Jyväskylässä on 83 582 asukasta (vuonna 2004). Jyväskylän väestö kasvaa noin tuhat asukasta vuodessa. Suuri osa kaupunkiin muuttajista on opiskelijoita. Jyväskylässä asui vuoden 2004 lopussa noin 2050 ulkomaan kansalaista. 
Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat venäläiset, virolaiset, afgaanit ja iranilaiset. Pakolaisia saapuu vuosittain noin 50 henkilöä kaupungin vastaanottosopimuksen mukaisesti.
Jyväskylän seudulla on paljon osaamista informaation välittämisessä, paperinvalmistuksessa,
energian tuottamisessa, ympäristöstä huolehtimisessa ja hyvinvointipalveluissa.
Jyväskylässä on yhteensä noin 43 000 työpaikkaa,
joista reilut 33 000 on palveluissa, 10 000 jalostuksessa ja noin 300 alkutuotannossa.
Työttömyysaste Keski-Suomessa oli vuonna 2004 keskimäärin
14,1 %. Koulutus- ja muut yhteiskunnalliset palvelut ovat Jyväskylän merkittävimpiä työllistäjiä.
Suurimmat teollisuudenalat ovat metalliteollisuus sekä paperi- ja puunjalostusteollisuus.
Kaupunki on perustettu vuonna 1837 ja se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Keski-Suomen maakuntaan. Jyväskylän seutuun kuuluu yhdeksän kuntaa: Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi ja Toivakka. Kaupunki on tiheään rakennettu ja asuinalueiden etäisyydet ovat melko lyhyitä. Koko kaupunki, lukuun ottamatta Säynätsaloa, mahtuu noin viiden kilometrin säteelle keskustasta. Jyväskylä on taloustutkimuksen mukaan asukkaittensa mielestä Suomen toiseksi paras paikkakunta.
Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä (2004). Valtuutettujen puoluejakauma on seuraava: Suomen demokraattinen puolue (18 jäsentä), kokoomus (12 jäsentä), keskusta (12 jäsentä), vihreät (7 jäsentä), vasemmistoliitto (5 jäsentä), kristillisdemokraatit (3 jäsentä), kommunistinen puolue (2 jäsentä). Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat voi lukea Internetistä. Myös lautakuntien ja johtokuntien kokousten tiedot ovat sieltä luettavissa.
Valtuutetut valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Ulkomaan kansalainen voi äänestää tai asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa asuttuaan Suomessa 2 vuotta.
Kunnan asukas voi tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kaupungin Internet-sivuilla on lomake, jolla voit tehdä aloitteen. Lomakkeen voi saada myös kaupungintalon neuvonnasta. Aloite kirjataan saapuneeksi ja toimitetaan asianomaiselle viranomaiselle käsittelyä ja jatkotoimenpiteitä varten.
Jyväskylän kaupungin Internet-sivujen osoite on
www.jyvaskyla.fi/hallinto
Paikallisliikenteestä huolehtivat Jyväskylän Liikenne Oy:n linja-autot. Reitit ulottuvat joka puolelle kaupunkia. Matkalipun voi ostaa kuljettajalta. Matkakeskuksesta voi ostaa kuukauden voimassa olevia näyttölippuja tai 10 ja 40 matkan lippuja, joissa yksittäisen matkan hinta on edullisempi. Näyttölippu on henkilökohtainen. Sarjalippu (10 tai 40 matkaa) on voimassa vuoden ostopäivästä alkaen ja sillä voi maksaa useamman henkilön matkan kerrallaan. Kertalipulla voi vaihtaa bussia samaan hintaan tunnin sisällä. Linja-autojen aikataulun saa matkakeskuksesta. Siinä on myös linja-autojen reittikartta. Pysäkkien tunnuksista voi nähdä onko kyse paikallisvuoron vai kaukoliikenteen pysäkistä.
