Suomessa kaikki lapset käyvät koulua. Peruskoulu on yhdeksänvuotinen
oppivelvollisuuskoulu, joka alkaa sinä 
vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän
vuotta. Ennen peruskoulua lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään
maksuttomaan ja vapaaehtoiseen esiopetukseen päiväkodissa tai koulussa.
Peruskoulun käynyt voi hakeutua toisen asteen koulutukseen eli lukioon
tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Nämä antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden
korkeakouluihin. Ammatillinen perustutkinto antaa ammattipätevyyden.
Korkeakoulut jakaantuvat ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin. Ammattikorkeakoulut ovat suuntautuneet käytännön työelämän tarpeisiin. Aikuiskoulutus tarjoaa aikuisille mahdollisuuden perusopintoihin, tutkintoihin johtavaan koulutukseen sekä lisä- ja täydennyskoulutukseen.
Lisätietoja www.minedu.fi
Peruskoulu kestää Suomessa yhdeksän vuotta. Lapset aloittavat koulun syyslukukauden alussa yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Koulupäivä kestää noin 3–6 tuntia, lauantaisin ja sunnuntaisin koulut ovat kiinni. Peruskoulu on oppilaille maksuton, kuten myös siihen sisältyvät oppikirjat ja -tarvikkeet sekä kouluateriat. Jyväskylän kouluissa ensimmäiselle ja toiselle luokalle tuleva lapsi saa bussilipun, jos matkaa kouluun on enemmän kuin 3,5 kilometriä. Vanhemmat koululaiset saavat lipun, kun koulumatka on yli 5 kilometriä. Bussilipun voi saada ainoastaan silloin, jos lapsi käy lähellä kotia olevaa, ns. ensisijaista koulua. Koulun jälkeen 1.–3.-luokan oppilailla on mahdollisuus osallistua myös ohjattuun iltapäivätoimintaan koulussa tai koulun läheisyydessä, mutta iltapäivätoiminta on maksullista.
Peruskouluun valmistava opetus
Maahanmuuttajat (7–16-vuotiaat) aloittavat koulun mahdollisimman pian Suomeen saapumisen jälkeen. Jyväskylässä, kuten monessa muussakin kunnassa, maahanmuuttajalapsille järjestetään aluksi peruskouluun valmistavaa opetusta omassa opetusryhmässään. Valmistavassa opetuksessa opetellaan suomen kieltä ja tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin. Valmistavassa opetuksessa opiskellaan yleensä noin lukuvuosi ja sitä annetaan vuosittain vaihdellen eri tukitoimikouluissa. Valmistavan opetuksen jälkeen maahanmuuttajaoppilaat siirtyvät opiskelemaan suomalaiseen luokkaan yleensä omaa asuinaluettaan lähinnä olevaan tukitoimikouluun.
Tukitoimikoulut
Tukitoimikoulu on tavallinen suomalainen koulu, jossa maahanmuuttajien opiskelua tuetaan erityisin tukitoimin. Kouluissa on opettajia, jotka ovat perehtyneet maahanmuuttajaopetukseen. Opettajien apuna on kieliavustajia. Lukuvuonna 2003–2004 kouluissa toimii venäjän, kurdin, darin ja persian kieltä puhuvia kieliavustajia. Tukitoimikouluissa on myös maahanmuuttajaopetukseen tarkoitettua oppimateriaalia kuten sanakirjoja, tietokoneohjelmia ja äänitteitä.
Tukitoimikouluja ovat Cygnaeuksen, Huhtasuon, Keltinmäen, Pupuhuhdan, ja Pohjanlammen koulut (luokat 1–6) sekä Huhtaharjun ja Kuokkalan koulut (luokat 7–9).
Oman äidinkielen opetus
Maahanmuuttajalapset oppivat suomea koulussa suomen kielen sekä muiden aineiden tunneilla sekä suomenkielisessä ympäristössä eläen. Lasten on kuitenkin tärkeä oppia hyvin myös oma äidinkielensä. Äidinkieli on tärkeä ihmisen identiteetin kannalta. Se on myös yhdysside omaan sukuun ja kulttuuriin. Oman äidinkielen hallinta luo pohjan myös suomen ja muiden kielten oppimiselle.
