PääsivuKohteetTakaisin

Kypärämäen omakotialue

Sijainti: Jyväskylän VII kaupunginosa

Kypärämäen omakotialue on hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden omakotialue kaavoitukseltaan ja rakennuskannaltaan. Alue on säilyttänyt puutarhakaupunkimaisen luonteensa ja rakennukset pihoineen luovat yhdessä maaston mukaan polveilevan katuverkon kanssa yhtenäisen, eheän miljöön. Kypärämäen omakotialue on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi Keski-Suomen museon selvityksessä v. 2003. Osa alueen rakennuksista on suojeltu asemakaavamääräyksin.

Kypärämäen kaupunginosan maa-alue kuului kaupungille sen perustamisesta (1837) lähtien ja se oli pääosin rakentamatonta laidun- ja kaskimaata. Alueelle kaavoitettiin omakotitontteja sota-ajan asuntopulaa helpottamaan. Kypärämäki on yksi kaupunginarkkitehti Matti Hämäläisen 1940-luvulla suunnittelemista Jyväskylän kaupungin jälleenrakennuskauden asuinalueista. Hämäläinen suunnitteli yhdessä kaupungin rakennustoimiston kanssa myös alueella käytetyt rakennuspiirustukset.

Kypärämäen asemakaavat valmistuivat heinä-syyskuussa 1940, jolloin kaavoitettiin tontteja Vesangantien pohjois- ja eteläpuolelle. Uusi kaupunginosa rajoittui etelässä Erämiehenkatuun ja lännessä Keihäsmiehenkatuun. Erämiehenkadun eteläpuolinen Köhniö rakentui myöhemmin ja se käsitetään erilliseksi asuinalueeksi. Vesangantien pohjoispuolelle kaavoitettiin vielä vuonna 1949 lisää alueita Pyssymiehenkadun, Jousimiehenkadun ja Hankuraisen alueelle. Ns. Rimminsuon tontit Jousimiehenkadun varrella olivat maanhankintalain mukaisia asuintiloja suurine tontteineen.

Kypärämäen alueelle 1940-1941 rakennettuja taloja oli viittä eri tyyppiä. Matti Hämäläinen ja kaupungin rakennustoimisto suunnittelivat kolme eri kokoista tyyppitaloa. Varsinainen asuinkerros käsitti kaksi 1 h+keittiön asuntoa, sisäänkäynnit olivat talojen päädyissä. Suuren rakennustyypin harjakaton alle voitiin laajentaa asuintiloja, pienemmissä ullakkotila puuttui kokonaan. Sodan jälkeisinä vuosina talot kokivat muutoksia asukkaiden ryhtyessä kohottamaan elintasoa: kellareihin rakennettiin verstaita, ullakoita otettiin asuinkäyttöön ja valtaosa pienemmän tyypin talojen katoista korotettiin lisätilan saamiseksi. Alkuperäisessä harjakorkeudessa ovat enää talot Kypärätie 11 ja Mäntykatu 5.

Alueelle v. 1940 rakennetut 22 ruotsalaistaloa sijoitettiin Metsäkadulle Vesangantien eteläpuolelle. Loput Jyväskylän ruotsalaiset lahjatalot sijoitettiin Asevelikylään Purokadulle. Koivukadulle Vesangantien eteläpuolelle nousi vanhemman rakennuskannan viereen heti sodan jälkeen pitkänmallisia puutaloja, joista kuudelle tontille nousi ns. Parviaisen taloja. Puualan yhtiö Joh. Parviaisen työntekijöille rakennetut talot olivat pitkänmallisia, yksikerroksisia puutaloja.

Kypärämäen asuinalue tehtiin pääasiassa siirtoväkeä varten. Muut asukkaat olivat Keski-Suomen maalaispitäjistä, syntyperäisiä jyväskyläläisiä alueella asui vain muutama. Alueelle muuttaneet olivat työläisiä, osa työskenteli Rautpohjan alueen tehtaissa. Asukkaat harjoittivat myös pienteollisuustoimintaa tonteille rakennetuissa verstaissa. Tunnetuimmat olivat Pikval OY Mäntykadullaja Jarl Ahrenbergin metallialan verstas Lehtokadulla.

Kaupunki rakensi suurimman osan taloista, osa on yksityisten pystyttämiä. Talotyypit olivat pääosin samoja kuin kaupungin rakentamat ja alue on kaupunkikuvallisesti hyvin yhtenäinen. Maaston muotojen mukaan rakennettu suoralinjainen katuverkko on aikakauden kaupunkisuunnittelulle tyypillinen, se jakaa korttelit selkeiksi kokonaisuuksiksi. Tontit ovat suuria, säännöllisiä puutarhatontteja.

Kypärämäen asemakaavoissa oli varattu ajalle tyypillisesti runsaasti tontteja julkisille ja liikerakennuksille, jotka keskittyvät Vesangantien, Kypärätien ja Erämiehenkadun varsille. Muutamia kaupparakennuksia on myös omakotitalojen seassa. Kypärätien rakennuskanta poikkeaa ympäröivästä omakotialueesta, sen varrelle rakennettiin 1940-50-luvuilla pienkerrostaloja ja Jyväskylän ensimmäinen rivitalo 1949-1954. Asunnot oli tarkoitettu rintamamiehille ja heidän perheilleen. 1960-80-luvuilla rakennettiin lisää kerrostaloja mm. Kypärätielle ja Köhniönjärven ja Vesangantien-Keihäsmiehenkadun alueelle.

1940-1950-lukujen jälleenrakennuskausi

Kirjallisuutta:
Haikari, Janne. Kypärämäki ja sen väki. Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys 1999.

 
PääsivuKohteetTakaisin