Rekisteröinti tapahtuu Jyväskylän maistraatissa osoitteessa Väinönkatu 10. Maahanmuuttajan, jonka oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden on ilmoitettava rekisteriin samat tiedot kuin Suomen kansalaisen. Rekisteröitäviä tietoja ovat esimerkiksi nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite. Muuttajalle rekisteröidään kotikunta Suomeen, jos hänellä on tarkoitus jäädä Suomeen vakituisesti asumaan ja hänellä on vähintään yhden vuoden oleskelulupa.
Pakolaisena tai entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajana tulevat saavat ohjausta rekisteröitymiseen maahanmuuttajapalveluista. Virallisten asiakirjojen (henkilö- ja vihkitodistukset) on oltava suomeksi käännettyjä ja erityisesti Venäjältä muuttavien on muistettava hankkia apostilla-leimat todistuksiin, sillä muutoin rekisteröityminen ei onnistu.
Ulkomaalaiset, jotka matkustavat Suomeen alle kolmen kuukauden ajaksi turistina tai esimerkiksi liikematkalle tarvitsevat viisumin jos he eivät ole viisumivapaita. Suomi soveltaa Schengen yleissopimusta viisumeihin. Sopimuksessa on päätetty minkä maiden kansalaiset voivat tulla Schengen valtioihin ilman viisumia ja minkä maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin. Käyttötarkoituksesta riippuen viisumi voi olla joko kerta-, toistuvais-, paluu-, kauttakulku- ja lentokentän kauttakulkuviisumi. Jos Schengen alueen pääkohde on Suomi, viisumia haetaan Suomen edustustosta ulkomailla.
Ulkomaalainen, joka aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa, tarvitsee yleensä työntekijän oleskeluluvan. Elinkeinon harjoitusta varten tarvitaan erillinen elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. EU:n jäsenmaiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa.
Kun ulkomaalainen on hyväksytty opiskelijaksi suomalaiseen oppilaitokseen, hänen on haettava myös oleskelulupa. Alle kolmen kuukauden opintoihin oleskelulupaa ei tarvita vaan opiskelu voidaan suorittaa viisumin tai viisumivapausajan puitteissa. EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien on kuitenkin rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Suomessa, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta. Opiskelijan on myös pystyttävä todistamaan toimeentulonsa Suomessa, jotta hän voi saada oleskeluluvan.
Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa suomalaisten sukujuurten vahvuus ja läheisyys. Jos suomalaisuus on useampien sukupolvien takana, oleskelulupaa ei voi saada tällä perusteella. Suomalaisten sukujuurien perusteella oleskeluluvan saavat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: entisen Suomen kansalaiset, entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt ja henkilöt, joilla on muu suomalainen syntyperä.
Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä UNHCR:n (YK:n pakolaisasian päävaltuutetun virasto) pakolaiseksi hyväksymiä henkilöitä tai kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. Suomen pakolaiskiintiö vahvistetaan Suomen kunkin vuoden talousarviossa. Vuonna 2004 kiintiö oli 750 henkilöä. Jyväskylän kaupunki vastaanottaa vuosittain valtion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella 50 kiintiöpakolaista tai myönteisen oleskelulupapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Perusteet oleskeluluvan myöntämiselle pakolaiskiintiössä ovat:
Suomessa asuvan ulkomaalaisen henkilön perheenjäsen voi tietyin edellytyksin saada oleskeluluvan Suomeen. Perheenjäseneksi katsotaan aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso, alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on. Jos Suomessa asuva henkilö on itse alle 18-vuotias lapsi, hänen huoltajansa on perheenjäsen.
Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, jos
Hakemuksen perusteella myönnetty Suomen kansalaisuus on harkinnanvarainen.
Suomen kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksesta henkilölle, joka on asunut Suomessa ratkaisuhetkellä keskeytyksettä vähintään viimeksi kuluneet kuusi vuotta. Kansalaisuus voidaan myöntää myös, jos oleskeluaikaa kertyy yhteensä 8 vuotta. Mikäli maahanmuuttaja on pakolainen tai hänellä on suomalainen puoliso, luvan voi saada 4 vuoden Suomessa oleskelun jälkeen.
Maahanmuuttovirasto myöntää yleensä ensimmäisen oleskeluluvan. Paikallinen poliisilaitos voi myöntää oleskeluluvan Suomen kansalaisen Suomessa asuvalle perheenjäsenelle ja uuden määräaikaisen sekä pysyvän oleskeluluvan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle.
Pysyvän oleskeluluvan voi saada neljän vuoden määräaikaisen luvan jälkeen jos perusteet luvan myöntämiselle ovat edelleen olemassa. Mikäli jatkuvanluonteinen lupa on myönnetty ennen uuden lain voimaantuloa (1.5.2004), pysyvä lupa on mahdollista saada jo kahden vuoden oleskelun jälkeen.
Lisätietoja saa paikallispoliisilta ja Maahanmuuttovirastosta, jonka yhteystiedot ovat:
Maahanmuuttovirasto
PL 18, 00581 Helsinki
Käyntiosoite: Lautatarhankatu 10
(09) 476 5500
Linkit:
www.migri.fi
www.poliisi.fi
Maahanmuuttajapalvelut tekevät vastaanottotyötä. Toimiston asiakkaina ovat kaupunkiin tulevat pakolaiset ja suurin osa inkeriläisistä paluumuuttajista. Maahanmuuttajapalvelut auttavat asiakkaitaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja tukevat heitä oman kulttuuri-identiteettinsä säilyttämisessä. Myös muille maahanmuuttajaryhmille ja ulkomaalaisasioista kiinnostuneille annetaan opastusta ja neuvontaa.
