Mikäli maahanmuuttajalla ei ole työpaikkaa jo Suomeen muuttaessaan, hänen on ilmoittauduttava työvoimatoimistossa työttömäksi työnhakijaksi. Työnhakuhaastattelussa työvoimaneuvoja ja työnhakija keskustelevat siitä, millaista työtä hakija etsii, ja käyvät läpi ne tiedot ja taidot, joita hänellä on. Tiedot tallennetaan tietojärjestelmään. Haastattelussa selvitetään myös, mitkä ovat työnhakijan valmiudet hakea työtä, millaisia työmahdollisuuksia paikkakunnalla on ja mitä työvoimatoimiston palveluja hän tarvitsee työhön päästäkseen.
Suomeen muuttaneita kannustetaan kotoutumaan. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta tuli voimaan 1.5.1999. Työttömät maahanmuuttajat laativat yhdessä työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston kanssa lain mukaisen suunnitelman. Siinä sovitaan siitä, miten maahanmuuttaja perehtyy uuteen yhteiskuntaan ja asuinpaikkaansa, opiskelee tarvittaessa suomen tai ruotsin kieltä, täydentää ammattitaitoaan ja hankkii muita suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotoutumissuunnitelma on henkilökohtainen ja se tehdään sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on merkitty väestörekisteriin pysyvästi Suomessa asuvaksi, mutta viimeistään kuitenkin silloin, kun maahanmuuttaja on ollut työttömänä tai saanut toimeentulotukea viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolmen vuoden ajan siitä, kun hänet on merkitty väestörekisteriin. Suunnitelman toteuttamisen aikana maahanmuuttaja saa kotoutumistukea.
Suunnitelmassa voidaan sopia kotoutumiskoulutuksesta, työharjoittelusta, ammattitaidon täydentämisestä suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi sekä osallistumisesta järjestöjen ja yhdistysten opinto- ja harrastustoimintaan. Maahanmuuttajan oma panos suunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa on keskeinen. Tärkeää on, että suunnitelma sisältää jatkuvasti toimintaa, joka parantaa kielitaitoa ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin sekä työelämään. Suunnitelman toteutumista seurataan ja osallistumisesta annetaan suoritusmerkintöjä.
Maahanmuuttaja, joka ei kuulu kotouttamislain piiriin, tekee työvoimaneuvojan kanssa työnhakusuunnitelman hakijan tietojen, suunnitelmien ja paikkakunnan työmarkkinatilanteen pohjalta. Suunnitelmassa sovitaan, mitä hakija tekee ja miten työvoimatoimisto edistää hänen työnhakuaan.
Työnhakijaksi ilmoittautunut otetaan huomioon, kun työvoimaneuvojat etsivät sopivia ehdokkaita avoimiin paikkoihin. Koska kaikki työpaikat eivät tule julkiseen hakuun, on oma aktiivisuus tärkeätä työpaikan hakemisessa. Työvoimatoimisto tukee asiakkaiden työnhakua järjestämällä työnhakukoulutusta, jossa käydään läpi erilaisia työnhakutapoja, työnantajien toiveita ja oman osaamisen markkinointia.
Työmarkkinatuki on ensi kertaa työmarkkinoille tuleville ja työttömyyspäivärahaa enimmäisajan saaneille tarkoitettu taloudellinen tuki. Työmarkkinatukea voi saada 17–64-vuotias työtön työnhakija, joka tarvitsee taloudellista tukea eikä ole ollut työssä 10 kuukautta hakuhetkeä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Työmarkkinatukea voi saada vain Suomessa asuva työnhakija eikä sitä makseta Suomen ulkopuolella tapahtuvan työnhaun ajalta.
Jos työtön työnhakija ei ole ollut työssä yli mainitun 10 kuukauden ajan, hänellä on viiden kuukauden odotusaika, jonka jälkeen hänelle vasta voidaan myöntää työmarkkinatukea. Viiden kuukauden odotusaikaan lasketaan aika, jonka hakija on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Odotusaikaa ei vaadita, jos hakijalla on ammatillinen koulutus, tai kun työmarkkinatukea maksetaan työttömyyspäivärahan enimmäisajan jatkoksi. Kaikilla on kuitenkin viiden työttömyyspäivän omavastuu.
Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja hänen avio- tai avopuolisonsa tulot vähentävät tuen määrää. Kun työnhakija osallistuu esimerkiksi työvoimakoulutukseen, työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan, Kela maksaa hänelle työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa. Työmarkkinatukeen voi liittyä myös ylläpitokorvaus koulutusajalta. Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaista lapsista.
Maahanmuuttajalla on mahdollisuus saada työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistuen saamisen edellytyksenä on kotoutumissuunnitelma. Kotoutumistukea haetaan samoin kuin työmarkkinatukea Kelan toimistosta lomakkeella TT1.
Lisätietoja työvoimatoimistosta, Kelasta tai Internetistä osoitteesta www.kela.fi
Toimeentulotuki on tarkoitettu turvaamaan Suomessa asuvan henkilön toimeentulo sellaisessa tilanteessa, jossa perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Se tarkoittaa sitä, että muut etuudet, kuten esimerkiksi työmarkkinatuki, asumistuki ja lapsilisä, on haettava ennen toimeentulotuen myöntämistä. Toimeentulotukea saa henkilö, joka ei voi saada tarvittavaa toimeentuloa työstään saamalla palkalla, yritystoiminnalla tai varallisuudellaan. Jos ensisijaisen sosiaaliturvan päätökset viivästyvät, voi tiukassa taloudellisessa tilanteessa saada toimeentulotukea päätösten odotusajalle. Tällaisessa tapauksessa toimeentulotuki peritään takaisin. Perintä voidaan tehdä suoraan päätösten tultua esimerkiksi työmarkkinatuesta.
Toimeentulotuen maksaminen kuuluu kunnille, ja sitä haetaan varaamalla aika sosiaalitoimistosta. Joissain tapauksissa toimeentulotukea haetaan täyttämällä lomakkeet ja liittämällä niihin tarpeelliset lisäselvitykset. Ne jätetään sosiaalitoimistoon käsiteltäväksi ilman varsinaista asiakaskäyntiä sosiaalityöntekijän luona.
Toimeentulotuen suuruus (perusosa ja lisäosa) määritellään laskemalla tukeen oikeuttavat, hyväksyttävät menot yhteen ja vähentämällä niistä käytettävissä olevat tulot ja varat. Jyväskylässä vuonna 2004 perusosa on yksin asuvalla ihmisellä 377,15 euroa kuukaudessa. Jyväskylä kuuluu ensimmäiseen kuntaryhmään ja toisessa kuntaryhmässä summat ovat pienemmät.
Perusosalla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisiolupa ja puhelimen käyttö. Lisäksi perusosalla pitää kattaa 7 prosenttia asumismenoista. Perusosan lisäksi voidaan maksaa lisäosaa, jolla katetaan esimerkiksi asumismenoja, suuria terveydenhuollon menoja sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista johtuvia menoja.
Ikääntynyt tai työkyvytön maahanmuuttaja, joka on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta, voi hakea Kelasta maahanmuuttajan erityistukea. Maahanmuuttajan erityistuen tarkoitus on turvata maahanmuuttajan toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Erityistuesta ei makseta veroa, ja sitä haetaan Kelan toimistoista saatavalla hakulomakkeella.
Kuka voi saada erityistukea?
Lisäksi tuensaajan on täytettävä seuraavat edellytykset:
Erityistuen täysi määrä on esimerkiksi Jyväskylässä 434,17 euroa kuukaudessa avio- tai avoliitossa olevalla ja yksinäisellä 493,45 euroa kuukaudessa (vuonna 2004, 1. kuntaryhmä). Erityistuen määrää vähentävät puolison tulot sekä omat tulot ja omaisuus. Yksityiskohtaiset tiedot etuuteen vaikuttavista tuloista ja varallisuudesta saa Kelan paikallistoimistosta. (lähde: Kelainfo-esite 3/2003)
[ 