riistokapitalismi saadaan aisoihin.
EU tulee liian lähelle ihoa, saa olla kaukaisempaa. EU:n tulisi olla vain ja pelkästään taloudellinen ja rajaylityksellinen liitto.
EU vaikuttaa täällä Suomessakin monessa asiassa. Joidenkin mielestä liiaksi. Yhteisiä sääntöjä tarvitaan kuitenkin yhä enemmän monimutkaistuneessa maailmassa. Esimerkiksi informaatio- ja kommunikaatioala on kehittynyt yhteisten standardien kautta. Eurooppalaisessa liikenteessä tarvitaan yhteisiä sääntöjä. Rautatieliikenteen merkkejä, varomääräyksiä jne on yhdennetty, jotta Euroopan halki junalla matkustettaessa rajalla ei tarvitsisi aina vaihtaa henkilökuntaa. Toinen esimerkki sääntelyn tarpeesta ovat sähköjohdot. Eikö pistorasioiden olisi viisasta olla kaikkiin tulppiin sopivia? Järkeviä ratkaisuja kannattaa tehdä.
Jotkut sanovat, että Suomi on menettänyt määräysvaltansa liityttyään unionin jäseneksi. Väite on väärä. Euroopan unionin jäsenenä meillä on mahdollisuus olla itse päättämässä asioistamme. Suomen kohtalosta on päättänyt paavi, Ruotsin kuningas, tsaari, Napoleon, Stalin ja Hitler. He liittivät maamme omien tarkoitusperiensä kannalta tarkoituksenmukaisimpaan valtapiiriin. Suomi ei ole koskaan aikaisemmin voinut itse päättää asioistaan niin kuin tänään.
Missä olisimme tänään, jos olisimme unionin ulkopuolella? Kansantaloutemme ei varmaan olisi niin hyvässä kunnossa, mitä se tänään on. EU on tuonut meille vaurautta ja markkinoita. Norja ei ole EU:n jäsen, mutta Norjan on Euroopan talousalueen jäsenenä noudatettava EU-säädöksiä siinä kuin unionin jäsenmaidenkin. Erona jäseniin on, että norjalaiset eivät istu päätöksentekopöydissä.
EU:ssa kaikki on hyvin
Kyllä ja ei. EU:n perimmäinen tavoite säilyttää rauha EU:n alueella on toteutunut. Eurooppa on vaurasta alueetta ja johtava maailman talous.Unioni on asteittain laajentunut 27 valtion yhteisöksi. Uusia jäsenkandidaatteja on jo eteisesä odottamassa vuoroaan
Haasteita riittää:
- Ilmasto-ongelma ja energiapula pitää ratkaista. Hiilidioksidipäästöjä pitää leikata ja samalla varmistaa, että kohtuuhintaista energiaa on saatavilla riittävästi. EU:lla on ilmasto- ja energiapoliittinen strategia, joka velvoittaa kaikkia jäsenmaita mukaan taakankantoon. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen eivät omat voimamme yksin riitä. Siihen tarvitaan koko maapallon yhteisiä voimanponnistuksia.
- Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi pyörittää koko maailmaa ja Eurooppaa siinä mukana. Pääoma- ja rahoitusmarkkinoille tarvitaan yhteisiä sääntöjä ja säätelyä.
- Euroopan unionilla on 27 jäsentä. Jotta työ sujuisi, tarvitaan uusia pelisääntöjä. Perustuslaillinen sopimus pitäisi saada nopeasti voimaan.
- Ns. Lissabonin strategian tavoitteena on ollut tehdä Euroopasta maailman johtava tietopohjainen talousalue vuoteen 2010 mennessä. Ohjelman toteuttaminen on kangerrellut ja tuntuu siltä, että tavoite on karkaamassa käsistä.
- Euroopan väki ikääntyy nopeasti ja työvoimasta tulee pula.
Vähemmistöt ja erityisryhmät tulisi ottaa huomioon
Kyllä pitää ja uskon, että näin meillä Suomessa tapahtuukin. Meillä suomalaisilla on ollut pitkään kielivähemmistö Ruotsin vallan peruina ja ehkä tältä pohjalta olemme tiedostaneet vähemmistö- ja erityisryhmien aseman. Esimerkiksi vammaislainsäädännön kehittämiseen on panostettu ja ruotsinkielen lisäksi saamen kielelle annettu virallisen kielen asema. Myös maahanmuuttajien kulttuurin säilymiseen on kiinnitetty huomiota, meillä on vähemmistövaltuutettu jne.
