SUOMEN SUURIRUHTINASKUNTA

Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809 vuoden 1917 joulukuuhun asti. Autonomia takasi suuriruhtinaskunnalle erikoisaseman omine valtiopäivineen ja muine kansallisine tunnuksineen. Vuonna 1914 alkanut I maailmansota mullisti Euroopan tasapainoa. Maailmansodan mainingeissa tapahtui myös muita mullistuksia. Yksi näistä oli Venäjän keisarikunnan kaatuminen helmikuun vallankumouksessa 1917. Toinen vallankumous koettiin lokakuussa, jolloin bolsevikit ottivat vallan äiti-Venäjällä. Näiden tapahtumien myötä Suomen asema jäi avoimeksi, sillä suomalaisten uskollisuudenvala oli vannottu keisarille.

Tsaari Nikolai II (1868–1918) oli Suomen viimeinen suuriruhtinas.

Tsaari Nikolai II (1868–1918) oli Suomen viimeinen suuriruhtinas. Hallitsijana Nikolai II oli heikko ja horjuva sekä altis puolisonsa ja neuvonantajiensa vaikutuksille. Hän pyrki pitämään yllä itsevaltiutta ja vanhaa järjestelmää. Nikolain hallituskaudella 1894–1917 Suomessa elettiin sortokausien ajanjakso, jota leimasi määrätietoinen venäläistämispolitiikka. Nikolailta riistettiin kruunu helmikuun vallankumouksen seurauksena. Hänen kohtalokseen koituivat lokakuun vallankumouksessa valtaan nousseet bolsevikit, jotka surmasivat koko keisarillisen perheen kesällä 1918.

Haloo, minä täällä!

Harrastukset 1910-1929

Harrastukset/Itsenäistyminen