JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTO - KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKIRJASTO
lasten ja nuorten osasto/ KN ja MM 7/2010
 

Kimurantti juttu
- kuvakirjoja kiperiin tilanteisiin

• Esittelevä luettelo kuvakirjoista, joissa kohdataan hankalia asioita.
  Painopiste on vuoden 2004 jälkeen ilmestyneillä, mielenkiintoisiksi havaituilla kuvakirjoilla.

Bernard: Ystäväni krokotiili (pelot, mielikuvitusystävät, ystävät, ystävyys)
Kai miettii joka aamu aamupalaa syödessään, että olisipa tänään hyvä päivä. Mutta heti kadulle astuessa Kai törmää koiraongelmaan, ihmissyöjäautoihin ja isoihin poikiin. Kotona taas vaanivat varjohirviöt. Krokotiili henkivartijana voisi ratkaista kaikki nämä ongelmat. Kai saa kuitenkin huomata että mielikuvituskrokotiilia paremmin häntä auttaa ystävä, jolla on samanlainen mielikuvitusolento turvanaan. Ystävän kanssa ollessa ei krokotiilin tarvitse kasvaa sisiliskoa suuremmaksi!

Bourguignon: Vanha elefantti (luopuminen, vanhuus, kuolema, ystävyys : nuoret : vanhukset)
Pikku hiiri ja elefantti ovat parhaat ystävykset, mutta elefantti vaan on jo hyvin väsynyt eikä se enää näekään kunnolla. Vanha elefantti alkaa kaivata vain lepoa ja rauhaa, pois viidakon iloisesta elämästä. Vähitellen Pikku hiiri ymmärtää, että myös luopuminen kuuluu elämään.

Browne: Martti murehtija (mielikuvitus, huolet, huolestuneisuus, pelot, selviytyminen, isoäidit)
Martti on aina hiukan huolissaan ja löytää murehtimisen aihetta vaikka mistä. Onneksi isoäidillä on kuitenkin keino, joka auttaa Marttia.

Cali: Mittatilausisä (isättömyys, vanhemmat, etsintä)
Tyttö äiteineen hakee sopivaa isää lehti-ilmoituksella. Mutta minkälainen isä loppujen lopuksi läpäisee isälle asetetut suuret vaatimukset?

Cantone: Tahdon robottiäidin! (yksinäisyys, korvikkeet: äidit, mielikuvitus, työ, huolenpito, yksinhuoltajat)
Poika on kyllästynyt olemaan koulusta tullessaan itsekseen kun äiti on töissä. Hän päättää rakentaa robottiäidin, joka ei koskaan mene toimistoon ja jätä poikaa yksin. Robottiäiti suojelee kiusaajilta, laittaa vain lempiruokia, ei pakota pesemään hampaita ja tekee matikantehtävät. Siinä on vain yksi huono puoli…

Cederlund: Ei lantin lanttia, sanoi isä (velkaantuminen, kommellukset, auttaminen, isät)
Isän ja Oskon seikkailu alkaa kun isä sotkee kaksi laskua keskenään ja hänelle ei jää lantin lanttia. Isä sanoo että ilman rahaa ei voi pitää hauskaa. Se on Oskon mielestä hassua, koska yleensä hän sanoo, ettei raha tee onnelliseksi. Yllättävien sattumusten ja avuliaisuutensa myötä isä ja poika päätyvät kuitenkin kunnon seikkailuun.

Child: En kyllä ikinä syö tomaattia! (syöminen, kiukuttelu, mielikuvitus)Vaaditaan kasapäin mielikuvitusta, kun Samu saa tehtäväkseen syöttää nirsolle pikkusiskolleen Sallalle iltapalaa.

Clarke: Dino yökylässä (kyläily, nukkumaanmeno, vuoteenkastelu)
Dino on innoissaan koska Tikke Triceratops on kutsunut hänet yökylään katsomaan Karmeita Kauhusauruksia ja syömään saniaissipsejä. Dinolla on vain yksi pieni ongelma, hän kastelee vuoteensa öisin. Dino ei halua että Tikke kuulee asiasta, joten hän yrittää opetella kuivaksi ennen yökylään menoa. Mutta ongelma ei olekaan niin harvinainen kuin Dino on luullut.

