VALTION KIVÄÄRITEHDAS

Päätös Kivääritehtaan perustamisesta tehtiin vuonna 1925. Kivääritehdasta varten ostettiin Kankaan paperitehdas Oy:ltä maata. Tehtaan osastojen suunnittelusta vastasi Tanskan valtion Kööpenhaminan kivääritehtaan johtaja J.H. Vamberg. Tilaohjelman pohjalta piirustusehdotukset laati insinööri H. Karsten ja uusklassismin hengessä rakennuksen lopulliset julkisivupiirustukset laati arkkitehti Urho Åberg. Tehtaan koneet hankittiin pääosin Yhdysvalloista ja ensimmäinen sarjatuote oli Lahti-Saloranta pikakivääri. Sota-aikana kivääritehtaan toiminta hajautettiin niin, että Tourulan lisäksi töitä tehtiin myös Seppälänkankaan varikon alueella sekä SOK:n Vaajakosken tehtaiden tiloissa. Sodan jatkuessa osa tuotannosta hoidettiin Kanavuoren ja Jyskänvuoren sisään louhituissa tunneleissa, joista Tourulaan palattiin vasta vuonna 1945. Sotien jälkeen tehtaan tuotanto piti "rauhanomaistaa". Kivääritehtaan nimi muutettiin Tourulan tehtaaksi, jossa aluksi ryhdyttiin valmistamaan rautakauppatavaraa kuten saranoita ja suorakulmia. Lisäksi jatkettiin kilpailupienoiskiväärien valmistamista. Siviilituotteiden jatkoksi valmistettiin sotakorvaustuotteina Neuvostoliittoon puu- ja paperiteollisuuden tarvitsemia koneita. Vuonna 1951 tehdas muutti nimensä Valmet Oy:ksi ja vuonna 1953 alkoi Tourulassa traktorien valmistus, josta tuli päätuote. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1987, mutta rakennukset jäivät paikoilleen. Kivääritehtaan alue on nykyisin liike-, yritys- ja asuntokäytössä.

Päätös Kivääritehtaan perustamisesta tehtiin vuonna 1925. Kivääritehdasta varten ostettiin Kankaan paperitehdas Oy:ltä maata.

Tehtaan suunnittelussa otettiin huomioon sarjatyön vaatimukset tuotantoprosessissa. Kaikki koneet piti sijoittaa lähekkäin toisiinsa, jotta kuljetusmatkat koneelta toiselle olivat lyhyitä. Tärkeänä seikkana korostettiin myös tarkkuustyön vaatimaa hyvää valaistusta. Kolmikerroksinen tiilirakennus näytti massiivisen suurelta aukeassa petomaisemassa. Tehtaan takana kulki rautatie. Korkea piippu kuului tehtaan voimalaitosrakennukseen. Kivääritehtaan kellarikerroksessa sijaitsi 100 m pitkä koeammuntarata. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat työkaluosasto, piippuosasto, puristus- ja prässäysosasto, puhelinkeskus sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Toisessa kerroksessa sijaitsivat koneistusosasto, keskustyökaluvarasto, tarkastusosasto sekä puutyöosasto. Ylimmässä kerroksessa oli kokoonpano-osasto. Kolmanteen kerrokseen oli sijoitettu myös piirustuskonttori, konstruktöörikonttori, tehtaanjohtajan ja insinöörien työhuoneet sekä koeosasto. Kivääritehtaan teollisuusmiljöö on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kuva Paul Janhunen vuonna 1927. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Haloo, minä täällä!

Sota ja pula 1939-1949