PääsivuKohteetTakaisin

Nisulan omakotialue

Sijainti: Jyväskylän XI kaupunginosa

Nisulan kaupunginosa käsittää Kortesuonkadun pohjoispuoliset alueet aina Viitaniemeä myöten. Alue jakautuu vanhaan, pääosin jälleenrakennuskauden taloista koostuvaan omakotitaloalueeseen ja uuteen Nisulaan, 1970-80-luvuilla rakentuneeseen punatiilikerrostaloalueeseen Nisulankadun pohjoispuolella. Alunperin vanhalla Nisulalla tarkoitettiin punatiilitaloalueen paikkeilla sijainnutta puutaloaluetta, joka purettiin kerrostalojen tieltä. Asemakaavallisesti ja kaupunkikuvallisesti yhtenäinen jälleenrakennuskauden omakotialue muodostaa luontevan jatkon Mäki-Matin omakotialueelle Kortesuonkadun pohjoispuolella. Rakennukset laskevat Harjun rinteen mukaisesti, pitkin Kortesuonkatua nousten sen länsipäässä uudelle harjanteelle.

Itäosasta löytyy vanhaa asutusta edustavia 1800-1900-lukujen vaihteen omakotitaloja. Vanhimmasta asutuksesta on jäänyt muistuttamaan muutamia yksittäisiä rakennuksia Volmarinkadulla ja Pitkäkadun, Sopukadun, Kotikadun Petäjätien, Tanhuantien ja Kisakadun varsilla. Nisulan kaupunginosa sai nimensä Nisulan talosta, joka sijaitsi Tuomiojärven Viitaniemen tyvessä. Nisulan maisemalle on antanut aikoinaan oman leimansa mäntymetsän peitossa ollut Nisulan Harju, joka ulottui Taulumäeltä Kisakadun läntiseen päähän. Harjun paikalla sijaitsee nyt Nisulan monttu urheilukeskuksineen.

Nisula oli vuoteen 1941 asti Jyväskylän kaupungin ulkopuolista esikaupunkialuetta, missä asui pienituloisia ihmisiä tilanomistajilta vuokraamillaan tonteilla. Nisulan talon maille, lähelle kaupunkia oli palstoitettu 1910-luvulla pikkutontteja maanviljelysneuvos J. A. Schildtin isännöidessä Nisulan kartanoa. Vuoden 1918 vuokratontit lisääntyivät runsaasti. 1927 Schildt myi vuokra-alueita, jotka muodostettiin tiloiksi 1929, tällöin nykyisen vanhan Nisulan itäpuolisten alueiden asutus syntyi.

Nisulan yhdyskunta käsitti 1910 jo n. 300 asukasta, alueella asui kaupungin ammattityöväkeä ja Kankaan tehtaan väkeä. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin esikaupunkiasutus tiheni ja lopulta kasvoi yhteen Nisulan, Lohikosken, Tourulan ja Halssilan asutusalueiden kanssa. Koko esikaupunkialue liitettiin osaksi Jyväskylän kaupunkia vuoden 1941 alueliitoksessa. 1940-luvun loppupuolella vanhemman alueen rinnalle syntyi jälleenrakennuskauden tyyppitaloja , jotka muodostivat yhtenäisesti rakennetun alueen moni-ilmeisen ja eri-ikäisen vanhemman rakennusperinteen rinnalle.

1800-1900-lukujen vaihteen esikaupunkialueet
1940-1950-lukujen jälleenrakennuskausi

Kirjallisuutta:
Kärki Anita, Lipas Pertti (toim.). Vuosisata Harjun takana. Nisulan, Mäki-Matin ja Syrjälän historiaa. Nisulan asukasyhdistys 2003.

PääsivuKohteetTakaisin