Maahanmuuttajaoppilaille järjestetään vapaaehtoisena aineena oman äidinkielen opetusta, mikäli opetusryhmään kuuluu lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta. Opetusryhmään voi kuulua oppilaita eri kunnista, kouluista ja vuosiluokilta. Omaa äidinkieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Jyväskylässä oman äidinkielen opetusta järjestetään vuosittain monilla kielillä. Lukuvuonna 2003–2004 oman äidinkielen opetusta annetaan darin, englannin, espanjan, flaamin, kiinan, kurdin, persian, ranskan, saksan, thain, venäjän ja viron kielissä.
Lisätietoja www.jyvaskyla.fi/opetus
Pelkkä peruskoulu ei yleensä riitä työn saamiseen, joten suurin osa nuorista jatkaa sen jälkeen opiskelua toisen asteen koulutuksessa eli lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.
Ammatilliseen koulutukseen voi hakea kaksi kertaa vuodessa, yleensä helmikuussa ja syyskuussa. Tarkempia tietoja hakuajoista saa esimerkiksi työvoimatoimistosta, josta saa myös hakulomakkeita ja ohjeita.
Lukio on yleissivistävä koulu, ja noin 60 % peruskoulun käyneistä jatkaa opiskelua lukiossa. Lukion oppimäärä on kolmevuotinen, mutta se on mahdollista suorittaa omassa tahdissa 2–4 vuoden aikana. Lukion päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto. Lukiossa opiskellaan äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa ja eri reaaliaineita (historia, biologia, psykologia jne.). Lukio-opetus on muutoin maksutonta, mutta oppikirjat ja koulutarvikkeet opiskelijan täytyy maksaa itse. Ylioppilas voi hakea yliopistoon ja korkeakouluihin. Aikuiset suorittavat lukio-opintoja usein iltalukioissa.
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa eri alojen ammattitutkintoja. Tutkintoja on noin 75 eri alalta, esimerkiksi autoala, hotelli- ja ravintola-ala, kone- ja metalliala, puuala, sähköala ja vaatetusala. Opiskelu kestää noin kolme vuotta ja siihen kuuluu usein työssäoppimista. Tutkinnon voi suorittaa eri tavoin; oppilaitoksessa opiskellen, näyttötutkintoina tai oppisopimuskoulutuksena.
Näyttötutkinnossa opiskelija suorittaa näyttökokeen eli näyttää osaavansa ko. ammattialalla vaadittavat taidot. Oppisopimuskoulutus on tapa opiskella ammatillinen tutkinto työssä oppimisen kautta. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jossa ammatillista koulutusta täydennetään joko ammatillisten oppilaitosten tai aikuiskoulutuskeskusten koulutuksissa. Tutkinto, joka suoritetaan, voi olla joko perus- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen lisäkoulutus. Lisää tietoa oppisopimuksista löytyy osoitteesta www.edu.fi/info/oppisopimus/opframe.html tai www.oppisopimus.net sekä työvoimatoimistoista.
Korkeakoulujen hakuaika on yleensä keväällä ja korkeakoulut järjestävät usein pääsykokeet hakijoille. Ulkomaalaisten opiskelijoiden hakeminen yliopistoon tapahtuu yleensä tammikuun aikana. Hakuohjeita, tietoa pääsykokeista ja opiskelumahdollisuuksista saa suoraan esimerkiksi oppilaitosten omilta internet-sivuilta tai työvoimatoimiston koulutustietopalvelusta osoitteesta www.mol.fi/tiepa/index.html.
Koulutus on yleensä ilmaista, mutta eläminen opiskelun aikana täytyy rahoittaa itse. Opiskelija voi hakea opintotukea Kelasta www.kela.fi. Myös maahanmuuttaja voi saada opintotukea, jos hän on asunut Suomessa kaksi vuotta tai hän on tullut Suomeen paluumuuttajana tai pakolaisena. Hänellä on oltava myös pysyvänluonteinen oleskelulupa Suomessa.
Jyväskylän yliopistossa on mahdollisuus opiskella monia eri tieteenaloja. Täällä on esimerkiksi maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja pitkät perinteet opettajien koulutuksessa. Myös ammattikorkeakouluissa on laaja tarjonta eri alojen opintoja. Ammattikorkeakoulun opintojen tavoite on antaa opetusta nimenomaan työelämän tarpeisiin, vaikka myös ammattikorkeakouluissa tehdään nykyisin jatkotutkintoja ja tieteellistä tutkimustyötä.
