Paikallinen kulttuuriperintömme

Omaan kulttuuriin tutustumisen tärkeys

Kulttuurimme muuttuu jatkuvasti, ja huomisen kulttuuriperintö rakentuu tämän päivän eletystä elämästä ja tavoitteista. Kulttuuriperintöopetus tukee myönteisen kulttuuri-identiteetin muodostumista sekä vahvistaa yksilön mahdollisuuksia kokea kuuluvansa niin omaan lähiympäristöönsä kuin maahansa, maanosaansa ja koko ihmiskuntaan. Vahva identiteetti on avarakatseisuuden edellytys. Paikalliseen kulttuuriin tutustuminen vahvistaa yksilön identiteettiä ja ymmärrystä ajallisesta jatkuvuudesta kulttuurimme rakentumisesta kokonaisuudeksi eri aikojen kuluessa.

Ihminen ja luonto
Ihmisten teot ja toiminta muokkaavat ympäristöä, jossa elämme. Tuhansien vuosien ajan ihminen on raivannut metsiä, peltoja ja kulkureittejä sekä rakentanut yhdyskuntiaan. Perinteisiin maanviljelystapoihin tutustuminen auttaa hahmottamaan kulttuurimaiseman muodostumista ja sen merkityksiä. Aikaisemmat sukupolvet ovat jättäneet elämästään jälkiä, joita voimme yhä lukea ympäristöstä ja luonnosta. Maisema kantaa mukanaan ajallisia kerroksia. Myös me nykyajan ihmiset jätämme jälkiä. Ajallisuuden ja historian jatkuvuuden hahmottaminen menneen kautta opettaa arvioimaan nykypäivän toimien vaikutusta tästä päivästä tulevaisuuteen.

Rakennettu ympäristö
Rakennustavat ja -tyylit kertovat kunkin aikakauden arvoista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Sen lisäksi että vanhat rakennukset kertovat menneisyydestä, ne ovat rakennettu käyttötarkoituksiinsa sopiviksi, kauniisti ja kestävästi. Perinteisten rakennusten tutkiminen opettaa arvostamaan aikaisempien sukupolvien taitoja, näkemään rakennettu ympäristö osana kulttuurista kokonaisuutta sekä nauttimaan sen tarjoamista esteettisistä kokemuksista.

Arkipäivän elämä
Ennen teollistumisen kautta maaseudun elämä oli suurelta osin omavaraistalouteen perustuvaa. Käsityötaidoilla ja itse tekemisellä oli keskeinen osa ihmisten elämässä. Kotona valmistettiin esimerkiksi työkalut, vaatteet, astiat ja tekstiilit. Erikoisosaajia tarvittiin vain tiettyihin erityistöihin.

Käsityötaitoja arvostettiin myös välttämättömien tarve-esineiden ja vaatteiden valmistuksen lisäksi. Kehräys ja kutominen olivat naiselle tärkeitä taitoja. Niiden mukaan määrittyi nuoren tytön arvo avioliitomarkkinoilla. Monet miesten käsitöistä, kuten puiset rukinlavat ja kaulauslaudat toimivat yhä todisteena entisajan ihmisten kauneudentajusta ja osaamisesta. Menneen tunteminen auttaa hahmottamaan myös omaa aikaamme ja sen eri ilmiöitä.

Opetukselliset aihekokonaisuudet 

Erityisen hyvin museossa ja koululla Päivä Eilisessä -työpajoissa voidaan opiskella valtakunnallisen opetussuunnitelman velvoittamia kolmea aihekokonaisuutta. Tässä esitellään poiminnat Opetushallituksen ohjeista Perusopetus, Opetussuunnitelman perusteet 2004.

Ihmisenä kasvaminen
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

Tavoitteet
Oppilas oppii

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan

• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän

• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle

• tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana

• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

Keskeiset sisällöt

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä

• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo

• esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta

• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen

• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

Tavoitteet
Oppilas oppii

• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria

• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

Keskeiset sisällöt
oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 

muita kulttuureita ja monikulttuurisuus

 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä

• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa

• tapakulttuurien merkitys

Viestintä- ja mediataito
Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

Tavoitteet
Oppilas oppii

• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää

• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa

• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa

• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

Tavoitteet
Oppilas oppii

• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden

• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla

• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Keskeiset sisällöt

• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä 

• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista

• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa

• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari

• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot

• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.


Museo oppimisympäristönä

Mikä on museo?
Museoiden tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museo tallentaa sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Yhteisön muisti ja kulttuurin ilmiöt tallentuvat ensisijaisesti esineinä ja valokuvina museon kokoelmiin. Kokoelmien pohjalta tuotetaan näyttelyitä, julkaisuja sekä opetustoimintaa. Museokäynti avaa mahdollisuuden kulttuurin ajallisen jatkuvuuden sekä sen muutosten ymmärtämiseen.

