Etusivu > Perustietoa:

Perustietoa

Jyväskylän Nuorten Foorumi NuFo on jyväskyläläisten 13-20 -vuotiaiden nuorten osallistumis- ja vaikuttamisareena.

Pyrkii parantamaan nuorten oloja ja vaikutusmahdollisuuksia Jyväskylässä.
Vaikuttaa asioihin ottamalla kantaa, tekemällä aloitteita ja esityksiä.
Järjestää tapahtumia ja toimintaa sekä asuinaluilla, kouluissa että koko kaupungissa.
Toimii linkkinä jyväskyläläisten nuorten ja päättäjien välillä muun muassa edustamalla nuorten kantaa kaupungin eri lautakunnissa
On mukana edistämässä nuorten asioita koko valtakunnan tasolla ja kansainvälisesti.

Toimintakausi

Nuorten foorumin toimintakausi on yksi vuosi syyskuusta – syyskuuhun.

Miksi meillä on Nuorten Foorumi?

Jo yli sadassa Suomen kunnassa toimii nuorisovaltuusto, -parlamentti, -foorumi, Nuorten Ääni tai joku muu nuorten vaikuttamiskanava. Jyväskylässä Nuorten Ääni -toiminta on alkanut vuonna 2000. Nuorten Ääni-hanke päättyi vuoden 2004 lopussa, jolloin työntekijä ja toiminta vakinaistuivat osaksi nuorisoasiainkeskuksen toimintaa. Vaikka hankkeen aikana löydettiin hyviä yksittäisiä toimintoja, malli ei sellaisenaan ”istunut” kentälle nuorten vaikuttamismallina, vaan vaati vielä kehittämistä jatkossa. Yksi hankkeessa puutteelliseksi jäänyt osa-alue oli nuorten ja päättäjien vuorovaikutus ja yhteistyö.

Foorumin perustamista puolustavat ja oikeuttavat mm. useat lait. Perusteluja foorumin toiminnalle löytyy myös EU:n nuorisopolitiikan Valkoisesta kirjasta ja hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta. Foorumin toiminnan viitekehys pohjautuu osallisuuteen ja sosiaalipedagogiikkaan.

Perustuslaki

Perustuslain ensimmäisessä luvussa todetaan, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Luvussa perusoikeudet todetaan, että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Kuntalaki

Kuntalain 4 lukuun "Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus" on koottu kunnan asukkaiden suoraa osallistumista ja vaikuttamista edustuksellisen demokratian rinnalla koskevat säännökset. Luvussa 4 säädetään mm. äänioikeudesta kunnallisvaaleissa, valtuuston vastuusta kunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen edellytysten luomisessa, kunnan tiedottamisvelvollisuudesta sekä kunnan asukkaan aloiteoikeudesta kunnan toimintaa koskevissa asioissa.

Nuorisolaki

Nuorisolaki 8 § Nuorten osallistuminen ja kuuleminen
"Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa."

Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Uudessa nuorisolaissa on avattu EU:n nuorisopolitiikan avainkäsitteistöä kuten aktiivinen kansalaisuus. Aktiivisella kansalaisuudella tarkoitetaan nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa.

Lain tarkoituksena on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään ja kunnallisessa päätöksenteossa heitä koskettavissa asioissa. Nuorisolaki velvoittaa kuntia huomioimaan nuorten mielipiteet paikallisten nuorisotyön ja politiikan asioiden käsittelyssä, sekä kuulemaan nuoria heitä koskettavissa asioissa. (Saarela, Opetusministeriö 29.4.2005)