Eyen: Pikkusuden kaksi kotia (avioero, turvattomuus)
Pikkusuden isä muuttaa pois kotoa ja susi lähtee etsintäretkelle isänsä perään. Erosta huolimatta pikkususi säilyttää turvallisuuden tunteensa ja huomaa, että elämä voi jatkua kahdessakin kodissa.

Franzon: Surusaappaat (kuolema: isoäidit, suru, surutyö, ikävä)
Eemin mummo hymyilee paljon ja leikkii Eemin kanssa kilpa-autoilla. Mummo ja Eemi käyvät yhdessä onkimassa ja huomaavat että onkiminen onnistuu vain sellaisilta joilla on aikaa. Kun mummo eräänä päivänä sairastuu ja kuolee Eemi huomaa että surusaappailla on raskasta astella. Ikävä on kuitenkin helpompi kantaa jos siitä voi puhua ääneen.

Gleeson: Anni ja Lasse (ikävä, muutto, unet, ystävät)
Anni ja Lasse ovat parhaat ystävät, joista on mukava rakennella korkeita torneja yhdessä tai loikoilla nurmikolla ja katsella pilviä etsien niistä satuolentoja. Kun Anni muuttaa toiselle puolelle maapalloa, Lassea surettaa. Anni ajattelee Lassea joka päivä ja joka ilta. Lasse päättää kokeilla yhteistä kutsuhuutoa vielä kerran. Jospa Anni sittenkin kuulisi…

Harainen: Emma ja erilainen perhe (perheet: erilaisuus, vanhemmat, lapset)
Emma juttelee äitinsä kanssa erilaisista perheistä. Onnilla on kaksi äitiä, Mimmi on adoptoitu Afrikasta ja joissakin perheissä ei ole lapsia lainkaan. Entä mitä tarkoittaa biologiset vanhemmat? Oton yksinhuoltajaäidillä on uusi poikaystävä, mikä on Emmasta ja Mimmistä jännittävää. Kirjan lopussa on pohdinnan tueksi kysymyksiä perheistä.

Heikkilä: Hipun laatikkoleikki (mielikuvitus, yksinäisyys, vanhempi-lapsisuhde, itsekkyys: vanhemmat)
Hippu-porsaan vanhemmat hankkivat uuden television, jota he tuijottavat kaiken aikaa. Hippu käyttää uutta pahvilaatikkoa luovasti monissa leikeissään, joihin vanhemmat eivät ehdi osallistua tv:n katselultaan. Lopulta Hippu keksii keinon, jolla hän saa vanhemmat mukaan leikkiin ja koko perhe on tyytyväinen. ks. myös Heikkilä: Kimurantti juttu (tunteet, riidat : vanhemmat, ahdistus : lapset)
Koko koti muuttuu oudoksi kun Hipun isä ja äiti ovat suuttuneita toisilleen. Pöytä, sänky ja sohva venyvät niin, ettei kukaan yletä olemaan toisen lähellä. Lopulta koko talo muuttuu isoksi rivitaloksi, eikä Hippu pidä isoista taloista. Juttu on kimurantti, mutta onneksi kaikki kuitenkin lopulta korjaantuu.

Hudson: Äiti tulee pian (sairastuminen : äidit, ikävä, sairaalat)
Samuli Suden äiti on joutunut sairaalaan. Samuli maalaa äidille taulun tutuista maisemista ja järjestää susikuoron laulamaan. Pian äiti pääseekin takaisin kotiin.

Jalonen: Tyttö ja naakkapuu (ikävä, suru, kuolema, isät)
”Kukaan ei näe siihen paikkaan, jossa ikävä eniten tuntuu. Äidilläkin on sellainen paikka. Äiti on pitänyt sylissä ja kertonut. Vaikka en ole vastannut, olen kuunnellut mitä on sanottu. Kun on istunut sylissä, se paikka, jonne ei näe, on pienentynyt.” Surullinen mutta lohdullinen kirja, jossa kerrotaan lapsen näkökulmasta miltä isän kuoleman aiheuttama suru ja ikävä tuntuu.
ks. myös Jalonen: Minä, äiti ja tunturihärkki (salaisuudet, yhdessäolo)
Äiti ja tytär ovat matkalla uutta kohti, mukanaan hyvä muisto kuolleesta isästä.
ks. myös Jalonen: Revontulilumi (muistot: isä, äidit, tyttäret, eksistenssi)

Kaskinen: Liian raskas reppu (koulukiusaaminen, rohkeus, pojat)
Tokaluokkalainen Erko on muuttanut uuteen kouluun ja leikkii yksinään koulunpihalla värikkäillä lasikuulillaan. Koulukaverit kiusaavat häntä erikoisen nimen takia, eikä hän onnistu saamaan koulusta yhtään kaveria. Luokan matka eläintarhaan muuttaa kuitenkin asioita. Neuvokkuutensa ansioista Erko pelastaa pienen delfiinin hengen ja samassa yhteydessä myös opettajat huomaavat kiusaamisen.

