Jyväskylän alueella lähes kaikki lapset syntyvät Keski-Suomen keskussairaalassa. Synnytyssairaala lähettää lapsen syntymätiedot suoraan sairaalasta rekisteriviranomaisille. Näiden tietojen perusteella lapselle annetaan henkilötunnus ja esitäytetty lomake Lapsen tietojen ilmoittaminen.
Lomakkeeseen valmiiksi merkityt tiedot perustuvat väestötietojärjestelmässä lapsen syntymähetkellä olleisiin tietoihin. Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, merkitään vanhemmat sen perusteella. Mikäli isyys on selvittämättä, merkitään tiedot isästä vasta myöhemmin, kun käräjäoikeudesta on saatu tieto isyyden vahvistamisesta.
Jos lapsi ei ole Suomen kansalainen, lapsen vanhempien tulee tarvittaessa toimittaa paikalliselle rekisteriviranomaiselle kirjallinen selvitys lapsen kansalaisuudesta samalla, kun lomake Lapsen tietojen ilmoittaminen palautetaan. Samoin on toimittava, jos lapselle, joka on Suomen kansalainen, halutaan väestötietojärjestelmään merkittäväksi myös mahdollinen muu kansalaisuus.
Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden, jos
Lapselle merkitään syntymäkotikunnaksi se kunta, joka lapsen äidillä on kotikuntalain mukainen kotikunta. Syntymävaltio ja paikkakunta on merkitty vain, jos lapsi on syntynyt ulkomailla. Jos äidillä ei ole kotikuntaa Suomessa lapsen syntyessä, merkitään lapselle syntymäkotikunnaksi teksti ulkomaat.
Vanhempien on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä rekisteriviranomaiselle eli maistraatille lapsen etunimet, sukunimi ja äidinkieli lomakkeella Lapsen tietojen ilmoittaminen.
Etunimiä lapsella saa olla enintään kolme ja paikallisen rekisteriviranomaisen on hyväksyttävä ne. Etunimeksi ei hyväksytä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö voi aiheuttaa ilmeistä haittaa.
Lapsen sukunimi määräytyy seuraavasti:
Suomen lain mukaan täysi-ikäiseksi tullaan 18-vuotiaina ja silloin saa myös oikeuden avioitumiseen. Täysi-ikäinen ei tarvitse avioitumiseen vanhempien lupaa. Avioliittoon voi mennä myös alle 18-vuotias oikeusministeriön luvalla. Sukupuolinen kanssakäyminen on kiellettyä alle 16-vuotiaan kanssa. Suomalaiset menevät naimisiin suhteellisen myöhään, naiset keskimäärin 28 -vuotiaina ja miehet 30 -vuotiaina. Yksi syy tähän on, että nuoret haluavat opiskella ammatin ja varmistaa työpaikan ennen kuin he perustavat perheen. Toinen syy on se, että monet parit elävät avoliitossa eli he asuvat yhdessä ja voivat hankkia lapsiakin menemättä virallisesti naimisiin.
Avioliitto ei ole sallittu läheisten sukulaisten kesken. Tämän mukaisesti avioliitto on kielletty
Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa avioliitto on kuitenkin sallittu oikeusministeriön luvalla.
Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään
ovat kihlautuneet. Avioliittolaki ei edellytä sormusten vaihtamista eikä kihlauksen
julkistamista.
Avioliittolaki (234/1929) löytyy Internetistä osoitteesta www.finlex.fi
Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Avioliiton esteiden tukinnassa varmistutaan siitä, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Pyyntö esteiden tutkinnasta esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunta, jonka jäseniä kihlakumppanit tai toinen heistä on. Avioliiton esteiden tutkintaa pyydettäessä avioliittoon aikovien on allekirjoitettava vakuutus siitä, että aiotulle avioliitolle ei ole estettä. Lisäksi heidän on ilmoitettava, ovatko he aiemmin olleet avioliitossa.
Kun avioliiton esteiden tutkija on todennut, että aiotulle avioliitolle ei ole esteitä, on avioliittoon aikoville annettava tästä todistus. Todistusta ei saa antaa aikaisemmin kuin seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä. Todistus on voimassa neljä kuukautta todistuksen antamisesta lukien.
