PääsivuKohteetTakaisin

Tuohimutkan omakotialue

Sijainti: Jyväskylän XVI kaupunginosa

Tuohimutka on 1940-1950-luvuilla rakentunut jällenrakennuskauden rintamamiestaloalue, mutta sitä erottaa muista Jyväskylän ympäristöön samaan aikaan syntyneistä omakotitaloalueista vanhan rakennuskannan ja tienpohjien mukaan muotoutunut kaava ja rakentamiseen kelpaamattomille alueille luodut runsaat puistolaueet. Alueen keskustassa on jäljellä myös muutama 1920-30-luvuilla rakennettu esikaupunkivaiheen talo.

1920-luvulla Halssila-Tuohimutka-Kivistön alue kasvoi voimakkaimmin Jyväskylän esikaupunkialueista. Tuohimutkan maa-alueen omisti Serlachius-osakeyhtiö, joka vuokrasi palstoja työläisille. Aluen keskiosiin on jäänyt tästä aikakaudesta muistuttamaan vielä muutama 1920-30-luvuilla rakennettu talo. Tyypillistä mökkimäiselle työläisasetukselle olivat jugend-vaikutteet, rakennustyyli omaksuttiin suoraan maaseudun torppareilta ja pientilallisilta.

Tuohimutka liitettiin Jyväskylään 1941 alueliitosten yhteydessä. Vuonna 1950 valmistui asemakaava-arkkitehti V. Vuorisen laatima Halssilan, Tuohimutkan ja Kivistön käsittävä asemakaava. Ennen tätä alueelle oli rakennettu v. 1947 maanlunastuslain mukaisia rintamamiestaloja. Alueelle 1940- ja 1950-luvuilla kaavoitetut omakotitontit pakkolunastettiin melkein kokonaisuudessaan maanlunastuslautakunnan toimesta ja jaettiin maanhankintalain mukaisesti rintamamiehille, sotainvalideille ja leskille. Lunastamatta jäivät tontit joilla oli vanhempaa asutusta ja alueen luoteisosan tontit Tuohitieltä.

Alueen yleisin talotyyppi on puolitoistakerroksinen omakotitalo. Rakennuksiin on käytetty mm. maanviljelysseuran ja Jyväskylän rakennustoimiston tyyppipiirustuksia. Vuosina 1951-52 käytettiin rakennusmestari Veikko Lenneksen tekemiä tyyppitalopiirustuksia. Lennes suunnitteli alueelle tyypillisiä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia omakotitaloja, joihin kuului myös ulkorakennus saunoineen ja liitereineen. Lenneksen suunnittelemia taloja löytyy Latva-, Lehvä-, Tuohi- ja Runkoteiltä. Tuohitiellä on lisäksi yhtenäinen 1960-luvun tyyppitalojen kokonaisuus.

Alueen erikoisuuksiin kuuluvat runsaat, pääosin luonnontilaiset puistovyöhykkeet, jotka kevyen liikenteen väylineen ja polkuineen kulkevat Tuohitien suuntaisesti alueen länsiosassa ja poikittain alueen läpi idästä länteen. Alueen eivät sopineet viljelys- tai rakennuskäyttöön maan kallioisuuden, korkeuserojen ja Tuohitien ohi virtaavan puron takia. V. 1950 kaavassa puistoalueet on nimettyniiden läheisyydessä kulkevien teiden mukaisesti Latvapuisto, Lehväpuisto ja Tuohipuisto. Latvapuistoon on rakennettu 1980-luvulla rivitalo.

1940-1950-lukujen jälleenrakennuskausi

Kirjallisuutta:
Haikari, Janne. Nakertaen XVI kaupunginosa. Tuohimutkan, Kivistön, Halssilan historia. Halssilan asukasyhdistys 2001.

PääsivuKohteetTakaisin