Kirkkopelto: Hirveää, parkaisi hirviö (elämä, eksistenssi, kuolema)Pikkuhirviö herää aamulla nähtyään painajaista siitä että on huvipuistossa eikä kukaan huomaa sitä. Kirjassa pohditaan olemassaoloa ja kuolemaa lohdullisesti ja mielenkiintoisesti, jättäen tilaa myös aikuisen ja lapsen välisille pohdinnoille.
ks. myös Kirkkopelto: Hirmuista koulupäivää, hirviö (koulu, jännittäminen, käyttäytyminen, erilaisuus)
”Huomenta rakas riiviöni” –herättää äitihirviö Pikkuhirviön aamulla. Pikkuhirviön vatsassa tuntuu lepatus, mutta hirviömaailmassakin on käytävä koulua vaikka vatsassa nipistelisi kokonainen lepakkolauma.

Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi (tunteet, kiukuttelu)
”Voinkohan minäkin pamahtaa, jos olen oikein kiukkuinen?” ihmettelee Killi-kissa. Killin aamu alkaa huonosti. Lakana on yöllä kiertynyt ympärille ja sängystä hypätessä leluhiiri jää tassun alle ja tassuun sattuu. Äidin tarjoama aamupalakin on ihan vääränlaista. Killin kiukuttelusta ei ole tulla loppua, kunnes Killi saa pussin johon kiukku puhalletaan. Ympäriltä löytyy monta muutakin kiukkuista, ja pussi kasvaa ja kasvaa..
Kirjan viimeiseltä aukeamalta löytyy vielä kiukkusääntö äkäisen päivän avuksi.

Künzler-Behncke: Vauhdikas Rasmus (perhe-elämä, vilkkaus: pojat, ADHD)
”Siitä asti kun Rasmus on osannut juosta, hän on ollut liikkeellä aamusta iltaan.” Kirjassa kuvataan päiväkoti-ikäisen, ylivilkkaan pojan arkipäivää. Esille nostetaan mm. lapsen ajatuksia ja tunteita vilkkaudestaan sekä apukeinoja vilkkauden hallitsemiseen. Kirjassa korostuu vanhempien rakkaus vauhdikasta Rasmustaan kohtaan. Lopussa on tietoa ja vinkkejä vanhemmille, joiden lapsilla on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöitä.

Lindeberg: Eläinten sukua (luonteenpiirteet, erilaisuus, lapsiperheet, arkielämä)
Kun tarkkaan katsoo niin ihmisissä voi tunnistaa eläinten piirteitä. Äiti Leijonapeuralla on neljä lasta: Kettu, Jänötyttö, kissatyttö Malva ja gebardipoika Mir. Pikkuveli Kettu villiintyy usein ja kiusoittelee siskoaan Jänötyttöä ja muutenkin arkielämä on välillä melkoista pyöritystä. Isä ja äiti päättävät lähteä välillä haistelemaan savannin tuulia ja perhettä tulee hoitamaan isoäiti, joka on syntyjään rauhallinen puutarhaetana. Ja kun vanhemmat palaavat matkaltaan, on heillä mukanaan yllätys.

Lobel: Äiti rakastaa aina (sisarukset, kateus, mustasukkaisuus)
Pikkuveljen tullessa taloon Pikkukettu päättää muuttaa muualle asumaan. Hän löytää portaikon alta hyvän komeron jossa hän ajattelee Hyvin Ilkeitä Asioita. Komerossa on kuitenkin pimeää ja yksinäistä ja äiti leipoo keittiössä hyvältä tuoksuvaa hunajakakkua.

