SEURANTALOT

Aatteellisten ja poliittisten yhdistysten perustamista valvottiin tarkasti aina vuoteen 1906 asti, jolloin tuli voimaan yhdistymisvapauslaki. Tätä ennen kaupungeissa ja maaseudulla oli jo perustettu monia sivistyksellisiä seuroja, kuten nuorisoseuroja, maamiesseuroja ja vapaapalokuntia. Yhdistysten lukumäärän kasvu synnytti kilpailua julkisista toimitiloista, kuten kansakouluista, ja pakotti lopulta rakentamaan omia seurantaloja. Nuorisoseurat ryhtyivät maaseudulla toimeen ensimmäisenä. Seurantalot rakennettiin talkoilla. Rakennustyylit kopioitiin julkisista rakennuksista, kouluista, pappiloista, asemarakennuksista ja toisista seurantaloista.

Talkootanssit Muuramen Vihtalahdessa vuonna 1927.

Ennen seurantalojen rakentamista maaseudun nuoret tapasivat toisiaan kyläläisten yhteisissä juhlissa ja tapahtumissa, kuten talkoissa, häissä ja sunnuntaisin kirkonmäellä. Valokuvaamo Päijänteen ottamassa kuvassa laitetaan jalalla koreasti talkootansseissa Muuramen Vihtalahdessa vuonna 1927. Tanssilavaa ei tarvittu ja orkesteriksikin riitti viulunsoittaja, joka taikoi viulustaan tanssittavaa musiikkia. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Haloo, minä täällä!

Harrastukset 1910-1929

Harrastukset/Miljöö