PääsivuKohteetTakaisin

Muuratsalon omakotialueet

Sijainti: Jyväskylä, Säynätsalo

Säynätsalon tehdasyhdyskunnan vanhimmat jäljelle jääneet asuinalueet löytyvät Muuratsalon saaresta. Ensimmäinen omakotialue syntyi 1920-luvun puolivälissä Haikan niemeen, saaren keskellä kohoavan Satasarvisen pohjoispuolelle. Wivi Lönn suunnitteli ruutukaavaan pohjautuvan asemakaavan Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n työntekijöille kaavoitetulle omakotialueelle.

Satasarvisen eteläpuolelle Saaritien ja Torikadun varrelle syntyi 1930-luvulla toinen Muuratsalon omakotialueista. Abessinian omakotialue rakennettiin 1935-1936 Abessinian sodan aikana yhtiön maalle asuinalueiden kasvun myötä. Abessinialaiset asuivat haikkalaisten piharakennuksissa vuokralla rakennusvaiheen ajan.

Haikan ja Abessinian rakennuksille ovat ominaista jyrkkä satulakatto, kuutiomainen rakennusosa ja pieniruutuiset ikkunat. Vinttikerroksen pienet neliömäiset sivuikkunat toistuvat myös alueiden taloissa. Alueilla käytettiin tehtaan hyväksymiä ja laatimia piirustuksia, jotka noudattelivat tuolloin yleisesti käytettyjen pientalojen tyyppipiirustuksia. Esikuvina käytettiin asutushallituksen ja sosiaalihallituksen tyyppipiirustuksia. Yhtiö antoi jo tällöin rakentajille lainaa rakennustarvikkeiden muodossa, jotka kuljetettiin veneillä Muuratsaloon.

Abessinian eteläpuolelle saaren itärannalla sijaitsee Kortepellon omakotialue. Alue siirtyi Parviaisen tehtaiden omistukseen v.1924 ja ensimmäiset omakotitalot rakennettiin 1937-1938. Seuraavat laajat omakotialueet syntyivät 1940-luvulla, kun v. 1946 Enso Gutzeit Oy:ksi muuttunut yhtiö alkoi myydä rintamamiestontteja Kortepellosta yhtä aikaa Vuorenlahden ja Satasarvisen asuttamisen kanssa. 1955 Alvar Aalto suunnitteli Vuorenlahdelta Uohuanlahteen ulottuvan asemakaavan ja alueelle rakentui omakotialue 1950-luvulla. Omakotialueet saivat jatkoa Muuratsalon länsipuolelle 1960-1980-luvuilla rakennetuista omakotialueista.

Säynätsalon www-sivut
1940-1950-lukujen jälleenrakennuskausi

Kirjallisuutta:
Rautjoki Matti (toim.). Päivät seutuvilla Päijänteen. Säynätsalolaisten kirja. Jyväskylän kaupunki ym. 1994.

PääsivuKohteetTakaisin