Paikallisvuorojen pysäkki:
Kaukoliikenteen pysäkki:
Jyväskylän matkakeskus yhdistää rautatieaseman ja kaukoliikenteen
linja-autoaseman. Junia Tampereen ja Helsingin suuntaan lähtee noin kahden
tunnin välein. Matka Helsinkiin kestää lyhyimmillään
vain kolme tuntia. www.vr.fi
Jyväskylästä on hyvät linja-autoyhteydet joka puolelle Suomea. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle on suora yhteys 14 kertaa vuorokaudessa. Linja-autojen aikatauluja saa matkakeskuksesta ja kaikki kaukoliikenteen linja-autot lähtevät sieltä. Kyytiin voi nousta myös matkan varrelta kaukoliikenteen pysäkeiltä.
Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella. Lentoaika Jyväskylästä Helsinkiin on noin 35–40 minuuttia. Lentokentälle pääsee bussilla hotelli Cumuluksen edestä Vapaudenkadulta.
Henkilöautoilla liikuttaessa parkkipaikan löytää varmimmin pysäköintitaloista. P-tori on Kauppahallin vieressä osoitteessa Yliopistonkatu 15, P-asema on osoitteessa Väinönkatu 8 ja P-Kolmikulma osoitteessa Ilmarisenkatu 1. Jyväskylän keskustassa pysäköinti on sallittu vain merkityillä paikoilla, muualla on voimassa aluepysäköintikielto. Pysäköintiä valvovat kunnalliset pysäköinninvalvojat ja poliisi; he voivat määrätä virheellisestä pysäköinnistä virhemaksun. Maksuttomia parkkipaikkoja ei keskusta-alueella juurikaan ole.
Jyväskylässä monet liikkuvat varsinkin kesäaikaan polkupyörällä.
Polkupyörällä on ajettava pyöräteillä tai jos
pyörätietä ei ole, oikea ajopaikka on ajorata. Jalkakäytävällä pyöräily
on kielletty, mikäli sitä ei ole merkillä osoitettu myös
pyörätieksi. Jyväskylän pyörätiet on merkitty
Pyöräreitit-karttaan, jota voi ostaa esimerkiksi Nikolainkulman
neuvonnasta (Asemakatu 6). Keskustassa on pyörille varattu tilaa erityisissä pyöräparkeissa.
Yksi parkeista on Kirkkopuiston vieressä.
Lisätietoja:
www.jyvaskyla.fi/liikenne
www.jyvaskylanliikenne.fi
www.jyvas-parkki.fi/mkeskus.php
Jyväskylän ydinkeskusta sijoittuu Jyväsjärven ja harjun väliin. Harjulla on näköalapaikka ja ravintola. Jyväsjärven yli johtaa silta Kuokkalan asuinalueelle. Kaupungissa on monia kuuluisan suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, esimerkiksi Jyväskylän kaupunginteatteri ja useita rakennuksia yliopiston alueella.
Kävelykatu kaupungin ydinkeskustassa on kaupungin liike-elämän keskus. Katu muutettiin kävelykaduksi vuonna 1992. Nyt reilut 10 vuotta myöhemmin kadun hyödyistä ollaan yksimielisiä ja laajentamista harkitaan. Kävelykadulla ihmiset viettävät aikaansa kesäisin ja talvellakin kadun lumeton pinta houkuttelee kadunvarren kauppoihin ja ravintoloihin.
