II MAAILMANSODAN TAPPIOT

Kesäkuussa 1944 tasavallan presidentti Risto Ryti allekirjoitti Ribbentrop-sopimuksen Saksan kanssa. Elintarvike- ja aseapua vastaan Ryti takasi henkilökohtaisesti, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Avun tultua Ryti erosi presidentin virastaan Mannerheimin hyväksi, jota sopimuksen ei katsottu koskettavan, ja erillisrauhasta Neuvostoliiton kanssa päästiin neuvottelemaan. Välirauha allekirjoitettiin Moskovassa 19.9.1944. Talvisodan rauhanehtojen aluemenetysten lisäksi Suomen oli luovutettava Petsamo ja vuokrattava Hangon sijasta Porkkalan alue Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Rauhanehtoihin kuului myös saksalaisten joukkojen poistaminen maasta. Tämä käynnisti Suomen kohdalla maailmansodan kolmannen vaiheen: alkoi Lapin sota. Virallinen rauhansopimus ratifioitiin Pariisissa helmikuussa 1947.

Soikea talvisodan aikainen tuntolevy ripustettiin kaulaan pumpulinauhan avulla.

Tuntolevy oli jokaisen sotilaan ”kaulakoru”, jonka numerosarjasta voitiin tarkistaa hänen palvelukseen astumisensa ja sitä kautta henkilötietonsa. Kuoleman sattuessa levy murrettiin kahteen osaan, joista toinen puolisko jäi vainajan kaulaan, toinen naulattiin ruumisarkun päätyyn. Näin varmistettiin, että sotilas pääsi kotiseutunsa sankarihautaan oikean kiven alle. Kuvan soikea tuntolevy on talvisodan ajalta ja se ripustettiin kaulaan pumpulinauhan avulla. Talvi- ja jatkosodassa kaatui lähes 90 000 suomalaista, joista keskisuomalaisia oli noin 5000. Jatkosodassa Viitasaari menetti asukaslukuun suhteutettuna eniten kaatuneita Keski-Suomen kunnista, 3,5 % väestöstään.

Haloo, minä täällä!

Sota ja pula 1939-1949

Sota ja pula/II maailmansota