Luciani: Herra Mäyränen ja rouva Repolainen (perhe-elämä, erilaisuus, uusperheet)
Metsästäjät löytävät rouva Repolaisen pesäkolon ja tämä pääsee lapsineen turvaan herra Mäyräsen luokse. Perheiden lapsilta yhteiselämä ei kuitenkaan suju ilman riitoja. Todistaakseen vanhemmilleen kuinka erilaisia mäyrät ja ketut ovat, lapset päättävät järjestää vanhemmilleen juhlat. Juhlien lopputulos yllättää kuitenkin kaikki!
Tarina eläinten uusperheestä on kerrottu sarjakuvamaisesti ja soveltuu muotonsa takia parhaiten hiukan vanhempien lapsien kanssa luettavaksi. Ikäsuositus kirjan takakannessa on viidestä vuodesta eteenpäin.

Manninen: Leijonan nimi (yksinäisyys, ystävät, mielikuvitusystävät)
Minna leikkii yksinään uuden korkean kotitalonsa pihalla. Häntä harmittaa muutto ja se ettei hän enää voi leikkiä pihalla kavereidensa kanssa. Eräänä päivänä hän tapaa pihalla tummasilmäisen pienen tytön Anisan ja on kohta keskellä uuden ystävänsä mielikuvitusrikasta tarinaa.

Meserve: Koira, joka valtasi saaren (ahneus, itsekkyys, ystävät)
Pienellä Napoleon koiralla on suuria suunnitelmia. Niin suuria, että paratiisisaaren muille asukkaille ei jää enää tilaa kun Napoleon julistautuu kukkulan kuninkaaksi. Pian Napoleon toteaa, että jopa kuninkaana olo voi olla tylsää jos ei ole ystäviä.

Mueller: Kutinajahti (kutina, ihottumat, allergia, atopia)
Lottaa harmittaa, koska häntä kutittaa usein, eikä äidillä ole aina aikaa huolehtia hänestä. Päiväkodissa Lotta tuntee olonsa epämukavaksi eikä halua näyttää laikukkaita käsivarsiaan muille. Sitten hän tapaa Laurin, jolla myös on atopia. Lauri kertoo, että kaikki atoopikkolapset ovat salapoliiseja, jotka tarkkailevat tapahtumia. Lotta saa Laurilta useita hyviä neuvoja kutinan hillitsemiseen. Ihottuman kanssa pärjää oikeastaan ihan hyvin.

Mäkelä: Kettupoika Hookainen isin jäljillä (pelot, etsintä, karkaaminen, isät)
Kun isä ei ilmesty ajallaan päiväkodin pihalle, kettupoika Hookainen huolestuu ja päättää aloittaa tutkimukset. Hookainen karkaa päiväkodin pihalta ja alkaa selvittää mitä on merkillisen katoamisen takana. Hän muistaa kaksi epäilyttävää hahmoa: työpaikan Mesimiehen sekä salaperäisen Tero-karhun. Vai olisikohan katoamisen takana kuitenkin Ruotsin jääkiekkomaajoukkue, joka tuntuu olevan isin mielestä pelottavinta maailmassa?

Mörö: Ihan sopiva maailma (erilaisuus, täsmällisyys, elämäntapa, asennemuutos, normaalius)
”Maailma oli Vähkylle paikka, jonka sai järjestykseen mittaamalla”. Vähkyn arkipäivään kuuluu asioiden mittaaminen: Ensin mitataan nähdyt unet, aamupalan jälkeen navanympärys, seuraavaksi postissa tulleen kirjeen kirjaimet ja sitten naapurin mäyräkoiran pituus. Lopulta Vähkyn pää kipeytyy ja lääkäri määrää hänet lopettamaan mittailun ja hävittämään mittausvälineet. Noudatettuaan lääkärin ohjeita Vähky huomaa maailman olevan mukavasti uudessa järjestyksessä. Mittaamisen sijaan hän voi keskittyä pieniin arkipäiväisiin asioihin ja nauttia niistä.

Nilsson: Mummun kaikki rahat (muisti, muistihäiriöt, dementia, vanhuus, sairastuminen, turvattomuus)
Kuusivuotias poika on mummullaan kylässä, kun isoäidistä tulee yllättäen höperö ja nuuka. Sekaisin mennyt mummu ei tunne enää lapsenlastaan ja hakee kaikki rahansa pankista. Mummun ja pojan roolit kääntyvät ylösalaisin. Poika on huolissaan isoäidistä sekä tämän rahoista ja vartioi mummun taloa jousipyssy apunaan. Lopussa lääkäri auttaa mummua palaamaan ennalleen ja elämä normalisoituu.