Kirkkopuisto keskustassa kaupunginkirkon ympärillä on kaupungin suurin puisto. Se on vastikään laitettu kuntoon ja valaistus on uusittu
Tietoja Jyväskylästä löydät myös osoitteesta www.jyvaskyla.fi
Ruokakaupat ovat tavallisesti avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–21 ja lauantaina kello 9–18. Jotkut kaupat ovat auki myös sunnuntaisin. Kioskit ovat yleensä auki joka päivä noin kello 9–21. Huoltoasemilta saa ruokatavaroita myös läpi yön. Kaupat ovat suuria tavarataloja ja kauppakeskuksia tai pienempiä päivittäistavarakauppoja ja erikoisliikkeitä. Useimmat kaupat ovat valintamyymälöitä, joissa on itsepalvelu ja hinnat on merkitty tuotteisiin. Ruokakaupassa myös hedelmät ja vihannekset valitaan itse, pakataan muovipussiin ja punnitaan numerokoodin avulla. Koodi on ilmoitettu tuotteiden vieressä, ja vaaka kertoo tuotteen hinnan ja painon. Asiakas kerää ostoksensa koriin tai kärryihin ja maksaa ne kassalla. Ostokset voi maksaa käteisellä tai pankki- tai luottokortilla. Usein ostoksia tehdessä käytetään kyseisen kaupan etukorttia, jolla voi saada alennusta joistain tuotteista, ja kertyneistä ostoksista saa myöhemmin etuja. Etukortti voi olla myös luotollinen.
Tavaroiden hinnat voivat vaihdella eri liikkeissä ja eri päivinä. Useimmissa kaupoissa on ajoittain alennuksia ja tarjouksia. Tinkiminen ei ole tavallista. Alennukset ilmoitetaan usein prosentteina, esimerkiksi –30 %. Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista voi löytää käytettyjä mutta hyväkuntoisia ja halpoja tavaroita. Monissa kaupoissa, esimerkiksi kodinkoneliikkeissä tuotteita voi ostaa osamaksulla. Osamaksuostokset tulevat kuitenkin kalliimmiksi, koska niistä on maksettava korkoa pitkän aikaa. Myös luottokorttiostoksista joutuu maksamaan korkoa. Vertailemalla hintoja ja tekemällä harkittuja ostoksia säästää rahaa.
Jyväskylässä suuria tavarataloja ja muita liikkeitä on keskustan lisäksi myös esimerkiksi Seppälän ja Keljon alueella. Jyväskylässä on muutamia kauppoja, jotka ovat erikoistuneet etnisten ruokatavaroiden myyntiin, esimerkiksi Silkkitie Voionmaankadulla.
Kevyt posti, kuten kirjeet, postikortit ja lehdet jaetaan koteihin maanantaista perjantaihin. Sanomalahdet jaetaan myös viikonloppuisin. Jyväskylän seudulla suurin sanomalehti on Keskisuomalainen, mutta myös Helsingin Sanomia tilataan yleisesti koteihin. Helsingin Sanomat on koko maan suurin lehti. Postipaketeista tulee kotiin ilmoitus ja ne haetaan lähimmästä postitoimistosta. Viime vuosina postitoimistojen lukumäärää on vähennetty ja varsinkin monilla pienillä paikkakunnilla on lakkautettu posteja. Postin palvelut voivat olla myös osana jonkin kaupan palveluja. Jyväskylässä pääposti on osoitteessa Vapaudenkatu 61.
Kun itse lähetät postia, nimi ja osoite on syytä kirjoittaa selkeästi. Ylimmälle riville kirjoitetaan vastaanottajan nimi, seuraavalle riville katuosoite eli katu, talon numero, porras ja asunnon numero ja seuraavalle riville postinumero ja postitoimipaikka. Postimerkkejä voi ostaa kaikista postitoimistoista ja monista kioskeista.
Suomessa on vielä käytössä yleisöpuhelimia, jotka toimivat kolikoilla tai puhelinkorteilla. Omat koti- ja matkapuhelimet eli kännykät ovat Suomessa hyvin yleisiä. Hankkiessasi puhelimen sinun täytyy tehdä liittymäsopimus puhelinyhtiön kanssa. Jo ennen hankintaa kannattaa vertailla kustannuksia. Eri tyyppisillä liittymillä on eri liittymis-, perus- ja käyttömaksunsa. Käyttömaksu riippuu puheajan pituudesta ja myös ajankohdasta. Yleensä illalla ja viikonloppuna puhelut ovat halvempia. Ulkomaanpuhelut ovat kalliita ja voivat tulla yllättävän kalliiksi ellei hinnastoa ole tarkistanut jo etukäteen.
[ 