PääsivuKohteetTakaisin

Halssilan omakotialue

Sijainti: Jyväskylän XVI kaupunginosa

Halssilan omakotialue edustaa yhtä Jyväskylän omaleimaisimmista ja parhaiten säilyneistä esikaupunkikauden asuinalueista 1900-luvun alkupuolelta. Pientalovaltainen alue syntyi vuosisadan alussa teollistumisen nousun myötä, kun ympäristön tehtaat tarvitsivat lisää työväkeä. Halssilaan, Vaajakoskentien ja Jyväsjärven väliin nousi myös kaupungin porvariston kesähuviloita ja alue muistuttikin Turun Ruissaloa komeine puuhuviloineen, tosin vaatimattomammassa mittakaavassa.

Halssilan alue syntyi 1900-luvun alussa läheisten Sillanpään, Aholan, Aholaidan, Rauhaniemen ja Rauhalahden tilojen maille, kun maatilojen pelloilta palstoitettiin tontteja vähävaraisen työväestön käyttöön. Pääosa alueen säilyneestä vanhemmasta rakennuskannasta on peräisin 1920-1930-luvuilta, jolloin Kankaan, Schaumannin ja Tourulan tehtaat laajenivat tarviten lisää työvoimaa. Muita työllistäjiä olivat lisäksi Aittovuoren kivilouhimo ja Valtion Rautatie. Alueen läpi oli vedetty rata jo 1912. Halssilassa asui tehdastyöläisten lisäksi myös muuta työväestöä kauppiaista käsityöläisiin.

Halssilan omakotialueelle tyypillisiä piirteitä ovat rakennusten pienimuotoinen mittakaava, sijoittuminen tontille, sekä arkkitehtuurin kansanomainen vähäeleisyys. Rakentamisen tai tontinmuodostuksen ohjausta ei liiemmin ollut, koska alue sijaitsi kaupungin rajojen ulkopuolella. Tonttien lohkomisessa noudatettiin kuitenkin tiettyä suunnitelmallisuutta. Mm. kerralla perustettu Kärpän- ja Majavankujien välinen alue noudattaa tonttijakoineen miltei ruutukaavamaista säntillisyyttä suorine taloriveineen.

1920-1930-luvun pientalot ovat tyypillisimmillään puolitoistakerroksisia, satula- tai mansardikattoisia yhden-kahden asunnon taloja. Suurin osa taloista on rakennettu vaiheittain ja erikoiset laajennukset ja tyylipiirteiden moninaisuus tekevät rakennuksista persoonallisia. Asuinrakennukset sijaitsevat tontin reunalla kadun varressa, talousrakennukset tontin sisäosissa. Alueella on myös säilynyt muutamia aikakauden puurakenteisia pienkerrostaloja.

Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää suurten alueliitosten yhteydessä v. 1941. Ensimmäinen kaava valmistui alueelle kuitenkin vasta sotien jälkeen v. 1950. Tähän mennessä alue oli pääosin rakentunut, alueliitoksen jälkeisestä rakennuskiellosta huolimatta. Sotien jälkeiseen rakennuskantaan kuuluvat 1940-50-lukujen rintamamiestalot ja sitä myöhempien vuosikymenien omakoti- ja rivitalot.

1800-1900-lukujen vaihteen esikaupunkialueet

Kirjallisuutta:
Sikiö, Sampo. Paikan hengen säilyttävä suunnittelu. Jyväskylän Halssilan alueen suojelukaava. Diplomityö Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle 2005. Osa 1 (5,3 Mt pdf) Osa 2 (5,3 Mt pdf)

Haikari, Janne. Nakertaen XVI kaupunginosa. Tuohimutkan, Kivistön, Halssilan historia. Halssilan asukasyhdistys 2001.

 
 
 
 
PääsivuKohteetTakaisin