Työväenyhdistysten julkista toimintaa leimasivat 1920-luvulta lähtien marssit ja kulkueet. Tuolta ajalta juontaa juurensa myös vappumarssiperinne. Vappua on Suomessa perinteisesti vietetty kevään tulon juhlana, johon liittyivät kaupunkien työläisten keväiset kävelyretket lähiseuduille. Työväenjärjestöt pyrkivät muuttamaan kävelyretkiä kansainvälisen käytännön mukaisiksi vappumarsseiksi. Esimerkki saatiin Pariisista, jossa vappu oli vuonna 1889 nimetty kansainväliseksi mielenosoituspäiväksi. 1900-luvun alkuvuosista suomalaiseenkin vapunviettoon kuuluivat työväenkulkueet. Aluksi marssiin osallistuminen oli laimeaa, mutta jo 1920-luvulla punaliput liehuivat runsaslukuisina. Kaupungeissa vapunpäivän ohjelmaan liittyi kansainvälisen työväenaatteen mukaisesti puheita ja torvisoittoa Internationaalin ja Marseljeesin tahtiin. Kuvassa on Korpilahden Moksinkylän työväenyhdistyksen vappukulkue, johon otti 1910-luvun lopulla osaa runsaslukuinen miesten ja naisten joukko. Kulkuetta johti lipunkantaja. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.