Närhi: Alpi kevätkuono ja kadonnut ystävä (ystävät, etsintä, eroaminen)
Miten ystävän voi hukata? Eihän sitä voi unohtaa linja-autoon kuten lapasen tai kaulaliinan, miettii Alpi joka on kadottanut ystävänsä Leksan. Huolestunut Alpi lähtee etsintäretkelle metsään ja kysyy neuvoa Jyrsijän salongissa turkkiaan vaalentavilta jäniksiltä, unikirjoja lukevalta karhulta ja muilta metsän eläimiltä. Mihin Leksa onkaan joutunut?

Parr: Ei haittaa, jos on erilainen (erilaisuus)
Katselukirjaikäisille suunnattu kuvakirja erilaisuudesta, jota on helppo lukea isossakin lapsiryhmässä. Ei haittaa jos on nolo, kun kävelee vessasta vessapaperi jalkaan takertuneena. Ei haittaa jos sanoo ei, jos on vaikka kala ja edessä ongenkoukku. Ei haittaa, jos on erilainen. Sinä olet erilainen ja erityinen, koska olet juuri se joka olet.

Parvela: Tuleeko vaari vielä takaisin? (isoisät, kuolema, hautajaiset, suru, surutyö, muistot)
Oulan ja Eliaksen vaari kuolee. Heidän perheensä muistelee häntä ja käy vaarin hautajaisissa. Pojat surevat vaarin kuolemaa hyvin eri tavoin. Parvela käsittelee kuolema-aihetta inhimillisesti ja lämpimästi mm. sitruunaperhosen lyhyen elämänkaaren kautta.

Pétigny: Milla puhuu tuhmia (käyttäytyminen, tavat)
Milla sopii äitinsä kanssa että tuhmia ei puhuta muiden kuulleen, vaan niin voi tehdä vain yksin ollessa.

Pressler: Kyllä me osaamme!: itsetuntoa vahvistavia tarinoita (itsetunto, itseluottamus, vastuuntunto, rohkeus, auttaminen)
Kirjan neljässä tarinassa kerrotaan perheestä, jonka päähenkilöitä ovat lapset Leeni ja Lari. Kertomuksissa kuvataan lapsiperheen arkisia tilanteita, kuten kaupassakäyntiä, lapsen sairastamista, lemmikkieläimen ottamista sekä päiväkotiin menemistä. Leeni ja Lari oppivat ottamaan vastuuta, uskomaan itseensä sekä ratkomaan ongelmia. Kertomukset kannustavat lasta yrittämään itse ja iloitsemaan osaamisestaan.

Rankin: Roosan pikku valhe (valehtelu, anteeksipyyntö)
Roosa rakastaa pieniä tavaroita – mitä pienempiä, sen parempi. Koulussa välitunnilla hän löytää maasta pikkuruisen kameran, ja ihastuu siihen kovasti. Mutta kun Matti sanoo että kamera onkin hänen, Roosa turvautuu valheeseen saadakseen pitää aarteen. Valhe saa kuitenkin Roosan olon kurjaksi ja koko päivän hänen vatsaansa sattuu. Onneksi isä ja äiti osaavat neuvoa mitä pitää tehdä ja Roosa oppii että virheensä voi myös korjata!

Robberecht: Eeva kadonneiden siskojen maassa (surutyö, suru, kuolema, ikävä)
Eevan sisko Elisa on kuollut ja Eeva on hävinnyt kadonneiden siskojen maahan. Se maa näyttää samalta kuin kaikki muutkin maat, mutta siellä maassa aina tietää miksi on surullinen. Vähitellen suru kuitenkin löytää paikkansa Eevan sydämessä.

Robberecht: Isä kuninkaana (isät, yhdessäolo, ikävä, yksinäisyys, vanhempi-lapsisuhde)
Jättimäisiin mittoihin kasvaneen isän kanssa on hankala leikkiä piilosta. Kuvituksen keinoilla tehostettu kirja siitä, kun vanhemmista tulee vastuun kautta liian suuria lastensa elämään. Suositellaan myös uraohjusvanhemmille.