EU:n nuorisopolitiikan Valkoinen kirja

EU:n komission Valkoinen kirja EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet julkaistiin vuoden 2002 alussa. Eurooppalaiset nuoret toimivat aiempaa vähemmän esimerkiksi puolueissa, perinteisissä nuorisojärjestöissä ja ammattijärjestöissä. Myös nuorten äänestysaktiivisuus on alhainen. Valkoisen kirjan mukaan useimmat nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin mutta yksilöllisin osallistumistavoin ja tapauskohtaisesti. Oikeiden vaikuttamiskeinojen löytäminen on vaikeaa, sillä nuoret eivät välttämättä koe aikuisten omista lähtökohdista suunnittelemia julkisia toimintamalleja omakseen. Viranomaisten on kehitettävä nuorille vaikuttamisen keinoja, jotka kaventavat nuorten yksilöllisten toimintatapojen ja yhteiskunnan osallistumisrakenteiden välistä kuilua. Nuorten osallistuminen ei saa olla pelkästään kuulemista, vaan nuorten on päästävä mukaan päätöksentekoon. Kirjassa painotetaan nuorten osallisuuden edistämistä paikallistoiminnassa, erityisesti koulussa. Mukaan on saatava erityisesti järjestäytymättömiä nuoria. (EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet 2002, 14; 18; 23)

Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeisinä tavoitteina ovat koulun ja oppilaitosten aktiiviseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen tukeva toiminta, kansalaistoiminnan juridisten ja hallinnollisten toimintaedellytysten ajanmukaisuus, uusien ja perinteisten vaikuttamiskanavien kehittäminen osallisuutta tukeviksi sekä edustuksellisen demokratian rakenteiden ja käytäntöjen toimivuus ajan hengen mukaisesti.

Politiikkaohjelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Politiikkaohjelman toteutussuunnitelman mukaan aktiivista ja demokraattista kansalaisuutta tukevaa elinikäistä oppimista tehostetaan sekä koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä, kansalaistoiminnassa ja poliittisessa toiminnassa. Ohjelmassa todetaan, että kansalaiseksi sosiaalistumiseen tarvitaan riittävät tiedot ja taidot, mutta osallistumaan opitaan pääsääntöisesti osallistumalla. (Valtioneuvosto, 2.11.2005)

Osallisuus ja sosiaalipedagogiikka

Osallistuminen on mukanaoloa toisten määrittelemässä tilanteessa ilman omakohtaista panosta asiaan. Kun taas osallisena olo tarkoittaa omakohtaista sitoutumista vaikuttaa asioihin ja vastuunottamista seurauksista. Osallisuus perustuu mukana olevien toimijoiden tietämiseen, sitoutuvaan vastuunottoon ja vaikutusvaltaan. Yhteisten asioiden kehittämiseen tarvitaan myös ryhmä, yhteisiä tavoitteita, motivaatiota, menetelmiä, ideologia, tapa toimia, sekä taustaorganisaatio turvaamaan resursseja ja suhteita kuntaorganisaatioon. (ks. Viirkorpi, 1993., Gretschel, 1999.)

Sosiaalipedagogiikassa korostetaan sekä kasvatuksen yhteiskunnallisia kytkentöjä, yhteisöllisyyttä että sosiaalisen hädän lieventämistä pedagogisesti. Nämä kolme suuntausta eivät sulje toisiaan pois. Sosiaalipedagogiikan näkökulmasta osallisuudella on sekä demokraattinen ja poliittinen että elämänhallinnan kasvamisen ja oman elämän subjektiuden löytämisen näkökulma. (Hämäläinen & Kurki 1997, 16-19, 126)

Nuorten Foorumin toiminta perustuu Jyväskylän seudullisen nuorisotyöfoorumin osallisuustyöryhmän 2005 yhdessä määrittelemiin osallisuustoiminnan tavoitteisiin. Tarkoituksena on:

edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä kiinnostusta osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Innostaa nuoria olemaan aktiivisia ja osallistumaan omassa elinympäristössään ja yhteisöissään
herättää nuorissa ”sisäinen yrittäjyys” ja tukea nuorten omien voimavarojen kehittymistä ja tunnetta omista vaikutusmahdollisuuksista niin omiin kuin ympäristönsä asioihin