Opetukselliset aihekokonaisuudet

Kulttuuri-identiteetti ja paikallisuus
Työpajan tavoitteena on tutustuminen paikalliseen perinteeseen ja entisajan elämään, mikä auttaa ymmärtämään menneen ajan ihmisten elämäntapoja. Oman kotiseudun historiaan tutustuminen vahvistaa oman identiteetin rakentumista ja auttaa ymmärtämään kulttuurin pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Jokaisen omalla asuinalueella on oma erityinen historiansa, joka on muotoutunut muun muassa luonnonolojen ja elinkeinojen mukaan.

Historiallisen tiedon lisääminen, ympäristökasvatus
Työpajassa tutustutaan perinteisiin viljelykasveihin ja viljelyyn. Työpajaan voi yhdistää kaskikulttuuriin perehtymisen, josta on kerätty tietoa Päivä Eilisessä -verkkoaineiston Talonpoikaista elämää Keski-Suomessa -osioon. Aihe liittyy laajempaan teemakokonaisuuteen eli elämään omavaraistaloudessa, jossa sekä ruoka-aineet että tarvekalujen valmistusmateriaalit saatiin omasta takaa. Perinteiseen maatalouteen vaikuttivat alueelliset luonnonolot, jotka loivat edellytykset elämälle sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukselle.

Kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö
Kulttuuriympäristö on ihmisen muovaama ympäristö, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Perinteisiin elinkeinoihin tutustuminen auttaa ymmärtämään kulttuurimaiseman muodostumista ja muuttumista elinkeinojen muuttumisen ja tekniikan kehittymisen myötä. Elonkorjuuajan pelto heinäseipäineen ja kuhilaineen edustaa sitä perinteistä peltomaisemaa, joka toimii suomalaisen menneen elämän symbolina. Rakennetusta ympäristöstä nostetaan riihi tarkastelun kohteeksi ja tukitaan sen asemaa ja sijaintia talonpoikaisessa rakennusryhmässä. Pajassa puhutaan itäisen ja läntisen rakennusperinnön eroista.

Kulttuurihistoriaa elämyksellisen oppimisen kautta
Perinteisiin työtapoihin ja työkaluihin tutustutaan tarkastelemalla aitoja esineitä sekä oppimalla niiden käyttötarkoitus. Myös aiheeseen liittyvä sanasto tulee tutuksi esineiden kautta. Entisajan töihin eläydytään itse kokeilemalla ja kokemalla. Suullinen kansanperinne herää eloon tarinoiden ja uskomusten sekä vanhan ajanlaskun muodossa.