PääsivuKohteetTakaisin

Tikan omakotialue

Sijainti: Jyväskylän XXIII / XXV kaupunginosa

Ns. vanha Tikka sijoittuu Pohjantien, Tikantien, Toritien (Tikan koulun tonttiin rajautuen) sekä Kylmänorontien väliin jäävälle alueelle. Tikan omakotialue on perustettu v. 1945 Riihimäen talon Tikkalan torpan maille, joka sijaitsi nykyisten Pohjantien ja Tikantien alueella. Latoja oli myös Toritien varrella. Torpan rakennusten lisäksi alueella sijaitsi myös yhtiön hiihtomaja vuodelta 1935, josta myöhemmin kunnostettiin Tikan Maja. Tikan Maja ja kauppatontti muodostavat erään aluetta jäsentävän keskustan, mutta myös Tikan koulukeskuksella ja seurakuntakeskuksella on hallitseva asema julkisluonteisena tonttina maisemassa. Ympäristöön sijoittuu Yrittisuon ja Kuokkalan v. 1985 asuntomessualueen korttelit, sekä Pohjantien, Kolotien ja Käpytien varteen 1970-luvun punatiilisten puolitoistakerroksisten omakotitalojen yhtenäinen korttelialue. Sen jatkeena! Pohjantiellä kaupunkiin päin on Ristikiven 1980-luvulta lähtien rakentunut omakotitalojen alue, jonka takaosaan sijoittuu 1800-luvun lopulla rakennettu Ristikiven talo omalle tontilleen.

Oy Wilh. Schauman AB:n Jyväskylän vaneritehtaan työvoimapula synnytti karjalaisten siirtolaisten muuttoliikettä Jyväskylään, jossa vallitsi asuntopula. Yhtiö oli hankkinut Tikkalan torpan maat omistukseensa v. 1915 ja Jyväskylän kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen laati yhtiön teettämänä rakennuskaavan v. 1945 Tikan alueelle. Tontit luovutettiin korvauksetta Schaumanin tehtaan työntekijöille, työnjohtajille ja konttorihenkilökunnalle. Yhtiö myös takasi rakentamisen lainat, teki alueelle tien ja järjesti mm. rakennusmateriaaleja tehtaalta rakentajien käyttöön. Sosialiministeriö oli määrännyt rakennusluvan ehtona että rakennuspuutavara oli hankittava talkootyönä. Schaumanin tehtaan työntekijät perustivat 17.8.1945 Tikkalan omakotialue – nimisen yhdistyksen turvaamaan ja valvomaan rak! entajien etuja. Iso osa rakennustyöstä tehtiin tuohon aikaan talkoovoimin joko jo tehtaalla lautatavaran teossa tai varsinaisesti rakennuspaikalla. Yhtiö edellytti tonteille varattavaksi myös omavaraistaloutta varten pienen kasvimaan, ja talotyypiksi valikoitui puolitoistakerroksinen Sosiaaliminiteriön omakotityyppi nro 60.

Alueelle rakennettiin 45 omakotitaloa omille tonteilleen, Tikan koulu v. 1950 arkkitehtitoimisto Elsi Borgin suunnittelemana. 1800-luvun puolivälissä rakennetuksi mainittu Tikkalan riihi kunnostettiin ensin Schauman-yhtiön hiihtomajaksi v.1935 ja omakotiyhdistyksen kokoontumistilaksi Tikan Majaksi v. 1945 alkaen kun Tikkaa rakennettiin. Omakotirakennusten lisäksi oli myös varattu muutamia kaksikerroksisten rakennusten tontteja mm. kauppaliikkeitä, kokoushuoneita, lastentarhaa, sairastupaa, pesulaa jne varten. Näistä toteutui nykyinen kaupan kiinteistö alueen keskustassa, joka oli alkuaan Osuuskauppa Mäki-Matin kauppa vuodelta 1948.

Tikan omakotialueella on säilynyt osittain 1940-luvun kaupunkikuvallinen ilme. Puolitoistakerroksiset, satulakattoiset puutalot on sijoitettu tonttien etuosiin talousrakennusten jäädessä tontin takarajalle. Pihapiirien puusto ja istutukset ovat aikakaudelle tyypillisiä ja yhtenäinen talorivistö muodostuu luontevasti maisemakuvaan lähes viivasuorien katujen varsille. Jyrkkää mäkimaastoa on tontinmuodostuksessa onnistuneesti käytetty hyväksi. Torikadulla asuinrakennukset ovat tonttien takaosissa etuosan jäädessä puutarhamaiseksi piha-alueeksi.

1940-1950-lukujen jälleenrakennuskausi

Kirjallisuutta:
Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Toimittanut Jussi T. Lappalainen. JYY:n kotiseutusarja nro 13. Jyväskylä 1977.

Tauno Kainulainen, Tikan omakotiyhdistys Tikka-Mikosta – Kettuseen. Tikan omakotiyhdistyksen 50-vuotistaipaleelta 1945-1995.Jyväskylä 1996.

 
 
 
 
PääsivuKohteetTakaisin