Kotiseutumuseot tallentavat erityisesti oman alueensa kulttuuria ja perinnettä. Kotiseutumuseoiden toiminnan lähtökohtana 1900-luvun alussa oli huoli talonpoikaisen kulttuurin katoamisesta. Paikallismuseoihin kerättiin kansankulttuuriin liittyvää tietoa ja esineistöä omalta paikkakunnalta ja lähiseuduilta. Kotiseutumuseot esittelevätkin usein 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomea, aikaa ennen laajamittaista teollistumista ja yhteiskunnallisia murroksia. Kotiseutumuseoiden kokoelmat ja talonpoikaisaikaa kuvaavat näyttelyt antavat vertailukohdan nykykulttuurillemme ja sen ilmiöille. Kotiseutumuseoilla on vahva tietämys oman paikkakuntansa historiasta, kulttuurista ja tapaperinteestä.

Museon ja koulun yhteistyö
Museot ovat opettajalle hyvä mahdollisuus ja keino kulttuuriperinnön elämykselliseen opettamiseen. Oppiminen museoissa perustuu kokoelmiin - aitoihin esineisiin ja rakennuksiin. Ulkomuseotyyppisessä kotiseutumuseossa kulttuuriperintöopetus tapahtuu talonpoikaisessa ympäristössä. Toiminnallinen museovierailu rohkaisee koululaista vuorovaikutukseen; itsetekemiseen, osallistumiseen ja kokeilemiseen. Oppiminen on tutkivaa ja kokemuksellista. Museot antavat suunniteltua museo-opetusta, jota voidaan joustavasti soveltaa erilaisten ryhmien ja eri oppiaineiden tarpeisiin. Opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy runsaasti museo-opetukseen liittyviä niin tiedollisia kuin taidollisia tavoitteita. Museot ovat opetussuunnitelman suosittelemia koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä.

Toiminnalliset työpajat
Päivä Eilisessä -sivustolla esitellään 12 toiminnallista työpajaa, jotka käsittelevät talonpoikaiselämän eri osa-alueita. Työpajojen lisäksi sivuilta Talonpoikaista elämää Keski-Suomessa löytyy teemaan ja aikakauteen liittyvää yleistä taustatietoa.

Jokainen työpaja esitellään erikseen omassa kansiossaan.

Kansioiden sisältö:

 työpajan sopivuus eri oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin (OPS)

 aiheeseen liittyvää taustatietoa

 tarvittavat välineet ja tilat

 tehtävät museolla ohjeineen

 tehtävät koululla ohjeineen

 lisätietoja kirjallisuudesta ja linkeistä

Museon omistajan ja museokävijän käyttäytymisopas / säännöt

1. Älä koske museoesineisiin.

Museoesineet ovat alkuperäisiä ja siten korvaamattomia todistuskappaleita menneisyydestä. Museo on velvollinen esittelemään museoesineitään yhä uusille sukupolville. Koskettelemalla esineen pinta ja rakenne saattavat vaurioitua, mikä ajan oloon huonontaa esineen kuntoa.

2. Älä käytä museoesinettä työnäytöksissä.

3. Perusta erillinen opetuskokoelma, jonka esineet on tarkoitettu kosketeltaviksi. Nämä esineet tulee säilyttää erillään varsinaisista museokokoelmista.

4. Liiku museoalueella rauhallisesti ja varovaisesti ottaen huomioon vanhojen rakennusten kunto. Museorakennukset ovat suojeltavia rakennuksia.

5. Muista. Tulenteko museoalueella on ehdottomasti kielletty.  

Ohjeita kotiseutumuseoille
Päivä Eilisessä -sivusto on tarkoitettu kotiseutumuseoiden sekä koulujen yhteiseen käyttöön. Sivuilla esitellään museolla järjestettäviä perinnetyöpajoja ja annetaan ohjeet niiden toteuttamiseen.

Työpajoja voidaan toteuttaa yhteistyössä koulujen kanssa osana opetusta sekä erilaisten tapahtumien yhteydessä. Työpajat on suunniteltu kotiseutumuseoiden ympäristöön ja aiheet valittu niiden esittelemästä elämästä. Työpajoissa tutustutaan keskisuomalaiseen talonpoikaiseen arkeen 1900-luvun alussa. Kotiseutumuseoiden toivotaan käyttävän sivustoa suunnitellessaan museokasvatustoimintaa.

Työpajoja varten museoille suositellaan oman kosketeltavan opetuskokoelman luomista. Hankitaan vastaavia talonpoikaisia esineitä, mitä jo museolla on nähtävissä tai siirretään opetuskokoelmaan sellaisia museoesineitä, joita on useampi kappale omassa museossa. Etenkin jos esine on vailla historiatietoja tai se on jotenkin vaurioitunut. Kosketeltavat esineet voivat olla myös sellaisia esineitä, jotka tuodaan jokaiseen opetustilaisuuteen erikseen. Mahdollista on myös teettää esineistä kopioita työnäytöksiin. Kosketeltavat esineet lisäävät elämyksellistä ja kokemuksellista oppimista. Opetuskokoelman luominen on hyvä tehdä yhdessä museoalan ammattilaisen kanssa. Apua vi pyytää esimerkiksi maakuntamusosta.

Varsinaisen museokokoilemista voidaan työpajojen yhteyteen rakentaa pienoisnäyttely, mikä palvelisi samalla museon vaihtuvien näyttelyjen toimintaa.

