LAAJAVUOREN HYPPYRIT

Laajavuoren suurmäki (90 m) valmistui vuonna 1965. Taulumäen huonokuntoiseksi käynyt hyppyri toimi sen jälkeen harjoitusmäkenä, mutta purettiin jo seuraavana vuonna. Laajavuoren pieni ja hyppyominaisuuksiltaan kehnoksi osoittautunut 30 metrin harjoitusmäki ei korvannut Taulumäen menetystä. Tilalle rakennettiin Aittovuoreen Matti Nykäsenkin uran kannalta keskeinen harjoitusmäki, joka sekin osoittautui ”täydeksi sudeksi”. Vihdoin vuonna 1974 Laajavuoreen valmistui suurmäen rinnalle kauan kaivattu 50 metrin keskisuurimäki, jossa nuoren hyppääjäpolven kelpasi harjoitella ilmalentoja.

Aurinkoisena talvipäivänä 1960-luvun loppupuolella otetussa kuvassa oikealla kohoaa Laajavuoren 90 metrin suurmäki, vasemmalla pujottelurinteen hiihtohissi.

Aurinkoisena talvipäivänä 1960-luvun loppupuolella otetussa kuvassa Laajavuoren 90 metrin suurmäki kohoaa ylväänä taivasta vasten. Vasemmalla näkyy viereisen pujottelurinteen hiihtohissi, jonka ansiosta hyppyritornista saattoi päivässä hypätä useita kertoja. Monissa muissa harjoitusmäissä hyppykertoja verotti se, että mäki piti kiivetä ylös jalkaisin. Voitokkaiden Calgaryn olympialaisten jälkeen tämä Laajavuoren kasvattimäki nimettiin Matti Nykäsen mäeksi. Mäki muovitettiin vuonna 1993, jolloin siitä saattoi hypätä myös kesällä. Kuva Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Haloo, minä täällä!

Nuorisokulttuuri 1960-1979