Tehtäviä koululla

HISTORIA, KUVAAMATAITO, KÄSITYÖ JA ÄIDINKIELI

Työpajassa tutustutaan puuhun rakennusten ja esineiden materiaalina ja sen moniin käyttötarkoituksiin talonpoikaisessa omavaraistaloudessa. Koululla voidaan toteuttaa samoja veisto- ja puutyötehtäviä kuin museolla kuten puueläimen veistäminen tai lautan rakentaminen. Katso nämä ohjeet kohdasta tehtävät museolla.

Tehtävä: Tunnista puusepän työkalut
Minkälaisia työkaluja puuseppä tarvitsee, kun hän valmistaa yksinkertaisen tuolin? Kirjoita lista työkaluista ja kerro, mitä työvaiheita kullakin työkalulla tehdään.

Tehtävä: Mikä työ?
Mitä näillä työvälineillä tehdään?

tahko

liippa
 

Tehtävä: Pohdi entisajan ja nykyihmisen illanviettoa
Vertaa ja kirjoita, miten entisajan ihminen ja nykyihminen viettivät iltojaan päivätyön jälkeen. Mieti, oliko elämä kesällä erilaista kuin talvella?

Tehtävä: Puiset tarvekalut tarkkailussa
Vertaile entisaikaisia puisia talonpoikaisia tarvekaluja eli työvälineitä. Listaa erilaisia esineitä pienimmästä suurimpaan. Kirjoita sanan viereen, mistä materiaalista nykyisin esine tehdään. Esine-etsinnän voit tehdä kirjallisuuden tai internetin kautta. Lähdekirjana voit käyttää teoksia: István Rátz, Suomen kansantaiteen aarteet tai Lauri Jäntti, Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta.  

Tehtävä: Kaiverra suojelumerkki
Museolla käynnin yhteydessä etsittiin ja piirrettiin erilaisia suojelumerkkejä puuesineistä. Koulun puutyöluokassa voidaan jäljentää merkki puulle ja kaivertaa aihe esille. Tee suojelumerkistä vaikka avaimenperä.

Tehtävä: Tee valokuvanäyttely huonekaluista
Museolla käynnin yhteydessä jokainen valitsi yhden huonekalun ja dokumentoi sen. Koululla materiaalista voidaan toteuttaa valokuvanäyttely, jota varten tutkitaan huonekalutyylejä koululla edelleen. Tutustumisen kohteeksi valitaan talonpoikaishuonekalut, niiden kansanomaiset tyylipiirteet, koristemuodot ja värimaailma.

Museolla otetut kuvat tulostetaan vähintään A4-kokoiseksi. Kuvat jaetaan huonekaluryhmiin kuten tuolit, sängyt ja kaapit. Kuvien yhteyteen kirjoitetaan museolta saadut historiatiedot ja lisätään omaa kuvailutekstiä sekä kirjosita saatua tietoa aiheesta. Kuvaajan nimi mainitaan ja kuvausvuosi. Kuvat ja tekstit sommitellaan näyttelytilan seinille ja seinäkkeille. Näyttelyn valmistumista juhlistetaan avajaisilla, jossa vieraille kerrotaan koko hankkeesta ja esitellään tekijät.

Tehtävä: Opettele sananlaskuja
Mieti, mihin sananlaskuilla halutaan opastaa. Sananlaskut ovat murteellisessa muodossaan.

Nauraa nikkari oksalle. (Vimpeli)

Kyllä se näkyy, mistä puusta lusikka tulee. (Hartola)

Puu puuta moittii, paha pahka molemissa. (Lehtimäki)

Ei piä enne laoloo, ennenku on puut reissä. (Leppävirta)

Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi suutarilla. (Laukaa)

 

Tehtävä: Arvaa mikä?

Äijä seisoo nurkassa sata haavaa päässä, yhtäkaikki pystyssä pysyy.

Mies metsään menee, pikku poika sivulla kävelee.

Puoli terästä, toinen puoli puuta.

Teräsnokka puuta syöpi, mies hännästä pitää.

Yöksi pääsee penkin alle, päivät keikkuu kämmenillä.

Puinen suu, rautainen kieli; kun sysää, niin sylkee, kun vetää, niin ähkäisee.

Riikinkukko rautaharja hongikossa huutaa.

Hengetön heiluu, jalaton huojuu, luulee kaatuvan, vaan ei kaadu, ennen kuin kaadetaan.

Mikä se on, jonka nahka syödään, liha poltetaan, sarvet metsään heitetään?

Yksi käsivarsi, sata sormea, tuhat kynttä.

On mies mäellä valkoinen liinapaita yllä.

Mamsseli kasvoi mäen päällä hiukset hartioilla.

Talvella varsin jäässä, suvella hopeat päässä.

Hiitta, hiitta, sininen viitta, parta pitkin naamaa.

Pojat kaikki vapisevat, vaikk’ on isä ääneti.

(Lehmä lehdossa, pilkka pellolla, äiti valkea kotona.

Mikko mieletön metsässä, kontti kieletön selässä.

Talvet hatussa, kesät hatutta.

Tehtävämonisteet:
Tehtävät (pdf) - Lataa
Vastaukset (pdf) - Lataa