Elämyksellisyyttä voidaan tehostaa ajanmukaisella vaatetuksella. Entisajan vaatteissa -työpajassa käsitellään talonpoikaista pukeutumistapaa. Näillä sivuilla on myös ehdotus roolivaatteiden ompelusta työpajaohjaajille ja koululaisille.

Työpajojen ja toiminnan toteuttamista varten museolle kannattaa varata perusvarasto työvälineitä ja materiaaleja:

 paperia ja piirustusalustat

 kyniä kirjoittamiseen, piirtämiseen, värittämiseen

 saksia, puukkoja

 erivärisiä villalankoja pieniin käsitöihin

 puuta, oksia, tuohta pieniin puu- ja tuohitöihin

 laastaria

Työpajoihin tarvittavat materiaalit mainitaan tarkemmin jokaisen työpajan yhteydessä.

Ohjeita kouluille
Päivä Eilisessä -työpajat on suunniteltu peruskoulujen opetukseen sopiviksi. Yksittäisten työpajojen kautta tutustutaan elämän eri osa-alueisiin; rakennuksiin, kädentöihin, elinkeinoihin ja arjen askareisiin. Laajempia teemoja, joita museokäynnin kautta opitaan, ovat kulttuuriympäristöön tutustuminen, rakennettu kulttuuri, omavaraistalous, paikkakunnan historia ja paikallisuus sekä oman identiteetin kehittyminen historian ja ajallisen jatkuvuuden ymmärtämisen kautta.

Työpajat tarjoavat mahdollisuuden elämykselliseen oppimiseen kokeilun ja kokemisen kautta.

Museossa tapahtuva opetus tukee opetussuunnitelman tavoitteita:

 Maailmankuvan avartaminen ja syventäminen kulttuurin, historian ja yhteiskunnallisuuden alueella. Talonpoikaista elämää kuvaava kotiseutumuseo välittää tietoa ihmisen luontosuhteesta omavaraistalouden aikana. Museoiden esittelemä maailma antaa vaihtoehtoisen näkökulman nykyajan kulutusyhteiskuntaan.

 Paikallishistoriaan tutustuminen vahvistaa yksilön identiteettiä, ja laajentaa ymmärrystä kulttuurin monipuolisuudesta ja moniarvoisuudesta.

 Museoiden tallentamat aidot esineet ja rakennetut miljööt tarjoavat esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä, sekä auttavat ymmärtämään kulttuurimme rakentumisesta ajallisena jatkumona. Nykypäivän ymmärtäminen syvenee, kun se rinnastuu menneisyyden elämään ja tapoihin.

 Elämykselliset pajat antavat mahdollisuuden kokeilla itse, mikä kehittää kädentaitoja ja aktivoi oppilasta luovuuteen. Osallistuva oppiminen tuo opiskeluun mielekkyyttä ja kehittää oppilaan itsenäisyyttä ja aloitteellisuutta.

Kouluissa Päivä Eilisessä -sivuston avulla opettajat voivat yhdessä kotiseutumuseon kanssa suunnitella museokäynnin tai -päivän, joka sisältää elämyksellistä opiskelua. Työpajat on luotu opetukselliset aihekokonaisuudet ja eri oppiaineet huomioonottaen. Museokäyntiin voidaan valmistua etukäteen perehtymällä sivuston taustamateriaaliin. Museokäynnin jälkeen aihetta voidaan syventää koululla tehtävillä lisätehtävillä tai yhdistämällä se muuhun kouluopetukseen.

Museo-portfolio
Museokäynneillä oppilaalle kertyy omaan kotiseutumuseoon liittyvää aineistoa kuten museoalueen kartta, työpajoissa tehtyjä piirrosharjoituksia, valokuvia sekä pieniä kädentaito-harjoituksia. Lisäksi koululla on mahdollista tehdä museokäyntiin liittyviä tehtäviä ja harjoituksia, joista syntyy dokumentoitavaa aineistoa.  Aineistoista kertyy mukava tietopaketti kulttuuriperinnöstä ja omasta museosta. Tietopaketti voidaan koota kansioksi, jota koululainen täydentää eri vuosien museokäyntien materiaaleilla. Kulttuuriperintö-kansioon voidaan lisätä pitkin vuotta muutakin materiaalia kuten lehtileikkeitä ja kuvia.

Näyttelyprojekti
Museovierailun eri tehtävistä ja harjoitustöistä voi koota näyttelyn koululle tai museolle. Työ voidaan toteuttaa koululaisprojektina esimerkiksi osana kuvataiteen opetusta. Näyttelyjen aiheina voivat olla museolla dokumentoidut käsityöt, huonekalut tai valokuvanäyttely kulttuuriympäristöstä. Näyttelyn kokoamisohjeet löytyvät muun muassa Nikkaripajan puuhat -työpajan koululaistehtävissä. Myös oppilaiden museo-portfoliot voidaan asettaa näytteille.

Materiaalit
Päivä Eilisessä juliste A4 (pdf) - Lataa
Päivä Eilisessä juliste A3 (pdf) - Lataa