Suomessa ihmiset opiskelevat paljon aikuisina ja työn ohessa. Työelämä muuttuu koko ajan ja työ vaatii uusia taitoja; esimerkiksi uudet tietokoneohjelmat vaativat opiskelua. Monet opiskelevat vielä aikuisina uuden ammatin, joko omasta halustaan tai esimerkiksi työttömäksi jäämisen vuoksi.
Yksi mahdollisuus hankkia lisäkoulutusta ovat kansalais- ja työväenopistojen kurssit. Kurssit voivat liittyä työhön, mutta monille kurssien käyminen on harrastus. Kansalais- ja työväenopistojen kurssit ovat usein iltaisin ja siellä voi opiskella esimerkiksi kieliä, taideaineita ja tietotekniikkaa. Myös yliopisto järjestää avoimen yliopiston kursseja, jolloin yliopisto-opintoja pääsee suorittamaan kuka tahansa, ja ne huomioidaan, mikäli myöhemmin opiskelee yliopistossa varsinaisena opiskelijana.
Työvoimakoulutus on työttömille, lomautetuille, työttömyysuhan alaisille tai eri syistä ammatinvaihtoa tarvitseville järjestettyä koulutusta. Koulutuksen tavoite on parantaa henkilön mahdollisuuksia saada työtä. Koulutus on opiskelijalle ilmaista (työhallinto maksaa sen) ja opiskelija saa koulutuksen ajalta koulutusrahaa. Työvoimatoimistot valitsevat opiskelijat eri kursseille.
Kotoutumiskoulutus on erityisesti maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta, jossa maahanmuuttaja voi opiskella suomen tai ruotsin kieltä ja tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Eri paikkakunnilla kotoutumiskoulutusta tarjoavat erilaiset oppilaitokset.
Jyväskylän työvoimatoimisto järjestää työvoimakoulutusta. Maahanmuuttajille järjestetään erityisesti suomen kielen ja yhteiskuntatiedon opetusta. Kursseille voi päästä täyttämällä hakemuksen omassa työvoimatoimistossa.
Työvoimakoulutus on aina ilmaista ja koulutukseen osallistuvalle maksetaan työttömyyspäivärahan lisäksi ylläpitokorvausta matka- ja ateriointikustannusten kattamiseksi. Vuonna 2004 ylläpitokorvaus on kahdeksan euroa opiskelupäivältä.
Työvoimatoimiston tarjoamien kurssien lisäksi suomen kieltä voi opiskella myös muualla. Erilaiset maahanmuuttajaprojektit voivat tarjota opiskelumahdollisuuksia ja lisäksi Jyväskylässä toimii oppilaitoksia, joiden opetusohjelmassa on myös maahanmuuttajille tarkoitettuja kursseja. Jos maahanmuuttajalle on tehty kotoutumissuunnitelma ja hän on asunut Suomessa vähemmän kuin kolme vuotta, voidaan työvoimatoimistossa tehdä sopimus siitä, että opiskelu on samanlaista kuin työvoimatoimiston järjestämillä kursseilla, jolloin maahanmuuttaja voi saada samanlaiset taloudelliset edut kuin työvoimakoulutuksessa. Lisätietoja erilaisista koulutusmahdollisuuksista antaa oma työvoimatoimisto.
Kun maahanmuuttaja osaa suomea riittävän hyvin, hän voi hakea erilaisille ammattikursseille. Lyhyillä kursseilla voi päivittää omaa ammatillista osaamistaan ja hankkia erilaisia pätevyystodistuksia, joita ammateissa tarvitaan. Ammattikursseilla opiskelu tapahtuu suomen kielellä, joten riittävä suomen kielen taito on edellytyksenä kurssille pääsemiselle.
Tietoa kaikesta työvoimakoulutuksesta löytyy työvoimatoimiston Internet-sivulta osoitteesta www.mol.fi/Tyovoimapalvelut/Kurssit/. Lisätietoja kursseista voi kysyä suoraan omasta työvoimatoimistosta.
[ 