PääsivuKohteetTakaisin

Mäki-Matin omakotialue

Sijainti: Jyväskylän VI kaupunginosa

Mäki-Matin yhtenäisimmät omakotialueet ovat 1940-50-luvuilla kaavoitettu ja rakennettu jälleenrakennuskauden omakotialue ja 1920-luvulla rakennettu Rautpohjan omakotialue. Rautpohjassa sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas pienkerrostaloalue 1930-luvulta.

Mäki-Matin esikaupunkialue syntyi 1800-luvun loppupuolella Jyväskylän kaupungin rajan tuntumaan Syrjälän tilan maille. Se liitettiin ensimmäisenä Jyväskylän esikaupungeista kaupunkiin v. 1914. Alueen rakennuskanta tuhoutui Mäki-Matin palossa v. 1910, vanhimmat rakennukset ovat palon jälkeiseltä ajalta.

Alueelle on laadittu asemakaavoja useaan otteeseen. Valter Thomé ja Hugo Lilius tekivät Mäki-Matin ensimmäisen asemakaavan 1909. Otto I. Meurmann laati 1939 vahvistetun muutosasemakaavan, jolla lisättiin omakotitontteja alueelle. Tämän kaavan perustalta ovat syntyneet nykyisen Esankadun omakotitalot.

Kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen kaavoitti v. 1945 Vellamonpuiston alueelle ja Syrjälänkadulle kortteleihin 103-105 ja 107 lisää omakotitontteja sotien jälkeistä asuntopulaa helpottamaan. Hämäläinen kaavoitti muitakin jälleenrakennuskauden omakotialueita Jyväskylän ympäristöön.

1940-luvun omakotialue keskittyy Vellamonkadun ja Vellamonpuiston alueelle, Kortesuonkadun, Syrjälänkadun, Kotipolun, Esankadun, Keskikadun ja Nousukadun varteen. Vellamonkadun ja Vellamonpuiston alueella on maisemallisesti melko yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden omakotialue, joka jatkuu pitkin Kortesuonkatua. Alue liittyy yhtenäisesti Nisulan kaupunginosan jälleenrakennuskauden omakotialueeseen Kortesuonkadun pohjoispuolella.

Rautpohjan omakotialue
Rautpohjan omakotialue on viimeisiä yhtenäisinä säilyneitä 1920-luvun asuinalueita Jyväskylässä. Yhtenäisyyttä alueelle luovat tarkasti noudatettu ruutukaava, rakennusten yhdenmukainen sijoittelu ja ulkoasu, joka on seurausta alueen nopeasta rakentamisesta ja siitä, että useimmat alueen taloista ovat rakennusmestari U.E. Mäkisen suunnittelemia. Rakennusten tunnusmerkkinä ovat 9-ruutuiset ikkunat, satulakattojen jyrkkä kulma, rakennusten massa ja sijainti kadun reunassa. Hahmoltaan rakennukset ovat verrattavissa mm. 1920-30-luvuilla rakentuneisiin Säynätsalon Haikan ja Abessinian alueisiin.

Tehtaan asuinalue
Entisen Valtion tykkitehtaan asuntoalue on rakennettu 1938-1939, arkkitehteina toimivat Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtta Lilius-Tallroth. Alueen kuudestatoista rakennuksesta 14 kaksikerroksista kerrostaloa sijaitsee Rautpohjankadun ja Syrjälänkadun välissä, entinen sauna- ja pesularakennus -tien varrella. Tehtaan toimihenkilöille rakennetut talot sijaitsevat hieman erillään rinteessä. Rautpohjan tehtaan asuntoalue muodostaa yhdessä tehtaan tuotantolaitosten kanssa yhden Suomen merkittävimmistä funktionalisista rakennetuista miljöistä Suomessa.

1800-1900-lukujen vaihteen esikaupunkialueet
1940-1950-lukujen jälleenrakennuskausi

Kirjallisuutta:
Kärki Anita, Lipas Pertti (toim.). Vuosisata Harjun takana. Nisulan, Mäki-Matin ja Syrjälän historiaa. Nisulan asukasyhdistys 2003.

PääsivuKohteetTakaisin