PääsivuKohteetTakaisin

Asevelikylän omakotialue

Sijainti: Jyväskylän XIII kaupunginosa

Kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen suunnitteli alueen asemakaavan 1945 sekä Aseveli-talon tyyppipiirustukset, joilla rakentaminen sitten käynnistyi v. 1946 kaupungin omistaman Mattilan tilan maille. Alueelle rakennetut talot ovat jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia puisia rintamamiestaloja, jotka perustuvat pääasiassa neljään rakennustyyppiin. Osa rakennuksista on ruotsalaisia lahjataloja vuodelta 1940 ja muut Matti Hämäläisen tai kaupungin rakennustoimiston suunnittelemia tyyppitaloja vuosilta 1946-1947. Alue on luonteeltaan väljää, puutarhat suuria. Maisemakuvaa leimaavat puukujat sekä puistomaisuus.

Alueelle on ensin rakennettu talvisodan jälkeen Suomen Punaiselle Ristille lahjotetuille tonteille ns. ruotsalaistaloja nykyisen Sädesairaalan alapuolisille tonteille Purokadun varteen. Sen jälkeen on v. 1945 asemakaavan mukaisesti rakennettu v. 1946-1947 Purokadun jatkeelle, Taipaleentielle ja Kannaksenkadulle lisää rintamamiestaloja Asevelikyläksi asemakaavassa nimetylle alueelle. Jyväskylän kaupunki lahjoitti Jyväskylästä kotoisin oleville puutteessa eläville sotaleskille, sotaorvoille, invalideille ja muille sodasta kärsimään joutuneille Asevelikylän alueelta 48 tonttia. Alueen asukkaina on ollut mm. Valmetin Rautpohjan tehtaalla työskenteleviä perheineen.

Purokadun puoleinen osa tonttia on ollut ennen v. 1945 asemakaavan mukaisesti perunamaata ja puutarhaa omenapuineen, eikä sinne ole saanut rakentaa rakennuksia. Nyt tonttien etuosaan on alettu rakentamaan myös uusia asuintaloja. Tontit alueella ovat pitkänmuotoisia kaistaleita, joille asuinrakennukset sijoittuvat toiseen päähän. Ulkorakennukset on sijoitettu tonttien perälle tai niitä ei ole, koska ko. toimintoja on päärakennusten kellarikerroksissa.

Alueella on kaksi puistoa: Keskussairaalantien ja Taipaleentien rakennusten välissä 1951 asemakaavassa perustettu puisto ja alueen keskellä Purokadun varressa sijaitseva viheralue. Maisemakuvaan kuuluvat myös Purokadun invaliditalojen vanhat puutarhat ja alueen tontteja rajaavat pensasaidat jälleenrakennuskaudelle tyypillisine etupihoineen. Sädesairaalan puoleinen männikkörinne on alueen maisemakuvaan kuuluva reunametsä ja se luo taustan rinteeseen sijoitetuille ruotsalaistaloille. Länsi-Päijänteentien toisella puolella on 1940-50-luvuilla syntynyt Mattilanpellon jälleenrakennuskauden omakotialue, johon Purokatu toimii yhdyskatuna.

1940-1950-lukujen jälleenrakennuskausi

PääsivuKohteetTakaisin