Ulkomaan kansalaisen on täytettävä ja allekirjoitettava lomake Pyyntö avioliiton esteiden tutkintaa varten. Lomakkeen saa maistraatista. Lisäksi hänen täytyy toimittaa maistraatille kotimaansa viranomaisen antama todistus siviilisäädystä, jonka Suomen lainsäädännön mukaan tulee olla naimaton, eronnut tai leski. Todistus siviilisäädystä tulee vahvistaa kansainvälisen vuonna 1961 solmitun Haagin sopimuksen mukaisella Apostille-leimalla. Apostillen saa maasta riippuen julkiselta notaarilta tai häntä vastaavalta viranomaiselta. Mikäli ulkomaalaisen henkilön kotimaa ei kuulu Apostille-sopimuksen piiriin, tulee hänen hankkia vastaava todistus oman maansa julkiselta notaarilta tai häntä vastaavalta viranomaiselta. Tämän jälkeen julkisen notaarin allekirjoitus on laillistettava kyseisen maan ulkoministeriössä. Ulkoministeriön allekirjoitus on vielä vahvistettava kyseisessä maassa toimivassa Suomen edustustossa.
Mikäli ulkomaan kansalainen asuu pysyvästi Suomessa ja avioliiton esteiden tutkinnassa tarvittavat tiedot hänestä on merkitty Suomen väestötietojärjestelmään ei kotimaan viranomaisten antamia todistuksia tarvita. Tällöin avioliiton esteet tutkitaan väestötietojärjestelmän perusteella.
Mikäli ulkomaalainen avioliittoon aikova henkilö osoittaa, ettei oman kotimaan selvitystä ole mahdollista saada, avioliiton esteiden tutkija voi hänen suostumuksellaan tutkia avioliiton esteet muun luotettavaksi katsottavan kirjallisen selvityksen perusteella. Avioliiton esteiden tutkija voi tarvittaessa pyytää ulkoasiainministeriön tai ulkomaalaisviraston lausunnon selvityksen luotettavuuteen ja riittävyyteen vaikuttavista seikoista sekä siitä, onko asianomaisesta vieraasta valtiosta saatavissa avioliiton esteiden tutkinnassa tarpeellisia tietoja.
Ennen vihkimistä ilmoitetaan vihkijälle mikä tule olemaan perheen sukunimi. Vaihtoehtoina ovat seuraavat:
Kihlakumppaneille annetaan avioliiton esteiden tutkinnan yhteydessä myös puolison ja lasten sukunimen valintaa koskeva esite. On huomattava, että valittu sukunimi tulee myös yhteisten lasten sukunimeksi.
Avioliitto solmitaan kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä avioliiton esteiden tutkimisen ja todistuksen antamisen jälkeen. Kirkollinen vihkiminen voidaan toimittaa evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteiskunnassa, jolle opetusministeriö on antanut vihkimisoikeuden.
Kirkollinen vihkiminen
Vihkiminen voidaan toimittaa kirkossa, kodissa tai muualla vihittävien ja vihkijän sopimuksen mukaisesti. Mikäli vihkiminen tapahtuu kirkossa, se on syytä varata hyvissä ajoin, suosituimmat kirkot jopa vuosi etukäteen. Seurakunnan jäsenelle vihkipaikka ja muu toimitukseen kuuluvat tavanomaiset järjestelyt ovat maksuttomia. Sen sijaan lisäkoristeet, kuten erilaiset kukka-asetelmat, on kunkin vihkiparin itse hankittava.
Vihkimisellä tulee olla kaksi todistajaa, joiden nimet merkitään vihkimisilmoitukseen. Mikäli vihittävät sitä toivovat, voidaan vihkiminen toimittaa seurakunnan tiloissa niin, että todistajina ovat seurakunnan työntekijät.
Siviilivihkiminen
Vihkimisvelvollisia ovat laamanni, käräjätuomari tai maistraatin henkikirjoittaja Henkikirjoittaja toimittaa siviilivihkimisiä Jyväskylän maistraatissa osoitteessa Väinönkatu 10, puhelin (014) 313 6511.
Parisuhteen rekisteröi siviilivihkimisen toimittamiseen oikeutettu viranomainen. Näitä ovat maistraatin henkikirjoittaja sekä käräjäoikeuden laamanni tai käräjätuomari. Ennen parisuhteen rekisteröintiä on aina tutkittava, ettei rekisteröintiin ole lainmukaista estettä.
