Haloo, minä täällä! - Harrastukset 1910-1929

URHEILUSEURAT

Suomessa harrastettiin voimistelua ja urheilua joissakin seuroissa jo 1800-luvun loppupuolella. Valtiovalta suhtautui kielteisesti voimisteluun, sillä sen pelättiin olevan yhteydessä kumous- ja vapautusliikkeisiin. Varsinaisia urheiluseuroja perustettiin melko hitaasti, mutta vapaapalokuntien, työväenyhdistysten, nuorisoseurojen ja raittiusyhdistysten yhteyteen syntyi urheiluosastoja, joista myöhemmin kehittyi itsenäisiä urheiluseuroja. Suurin urheilujärjestö oli vuonna 1906 perustettu Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto. Sen alat olivat voimistelu, rata- ja kenttäurheilu, paini, hiihto, pyöräily ja luistelu. Keski-Suomessa siihen liittyivät tuolloin jyväskyläläiset VPK:n urheiluseura, Työväenyhdistyksen urheiluseura Voima, Suomen Lyseoiden Jyväskylän osasto ja Seminaarin voimisteluseura. Sisällissota lopetti yhtenäisen urheiluliikkeen. SVUL:n rinnalle perustettiin vuonna 1919 Työväen Urheiluliitto (TUL).

Vuoden 1912 Tukholman olympialaiset nostattivat kansallistuntoa Keski-Suomessa. Samana vuonna perustettiin urheiluseura Jyväskylän Kisa-Toverit. Seuran nimi muunneltiin Tukholman olympialaisissa menestyneen Helsingin Kisa-Veikot-seurasta. Toveri-sanalla ei tuolloin ollut samaa poliittista merkitystä kuin myöhemmin. Helsingin seuran tunnuksen, vaahteranlehden, vaikutuksesta JKT omaksui tunnuksekseen kolmiapilan. Seuran toiminta vakiintui 1920-luvulla, sisällissodan jälkeen. Seurasta tuli ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisen ajan mainekkain keskisuomalainen yleisseura. 1930-luvulta lähtien seurasta erosivat useat tunnetut Jyväskylän erikoisurheiluseurat. Kuvassa on seuran vanha, valkoisesta villakankaasta valmistettu lippu tunnuskuvineen. Seura otti käyttöön uuden lipun vuonna 1938.