Luulenkin, että vähemmistöillä ja erityisryhmillä alkaa nykyään olla turvatumpi asema kuin suurilla enemmistöillä. Tähän johtopäätökseen tulee, kun tarkastelee esimerkiksi vanhusten tilannetta. Kun eläkeläisiä on yli miljoona, heidän oikeuksien takaaminen kävisi kalliiksi ja niinpä heidän oikeudestaan palvelujen saamiseen ei säädetä lailla, vaan annetaan pelkkiä suosituksia, joita ei noudateta. Ja niin useimmat vanhukset jäävät vaille tarvitsemiaan palveluja.
Maatalouden systeemit tehty erittäin vaikeiksi EU:n myötä, niitä pitäisi helpottaa.
Totta. Monet viljelijät manailevat paperisotaa ja byrokratiaa. Suomessa viljely ei koskaan ole ollut yhtä kannattavaa kuin lauhkeamman vyöhykkeen maissa. Jotta maataloustuotteet olisivat käyneet kaupaksi ja pienillä tiloilla sinnittelevät viljelijät pärjänneet, maataloutta alettiin tukea yhteisistä varoista. Lisäksi kotimaan markkinoita on turvattu suojatulleilla.
Maataloustuet ovat merkittävä asia myös EU:ssa ja maataloustuotantoa on tuettu unionin varoista. Suomen liittyessä unionin jäseneksi, saimme määräajaksi oikeuden maksaa kansallisia tukia maatalousyrityksille.
Maailman maatalouskauppa on tarkoitus vapauttaa. Myös EU:n piirissä tavoitteeksi on asetettu luopua asteittain maatalouden tukemisesta.
Kun tukea haetaan EU:n yhteisestä kassasta, tarvitaan tietysti yhteiset säännöt kaikille unionin 27 jäsenmaalle. Sääntöjä, pykäliä, määräaikoja ja lomakkeita on paljon. Tarvitaan valvontaa sen varmistamiseksi, että rahat käytetään todella siihen tarkoitukseen, johon ne alunperin tarkoitettiin. Näin ei aina valitettavasti ole käynyt.
Maatalous on suuri ympäristön kuormittaja Tästä syystä osa tuista on sidottu ympäristönsuojelullisiin toimiin. Tekniikoiden kehittyessä ja tuotantoyksiköiden kasvaessa terveyshaittojen riskit kasvavat. Siitä syystä on asetettu ehtoja erilaisten tilojen varustuksille jne.
Mielestäni maataloustoiminta oli aiemmin enemmän elämänmuoto kuin varsinaista yritystoimintaa tämän päivän käsityksen mukaan. Yrityksen pyörittämisessä tarvitaan ammattitaitoa. Samaan aikaan tietotekniikan käyttö yleistyi. Uskon, että näilläkin asioilla on ollut vaikutusta siihen, että maatalousyrittäjien mielestä maatalouden harjoittaminen on nykyisin niin vaikeaa..
Nuorisopolitiikalla ei ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Joko nuoret ovat vain vanhojen kettujen juoksupoikia tai sitten silkka naurunaihe. Tarvitaan lisää nuorisotyötä. Opettajien tulisi kuunnella enemmän nuoria.
Nuorten äänten kuulumista yhteiskunnassa pidetään tärkeänä. Myös Euroopan unionilla on käynnissä nuoriso-ohjelmia ja -hankkeita. Nuorten äänen kuulumiselle on Suomessa yritetty järjestää mahdollisuuksia esimerkiksi nuorisovaltuustojen välityksellä. Myös kouludemokratiaa on pidetty tärkeänä ja sille luotu edellytyksiä. Tehtävää riittää silti edelleen.
Tavoitteet ovat kyllä hyviä, mutta resurssit riittämättömiä. Esimerkiksi Helsinki satsaa nuoriin enemmän mitä opetusministeriö jakaa nuorisomäärärahoja koko maahan.
