PääsivuKohteetTakaisin

Kangasvuoren omakotialue

Sijainti: Jyväskylän XV kaupunginosa

Kangasvuoren omakotialueet ovat osa 1960-1970-luvuilla rakennettua lähiötä. Betonielementeistä valmistettujen kerros-, rivi- ja omakotitalojen asuinalue edustaa aikakaudelle tyypillistä asemakaavoitusta ja rakennussuunnittelua. Omakotitaloalueet noudattelevat Kangasvuorentien molemmin puolin sijoitettuina nauhakaupunki-ideaa. Tiivis rakentaminen, betonielementeistä valmistetut tyyppitalot ja taloista avautuva yhteys ympäröivään luontoon ovat tyypillisiä aikakauden suunnittelulle. Omakotitaloalueet muodostavat yhdessä kerros- ja rivitalojen, liikekeskustan, luonnonpuistojen ja liikunta-alueiden kanssa yhtenäisen 1960-luvun metsäkaupunkilähiön.

Kangasvuori on osa Huhtasuota joka rakennettiin 1960-1970-luvuilla Jyväskylän lahiökaupunginosaksi. Huhtasuo rakennettiin mahdollisimman lähelle Seppälän ja Seppälänkankaan työpaikka-alueita ja tavoitteena oli ajalle ominaisen korkean väestöennusteen mukaan 9700 asukkaan kaupunginosa. Tarkoituksena oli tarjota myös lisää arava-rahoitteisia taloja ja vuokra-asuntoja kasvaneeseen tarpeeseen.

Ennen sotia Huhtasuo oli pääosin metsää ja peltoa, alueella sijaitsi vain muutamia maatiloja ja mökkejä. Kangasvuoressa sijaitsivat mm. Aholanpellot, joiden maita tourulalaiset käyttivät karjalaitumena. Kangasvuoren alueen kaupunginpuoleinen osa Halmekatua myöten tuli osaksi kaupunkia 1941 alueliitosten yhteydessä, loppuosa v. 1948. Kangasvuoren alueen asemakaava valmistui 1963. Alueen länsireuna rajoittui peltoalueeseen, jolle myöhemmin rakennettiin Seppälän teollisuusalue. Koillisessa rajana oli vanha Kangasvuoren sairaala, jonka edustalle peltoalueelle rakennettiin liikuntapuisto 1980-luvulla.

Kangasvuoren asemakaava tehtiin 2500 asukkaalle. Kerrostalot sijoitettiin alueen liikekeskustan lähettyville omaksi kokonaisuudekseen. Rivi- ja omakotitalot sijoitettiin alueen itäpuolelle Kangasvuorentieltä erkanevien sivukatujen varrelle. Omakotitonteista oli huutava pula ja niitä sijoitettiin Kaski-, Huhtasuon-, Vietäjän-, Siena- ja Aumakaduille. Kangasvuoren alue rakennettiin pääosin 1965-1976, viimeisenä toteutettiin Huhtasuonkadun loppupään pientaloalue.

Kangasvuoren omakotilalueen rakennukset ovat tyypillisimmillään yksikerroksisia suorakaiteen muotoisia pulpettikattoisia omakotitaloja. Tontit ovat verrattain pieniä puutarhatontteja. Piharakennuksia ei ole, kaikki toiminnot on keskitetty saman katon alle. Leimallista alueen rakennuksille ovat autotallisiivet, jotka on sijoitettu L-muotoisen rakennuksen siipeen tai suorakaiteen muotoisen asuinrakennuksen jatkoksi. Huhtasuonkadun-Vietäjänkadun rakennukset eroavat aluene muista omakotitaloista hahmonsa ja rakennusmateriaalien suhteen: jyrkkä pulpettikatto on muuttunut loivaksi piilopulpettikatoksi, rakennusmateriaalina on käytetty punatiiltä.

1960-1970-lukujen lähiörakentaminen ja kompaktikaupungit

Kirjallisuutta:
Suomi, Kimmo. Huhtasuo. Kaupunkisuunnittelun laboratorio. Teoksessa Jyväskylän kirja, Jyväskylä 1997.
Minun Huhtasuoni. Huhtasuon asukasyhdistys 1974-1999. Saarijärvi 1999.

PääsivuKohteetTakaisin