Maahanmuuttajapalvelut vastaavat pakolaisten ja paluumuuttajien tarvitsemasta sosiaalityöstä ensimmäisten maassaolovuosien ajan. Muiden ulkomaalaisten sosiaalityö hoidetaan tilanteen mukaan. Maahanmuuttajapalveluiden ohjaajat opastavat erilaisissa käytännön asioissa. Maahanmuuttajapalveluista voi saada neuvoja esimerkiksi pakolaisten perheenyhdistämisasioissa.
Ulkomaalaistoimiston psykologi palvelee maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijöiden luona asioivia maahanmuuttajia ja heidän perheitään psyykkisissä ongelmissa ja maahanmuuton alkuvaiheessa ilmenevissä henkisissä vaikeuksissa.
Toimisto tekee yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumispalveluiden järjestämiseksi eri toimijoiden kanssa. Yksi tehtävä on edistää yhteiskunnan kehittymistä monikulttuuriseksi ja erilaisuutta hyväksyväksi. Työntekijät tekevätkin konsultaatio-, koulutus- ja tiedotustyötä.
Maahanmuuttajapalveluiden neuvonnassa saa opastusta ja neuvontaa uudessa yhteiskunnassa esiin tulevista asioista ilman ajanvarausta. Neuvonta on avoinna maanantaista perjantaihin 8–16. Puhelin on (014) 626675. Neuvonnasta voi varata aikoja myös muille työntekijöille.
Maahanmuuttajapalveluiden osoite on Puistokatu 2C, 8.hissitaso.
Maahanmuuttajapalveluissa asiakkaina on pääosin pakolaisia ja paluumuuttajia. Muille maahanmuuttajille ei ole järjestettyä vastaanottotoimintaa. He käyttävät asuinalueen normaalipalveluita.
Kaikki ne maahanmuuttajat, joilla on pysyvänluonteinen oleskelulupa Suomessa ja jotka hakevat työtä ilmoittautuvat heti maahan muuttaessaan työvoimatoimistoon. Jyväskylän työvoimatoimiston osoite on Vapaudenkatu 55 ja puhelinnumero 010 60 40149. Myös maahanmuuttajien kielikursseille haetaan työvoimatoimiston kautta.
Ulkomaalaisella on ajo-oikeus Suomessa omalla ajokortillaan yhden vuoden ajan maahantulopäivästä. Tämän jälkeen ajo-oikeus lakkaa ellei ajokorttia vaihdeta suomalaiseksi. Ajokortin hankkiminen onnistuu kansalaisuudesta riippuen joko suoraan vaihtamalla ajokortti poliisilaitoksella ilman kuljettajantutkintoa tai kuljettajantutkinnon kautta. Ajokortin vaihtaminen ilman kuljettajantutkintoa on mahdollista jos ajokortti on annettu maassa, joka kuuluu Geneven tai Wienin tieliikennesopimukseen. Vaihtamista on anottava 6–18 kuukauden kuluessa maahan saapumisesta. Tämän jälkeen vaihtaminen ei enää onnistu vaan on suoritettava kuljettajantutkinto. Ajokorttia vaihtaessa on todistettava, että on ajanut autoa Suomessa.
Lisätietoja osoitteesta www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf
Mikäli ajokorttia ei ole sen voi suorittaa ilmoittautumalla oppilaaksi autokouluun, jonka jälkeen suoritetaan kuljettajantutkinto. Hintoja kannattaa vertailla eri autokoulujen kesken.
Pankkitilin avaaminen on ensimmäisiä toimenpiteitä maahanmuuton jälkeen. Palkat, Kelan maksamat työttömän työnhakijan etuudet ja muut mahdolliset sosiaalietuudet maksetaan ainoastaan henkilökohtaiselle pankkitilille. Suomessa asiakas voi avata pankkitilin itse valitsemassaan pankissa. Jos maahan muuttaneella ei ole suomalaista henkilötunnusta ja henkilöllisyystodistusta vaaditaan pankkitiliä avattaessa:
Jos tilinavaaja ja tilinomistaja ovat pankin tuntemia tai edellä mainitut esitetyt selvitykset voidaan varmentaa muulla yhtä luotettavalla tavalla, ohjeen soveltamisessa voidaan käyttää harkintaa. Jos tiedot yksityishenkilöstä eivät ole riittävät, tiliä ei tarvitse avata. Pankki voi kieltäytyä tilinavaamisesta muutoinkin, mutta vain painavasta syystä.
Tilinavaaja voi antaa tilin avaamisessa tarvittavat asiakirjat ja selvitykset pankille suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Jos asiakirjojen alkuperäiskieli on muu kuin edellä mainittu, asiakirjoista ja selvityksistä tulee toimittaa pankille virallisen kielenkääntäjän suomen, ruotsin tai englannin kielelle kääntämät asiakirjat. (Lähteenä Suomen pankkiyhdistyksen ohje 25.3.1998 päivitetty helmikuussa 2002 ).
[ 