Lienee myös niin, että asioita katsotaan liiaksi ylhäältä alaspäin. Nuoria koskevia ratkaisuja tehdään ilman että nuoret pääsevät itse vaikuttamaan, miten hommat hoidetaan. Tämän päivän nuoret ovat koulutetumpia ja tietävämpiä kuin aiemmat sukupolvet. Ehkä siinä onkin ongelman ydin. Onhan niin, että tieto lisää tuskaa.
Asiat ovat kuitenkin menneet eteenpäin, kun asioita tarkastelee pidemmällä perspektiivillä. Tänään nuoret ovat kaiken keskiössä.Tänä päivänä meistä varttuneemmista joskus tuntuu, että lähes kaikkia tuotteita suunnitellaan, tehdään ja markkinoidaan vain nuoria varten. Ikääntymistä pidetään ongelmana ja vanhemmat yrittävät olla nuoria ja nuorekkaita hinnalla millä hyvänsä. Suuri ongelma on mielestäni siinä, että merkittävä osa nuorista ei ole mukana yhteisessä toiminnassa tai kiinnostunut yhteisistä asioista. Nuorisotaloillakin nuorista käy vain pieni osa. Kaikkien nuorten tavoittaminen jollakin tapaa on tärkeää. Siinä meillä riittää töitä.
EU:ssa liikaa paperityötä, esim. nuorten vaikea ymmärtää kaikkea mitä voivat tehdä, koska liikaa kaavakkeita ja dead lineja
Totta. Sääntöjä, pykäliä, määräaikoja ja lomakkeita on paljon. EU:lla on kuitenkin 27 jäsenmaata ja niillä kaikilla on erilaisia käytäntöjä ja erilaisia tapoja toimia. Meillä Suomessa ja Pohjoismaissa toimitaan yleensä yhteisten sääntöjen mukaan. Joissain itäisessä Keski-Euroopan tai Välimeren maassa kulttuuri on erilainen. Jos Euroopan unioni haluaa tukea esimerkiksi jotain tiettyä nuorten toimintaa eri maissa, sääntöjen tulee olla niin yksityiskohtaiset, selvät ja velvoittavat, että rahat jokaisessa mukana olevassa maassa käytetään todella siihen, johon ne alunperin tarkoitettiin.
Asiaa voi tarkastella niinkin päin, että kun on tarkat säännöt, se antaa turvallisen taustan toimia ja tehdä työtä eikä ajelehdita joidenkin mielivaltaisten käytäntöjen mukaan. Päästöjä pitäisi vähentää, lentoliikennettä Euroopassa vähentää ja juna- ja bussiliikennettä pitäisi tukea.
Kulutamme neljä kertaa enemmän luonnonvaroja kuin luontoäiti kestäisi - ja kymmenen kertaa enemmän kuin etiopialaiset. Olemme kaikki nyt "isokenkäisiä". Meidän suomalaistenkin hiilijalanjäljet ovat liian suuret.
Euroopan unionin energia- ja ympäristöohjelmien tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta. Näin pyritään vähentämään energiasta riippuvuutta ja kulutusta sekä lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Lakipaketit ovat parhaillaan EU:ssa päätettävänä.
Ruoka on kallista, tanhu on kivaa ja sitä tulisi tukea enemmän.
Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime aikoina rajusti kaikkialla maailmassa. Ruokaa tuotetaan riittävästi, mutta silti lähes miljardi ihmistä näkee nälkää. Vehnän hinta on kolminkertaistunut ja riisin hinta noussut kaksinkertaiseksi. Se on aiheuttanut mellakoita Haitilla, Egyptissä, Filippiineillä ja monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Hintojen nousu on ongelma myös Euroopassa. EU-komissio lisäsikin elintarvikehätäapua 117,25 miljoonalla eurolla.
Öljyn hinnan nousu, ilmastonmuutos, biopolttoaineet, väestönkasvu, tuotannon ja varastojen väheneminen sekä samanaikaisesti kasvava kysyntä etenkin Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa selittävät kehitystä. Tämän lisäksi kulutustottumukset ovat muuttuneet lihansyönnin kasvaessa. Suuret, miljardeja pyörittävät vipurahastot ovat ottaneet elintarviketeollisuuden valtaansa ja hinnoilla spekuloidaan voittojen toivossa. Markkinoille tarvitaan kansainvälistä sääntelyä, jottei talousjärjestelmä lisää nälkää ja suosi vain harvoja. Myös köyhien maiden pienviljelijöitä pitäisi tukea.