Rekisteröidyn parisuhteen voi solmia kaksi samaan sukupuoleen kuuluvaa, joista kumpikin on täyttänyt 18 vuotta eikä kumpikaan ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Parisuhde voidaan rekisteröidä Suomessa vain, jos ainakin toinen parisuhteen osapuolista on Suomen kansalainen ja hänellä on asuinpaikka Suomessa, tai jos kummallakin osapuolella on rekisteröintiä välittömästi edeltäneen kahden vuoden ajan ollut asuinpaikka Suomessa. Suomen kansalaisuuteen rinnastetaan kansalaisuus sellaisessa valtiossa, jossa lainsäädäntö rekisteröidyn parisuhteen solmimisesta on pääasiallisesti samanlainen kuin Suomessa.
Ennen parisuhteen rekisteröintiä sitä suunnittelevien osapuolten on yhdessä pyydettävä rekisteröimisen esteiden tutkintaa maistraatista. Heidän on myös allekirjoitettava vakuutus siitä, ettei parisuhteen rekisteröimiselle ole estettä. Kun maistraatti on todennut, ettei esteitä ole, annetaan siitä osapuolille todistus yleensä seitsemän päivän kuluttua. Todistus on voimassa neljä kuukautta.
Parisuhde rekisteröidään siten, että osapuolet ovat yhtä aikaa paikalla. Rekisteröinnin toimittavan viranomaisen läsnäollessa he allekirjoittavat rekisteröintiä koskevan asiakirjan, jonka viranomainen samalla vahvistaa allekirjoituksellaan. Parisuhteen rekisteröinti ei vaikuta osapuolten sukunimeen. Kumpikin säilyttää sen sukunimen, joka hänellä oli rekisteröinnin tapahtuessa. Parisuhteen rekisteröinnillä on samat oikeudelliset vaikutukset kuin avioliiton solmimisella. Rekisteröity parisuhde voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä. Tällöin sovelletaan avioeroa koskevia säännöksiä.
Avioliitto voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä. Puolisot voivat erota toisistaan puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen tai vuoden asumuseron jälkeen. Avioeroa koskeva asia pannaan vireille kirjallisella hakemuksella, jonka voivat tehdä puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Hakemus jätetään käräjäoikeuden kansliaan joko itse tai käyttäen valtuutettua asiamiestä. Hakemus voidaan lähettää myös postitse, faksilla tai sähköpostina. Avioeroa käsiteltäessä ei tutkita, minkä vuoksi avioeroa vaaditaan tai tutkita puolisoiden välisiä henkilökohtaisia suhteita. Jos eroa hakee vain toinen puoliso, merkitystä ei ole myöskään sillä, vastustaako toinen eroa vai suostuuko hän siihen.
Jyväskylän käräjäoikeus on osoitteessa Vapaudenkatu 54, puhelin (014) 313 6211.
Avioerossa ratkaistaan omaisuuden jako, lasten elatus ja huoltajuus sekä lasten tapaamisoikeus. Vanhemmat voivat sopia lasten elatuksesta, huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta myös ilman oikeudenkäyntiä. Asioista tehdään kirjallinen sopimus, jonka kunnan sosiaaliviranomaiset vahvistavat. Vahvistettu sopimus on samanveroinen kuin tuomioistuimen päätös.
Avioliiton purkauduttua omaisuus jaetaan tasan menettelyssä, jota kutsutaan
ositukseksi.
Omaisuuden ositus voidaan toimittaa siten, että
Puolisoiden omaisuussuhteita selvitettäessä on aina syytä kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan lakimiehen puoleen. Vähävaraisella on mahdollisuus saada valtion varoin kustannettua oikeusapua.
Omaisuutta ei kuitenkaan jaeta osituksessa tasan, jos puolisot ovat tehneet ennen avioliittoa tai avioliiton aikana avioehtosopimuksen. Tämän sopimuksen mukaisesti kumpikin puoliso pitää omaisuutensa itsellään avioliiton purkauduttua. Toisen puolison yksin ottamasta velasta ei toinen puoliso joudu vastaamaan avioliiton purkauduttua, vaikka avioehtosopimusta ei olisikaan.
Lisätietoja kaikista edellä mainituista aiheista Internet -sivustoilla www.suomi.fi kohdasta asuminen ja perhe/parisuhteet.