Meillä Suomessakin ruuan hinta on noussut voimakkaasti. Lisää hintojen korotuksia on luvassa. Pienituloisten ja lapsiperheiden ruokalasku on kasvanut kohtuuttomasti. Ruokajakeluiden jonot ovat pidentyneet kaikkialla maassa.
Pitää saada parempaa kouluruokaa
Kouluruokailu on hyvä asia, jota meillä ei aina osata arvostaa riittävästi. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa on yleistä, että koululaiset käyvät kesken päivää kotona syömässä. Englannissa, jossa ei yleensä ole kouluruokailua, on kiinnitetty huomiota koululaisten epäterveisiin ruokailutapoihin. Eväspussissa on usein karkkeja ja sipsejä. Suomea on kouluruokailun saralla pidetty mallimaana.
Kouluruokailussa on ongelmana, että kunnissa on alettu tinkiä ruuan hinnasta samaan aikaan, kun ruuan hinta on noussut. Kun kouluaterian pitäisi muodostaa vähintään kolmannes koululaisten päivän ravintotarpeesta, tinkiminen on epäviisasta.
Kouluruokaa moititaan usein ja vaaditaan parempaa kouluruokaa. Kyllä ne sipsit ja karkit varmaan paremmalta maistuvat, mutta ne eivät ole terveellisiä. Luulen, että yleisesti ottaen ruoka on hyvää.
15.12.2008
Europarlamentaarikko Ville Itälän vastaukset
Hei,
Hienoa huomata, että nuoret ovat kiinnostuneita meidän kaikkien yhteisistä
asioista niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin. Se on erittäin
tärkeää tulevaisuuden kannalta.
Tärkeimmiksi asioiksi haastatellut nuoret mainitsivat mm. nuorisotyön,
ympäristön suojelun ja vähemmistöjen oikeudet. EU:ssa tehdään aktiivisesti
töitä myös näiden asioiden eteen.
EU tuntuu nuorille varsinkin olevan liian etäinen käsite. Mielestäni olisi
tärkeää hankkia lisää tietoa EU:sta ja politiikasta ylipäätään, jotta
kritisoijat saisivat myös positiivisia mielikuvia siitä. Politiikka ei ole
tarkoitettu vain keski-ikäisille tummaan pukuun pukeutuville henkilöille,
vaan kaikille jotka haluavat vaikuttaa asioihin.
Kotona, koulussa ja kavereiden kanssa olisi hyvä keskustella
ajankohtaisista asioista, niin politiikkaan kuin muihinkin yhteisiin
asioihin liittyen. Myös sanomalehtiä lukemalla saa hyvin tietoa maailman
tapahtumista.
Meppeihin ja kansanedustajiin voi myös ottaa yhteyttä sähköpostitse ja
luokat voivat vierailla politiikan kannalta tärkeissä paikoissa, kuten
eduskunnassa.
Terveisin,
Europarlamentaarikko Ville Itälä
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen vastaukset
Hyvät Keski-Suomen nuoret,
Olitte tehneet yhteistyössä erinomaisen dvd-paketin nuorten
näkökulmista, asioista ja kysymyksistä EU:lle. Tämä on yksi oivallinen
tapa lähestyä ja keskustella EU-asioista. Kiitokset dvd:stä
"Kansalaisten videoterveisiä Suomen MEPeille".
Ajattelin kommentoida muutamia esitettyjä kysymyksiä ja näkökulmia. Nuorisotyöhän määritellään kansalliseksi peruspalveluksi, ja on tärkeää, että kunnat ja järjestöt järjestävät ja organisoivat nuorisopalveluja kansalaisille. Mielestäni on tärkeää, että kunnissa panostetaan nuoriso- ja vapaa-aikapalveluihin. Peruspalveluja tulee olla nuorisotilapalvelut, leiritoiminta, työpajapalvelut ja laaja yhteistyö koulujen kanssa.
EU:ta tarkastellaan valitettavan usein näkökulmasta, ollaanko EU:hun tyytyväisiä vai ei. Usein kysytään, luotatko EU:hun tai oletko tyytyväinen EU:hun? Vastaus on useimmiten ei. Kysymys on vähän vastaava, kuin kysyttäisiin, oletko tyytyväinen kouluruokailuun? Siihenkin useimmiten sanotaan ei. Erona tässä on se, että kouluruoka on tuttua, EU useimmiten ei . Mainittua vessapaperidirektiiviä ei siinä muodossa ole, ja samankaltaisia väärinkäsityksiä ilmenee usein, sillä EU:n lainsäädäntö on usein monimutkaista ja arjesta kaukana. Kannattaa aina kysyä epävarmuuksista esim. mepiltä tai vaikka Suomen EU tiedotuskeskukselta. Olisi tärkeää, että EU kysymyksiä käsiteltäisiin kouluopetuksessa, ja siitä keskusteltaisiin selkeällä ja arkisella kielellä. Tämä koskee tietysti myös meitä poliitikkoja, mutta myös mediaa, että nostaisimme asioita enemmän esille, ja arkisemmin. Keväällä järjestetään EU-vaalit. Toivottavasti nostatte aiheen myös koulussa esille, ja järjestätte erilaisia tapahtumia teemojen ympärillä.
EU -parlamentin toiminta ei ole kaikkinaisuudessaan kestävän kehityksen mukaista. Parlamentin sääntöjen mukaisesti EU-kieliä ovat EU:n jäsenmaiden kielet. Asiakirjat käännetään lähes kaikille kielille, mutta tiedottamisessa voitaisiin enemmänkin hyödyntää sähköistä maailmaa, nettiä, miksei mobiilipalveluja. Ja nämä palvelisivat myös paremmin kansalaisia. Walesilainen tyttö kysyikin aiheellisesti juuri tätä asiaa. Mielestäni EU:lla olisi myös paljon tehtävää avoimuuden periaatteen parantamisessa. Mistä kerrotaan, mitä kerrotaan ja miten kerrotaan -ovat avainkysymyksiä asioista. Olettehan muuten tutustuneet jo parlamentin verkkosivuihin www.europarl.europa.eu Sieltä löytyy myös parlamentin tv-linkki, josta saa selkeää tietoa EU:sta, suunnattuna myös erikseen nuorille.
Mukavaa, että nostitte kysymyksen Euroopan vähemmistöistä. EU on sitoutunut edistämään perusoikeuksia, syrjinnän torjumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille. EU on jo vuosien ajan ollut eturintamassa pyrittäessä poistamaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Viime vuosien aikana se on lisäksi ryhtynyt toimiin etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Komissio ehdotti viime heinäkuussa syrjinnänvastaisen direktiivin uudistamista, jotta se ulottuisi myös työnulkopuolisille aloille. EU:n tavoite on sosiaalisen osallisuuden edistäminen, mutta syrjimättömyyttä on myös tärkeä edistää jäsenvaltioiden tasolla.
EU:n vallanjako voi ensisilmäysellä vaikuttaa epätasaiselta pienten ja suurten jäsenvaltioiden välillä johtuen siitä, että media keskittyy usein ainoastaan valtionpäämiesten kokouksiin. On kyllä totta, että jäsenvaltioita voisi kuunnella tasavertaisemmin, mutta EU:n vallanjako ei tapahdu pelkästään maittain. Euroopan Parlamentissa toimitaan enemmän puolueryhm ittymien kautta, kuin jäsenvaltioittain . Tietenkin mepit huomioi vat myös omien jäsenvaltioiden intressejä ja kantoja. Tärkeintä on kuitenkin päästä yhteisymmärrykseen, jotta voisimme viedä asioita eteenpäin.
Kiitos kommenteista liittyen kestävään kehitykseen. Pidän ympäristöpolitiikkaa erittäin keskeisenä, koska nykyajan suurin haaste on miettiä, millaisen ympäristön haluamme lapsillemme luoda. Parlamentti hyväksyi hiljattain ns. ympäristö- ja energiapaketin, jonka tavoitteena on muun muassa rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä.
EU ei ole mikään irrallinen saareke, saari. EU on yhteinen mantere, johon me kaikki kuulumme. On tärkeää, että kysymme, vaikutamme ja olemme asioiden ytimessä.
Lisätietoa ajatuksistani saa myös verkkosivuiltani www.sirpapietikainen.net
Mukavaa alkanutta vuotta ja ollaan yhteydessä,
terveisin,
Sirpa Pietikäinen