Omaisen kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Samalla täytyisi kuitenkin hoitaa monia asioita, esimerkiksi hautausjärjestelyt. Voimia tähän ei ehkä tunnu riittävän, mutta hautajaiset voivat omalla tavallaan auttaa vaikean ajan yli.
Suomalaisista suurin osa on kristittyjä, tarkemmin sanottuna evankelis-luterilaisia. Evankelis- luterilaiset perinteet vaikuttavat usein hautajaisissakin. Jotta vainajan voi Suomessa haudata, tarvitaan hautauslupa lääkäriltä. Lääkäri toimittaa hautausluvan sille henkilölle, joka huolehtii hautauksesta. Lupa tulee toimittaa edelleen seurakunnan hauta-asiain toimistoon, jonka jälkeen hautaus voidaan toimittaa.
Kaupunkiseurakunnan hauta-asiain toimiston lisäksi omaisten tulee asioida hautaustoimistossa, josta hankitaan esimerkiksi arkku tai tarvittaessa tuhkauurna. Nämä yksityiset hautaustoimistot palvelevat lähes kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä.
Hautapaikka ja hautaamistapa
Suomessa haudataan vainaja joko arkku- tai uurnahautauksena. Jyväskylässä kaupunkiseurakunnalla on kaksi hautausmaata: Seppälän hautausmaa (Laukaantiellä) ja Vanha hautausmaa (Puistokadulla). Jyväskylässä krematorio on Seppälän hautausmaan yhteydessä. Uurnahautauksessa vainaja voidaan haudata arkkuhautaan, uurnaholviin, muistolehtoon tai sirottelualueelle. Muistolehtoon tuhka voidaan kätkeä nimettömänä. Jos perheellä ei vielä ole hautapaikkaa Jyväskylän hautausmailla, täytyy paikka ostaa. Hinnoista saa tietoa kaupunkiseurakunnan taloustoimistosta.
Hautaan siunaaminen
Vainaja siunataan yleensä siunauskappelissa. Tavallisin hautajaispäivä Suomessa on lauantai, mutta muutkin arkipäivät ovat mahdollisia. Sunnuntaisin Suomessa ei haudata. Hautaamisaika sovitaan hauta-asiaintoimistossa. Järjestelyistä sovitaan kirkkoherranviraston kanssa. Oman seurakunnan papin ja kanttorin palvelut ovat maksuttomia.
Arkun kantajiksi pyydetään Suomessa yleensä kuusi sukulaista, työtoveria, naapuria tai ystävää. Pyynnöstä hautaustoimisto voi järjestää kantajat. Perinteen mukaan vainajalle läheisimmät kantajat asettuvat arkun pääpuoleen, eli takimmaisiksi. Tuhkahautauksessa ei tarvita kantajia.
Suomessa siunaustilaisuuteen pukeudutaan tummaan asuun. Tilaisuudessa keskeistä on raamatunluku, papin puhe, siunaaminen ja rukous Kun vainaja haudataan arkkuhautaan, kannetaan arkku loppusoiton aikana kappelista pois. Kantajat ovat päällysvaatteissa, käsineet kädessä ja hattu päässä. Hautajaisväki saattaa vainajan hautaan; lähiomaiset liittyvät saattoon heti arkun taakse ja heidän jälkeensä tulevat muut hautajaisvieraat. Tuhkahautauksessa arkku jää kappeliin siunaamisen jälkeen. Noin viikon kuluttua siunaamisesta omaiset saavat uurnan, joka haudataan lähiomaisen läsnä ollessa. Tässä tilaisuudessa on mukana hautausmaan työntekijä. Tässäkin tilaisuudessa voidaan rukoilla.
Kukkalaitteet ja tervehdykset
Suomessa arkulle tai haudalle lasketaan kukkia. Kukkien laskeminen voi tapahtua haudalla tai kappelissa. Jos ne lasketaan kappelissa, ne lasketaan yleensä siunauksen jälkeen. Menettelystä sovitaan papin kanssa.
Lähimmät omaiset tuovat kukkansa ja tervehdyksensä ensin. Kukkia laskettaessa on tapana lukea niiden ihmisten tai yhteisöjen nimet, jotka ovat kukat osanoton ilmaukseksi hankkineet, ja mahdollinen muistolause. Kukkien laskemisen jälkeen arkun äärelle hiljennytään hetkeksi. Sen jälkeen kumarretaan osanoton ilmaisuna omaisiin päin ja poistutaan arkun ääreltä.
Jos kukat on laskettu kappelissa, haudalla ne asetetaan aikailematta hautaa peittävän hautakannen päälle. Muistolauseita ei tällöin lueta. Kukkien laskemisen jälkeen saattoväki usein laulaa virren. Tämän jälkeen joku omaisista esittää kutsun mahdolliseen muistotilaisuuteen. Muistopuheet ja adressien lukeminen tapahtuu muistotilaisuudessa. Tuhkahautauksessa kukat lasketaan aina kappelissa.
Muistotilaisuus
Usein hautauksen jälkeen kokoonnutaan muistotilaisuuteen. Paikka muistotilaisuutta varten on omaisten valittavissa. Muistotilaisuus voidaan pitää esimerkiksi kotona. Kaupunkiseurakunnalla on tiloja myös muistotilaisuuksien pitämiseen. Kaupunkiseurakunnan jäsenille tilat ovat ilmaisia. Lisää tietoja tiloista saa kirkkoherranvirastosta.
Muistotilaisuudessa on tavallisesti esillä kuva vainajasta ja sen lähellä kukkia sekä kynttilä. Ohjelmasta omaiset voivat keskustella papin kanssa. Jos pappi halutaan muistotilaisuuteen mukaan, toivomus tulee esittää hänelle etukäteen.
Muistotilaisuudessa luetaan adressit, pidetään puheita, lauletaan (usein virsiä) ja syödään. Mikäli tilaisuudessa ei ole mukana kanttoria, on hyvä huolehtia siitä, että mukana on sellainen henkilö, joka voi aloittaa laulut. Muistotilaisuuden lopussa joku omaisista voi kiittää mukana olijoita.
Hautausmailta luovutetaan väestörekisteriin kuuluvalle hautapaikka korvausta vastaan. Jos kappeli halutaan haudattaessa käyttöön, tulee omaisten ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Sieltä annetaan ohjeet ja varataan aika kappelista.
Jos omaiset toivovat papin toimittavan siunauksen, tulee heidän pyytää tätä papilta henkilökohtaisesti. Papilla on asiaa harkittuaan oikeus myöntyä tai kieltäytyä.
Suomessa on tapana ilmoittaa kuolintapauksesta ja kiittää osaa ottaneita julkaisemalla kuolinilmoitus jossain päivälehdessä. Jyväskylän alueella tällainen lehti on Keskisuomalainen. Ilmoituksen voi käydä laatimassa sanomalehden ilmoituskonttorissa, jossa on myös malleja nähtävissä.
Kuolleesta ilmoitetaan yleensä hautausta seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa. Omaiset osallistuvat usein tähän jumalanpalvelukseen. Vuoden aikana poisnukkuneita on tapana muistaa pyhäinpäivänä.
Kuolemantapauksesta voidaan kertoa lisäksi liputtamalla. Kuolinpäivänä lippu pidetään puolitangossa iltaan saakka. Hautajaispäivänä lippu on aamusta alkaen puolitangossa, mutta nostetaan ylös siunaustilaisuuden jälkeen.
Suomessa on tapana hankkia haudalle pysyvä muistomerkki. Sen hankinnassa ei tarvitse kuitenkaan kiirehtiä. Haudan hoito on omaisten vastuulla. Korvausta vastaan he voivat jättää haudan kaupunkiseurakunnan hautainhoitorahaston hoidettavaksi. Sopimukset haudan hoidosta tehdään hauta-asiaintoimistossa.
Hauta-asiain toimisto Seppälän hautausmaan toimisto
Laukaantie 5
avoinna ma–pe klo 8.00–15.30
puh. (014) 636 623 ja (014) 636 643
puh.(014) 636 405
Päivystävä pappi Vanhan hautausmaan toimisto
Puistokatu 20
avoinna klo 8.00–15.30
puh.(014) 636 406 puh. (014) 636 601
Jyväskylän krematorio Hauta- ja puistotoimisto
Kuormaajantie 10
avoinna ma – pe klo 8.00 –15.00
puh.(014) 636 401 puh. (014) 636
401
[ 