Robberecht: Kiukkuhirviö (uhmaikä, kiukuttelu, mielikuvitusolennot)
Äiti sanoo pojalleen taas kerran ”Ei tarkoittaa ei”. Poika alkaa mököttää ja kiukku hänen sisällään kasvaa niin, että hänestä tulee vahva kiukkuhirviö, joka syöksee kiukkua ulos eikä välitä mistään. Sitten itku sammuttaa tulenpalavan kiukun ja hirviöstä tulee pieni poika. Tarina on kerrottu kiukuttelijan näkökulmasta. Kirja sopii erityisesti uhmaikäisille ja heidän vanhemmilleen.

Robberecht: Saara ja pikku kummitukset (tottelemattomuus, vahingot, valehtelu, syyllisyys)
Saara rikkoo vahingossa äidin kaulakorun, jolla hän ei olisi saanut leikkiä. Hän piilottaa rikkinäisen korun ja päättää ettei ikinä kerro asiasta. Äiti huolestuu ja kysyy onko jokin hassusti. Saara ei kuitenkaan uskalla kertoa vahingosta ja sanoo, ettei hänellä ole mitään hätää. Samaan aikaan valheen kanssa suusta pulpahtaa kuitenkin pikku kummitus. Kummituksista pääsee kuitenkin eroon vain kertomalla totuuden.

Robberecht: Tyttö, joka tahtoi takaisin äidin vatsaan (mustasukkaisuus, sisarukset : kateus)
Sympaattinen tarina pikkiriikkisestä mustasukkaisuudesta kun perheeseen on tulossa toinen lapsi. Isosisko haluaa taas kaikkien huomion keskipisteeksi ja keksii haluta takaisin äidin vatsaan.

Schneider: Veeti ja kiusankappaleet (sairaalat, huolestuneisuus, pelko, leukemia, syöpätaudit)
Veeti joutuu sairaalaan, koska hänellä on leukemia. Sairaalassa hän saa hoitoa kehossaan olevia kiusankappaleita vastaan. Aina vaan Veeti ei jaksaisi olla reipas. Kirjassa kuvataan pikku potilaan tuntemuksia ja oireita sekä Veetin sairastumisen vaikutuksia muuhun perheeseen. Sairaus sekä siihen liittyvät termit selitetään yksinkertaisesti, lapsen termeillä. Kirjan lopussa on tietoa syöpään sairastuneen lapsen vanhemmille.

Scotton: Onni ja uneton yö (nukkumaanmeno, unihäiriöt)
Sammakkoperän niityllä lauman muut lampaat nukkuvat jo kun Onni-lammas yrittää saada unenpäästä kiinni. Kun kaikki keinot tyynyn pöyhimisestä päällä seisomiseen on kokeiltu, Onni keksii vihdoin laskea lampaita.

Stern: Äiti kuuluu minulle! (äidit, vauvat, sisarukset, syntymä, mustasukkaisuus)
Tuomas on innoissaan saadessaan pikkuveljen, Joonaksen. Uusi vauva tuo monia mukavia hetkiä Tuomaksen elämään, mutta äidillä tuntuu olevan entistä vähemmän aikaa Tuomakselle, kun hänen pitää nukuttaa, syöttää ja kylvettää Joonasta. Tuomasta uusi tilanne kiukuttaa ja surettaa, kunnes äiti kertoo Tuomakselle rakastavansa tätä yhtä paljon kuin ennenkin.

Tapola: Satu joka oli totta (tunteet, viha, pelko, suru, rakkaus)
Satuun ja seikkailuun on syöksyttävä silloin kun on niiden aika. Lapsi kohtaa seikkailijan viitassaan neljän vuodenajan kierrossa erilaisia tunnetiloja: vihan ja syksyn, pelon ja talven, surun ja kevään sekä rakkauden ja kesän.

Topelius: Muurahainen lääkärissä (onnettomuudet, huolenpito)
Muurahainen lääkärissä on klassisen kaunis satu suurista asioista pienessä mittakaavassa: äidinrakkauden voimasta ja toisten huomioon ottamisesta.

Vainio: Sippo ja satakieli (ystävät, auttaminen, eroaminen, luopuminen)
Sippo löytää eräänä iltana maahan tuupertuneen linnun ja päättää viedä sen kotiin hoivattavaksi. Sippo ja lintu ystävystyvät mutta lintu ei kuitenkaan näytä onnelliselta. Se tahtoo takaisin kotiin, suureen metsään.

Venho: Ollaan kotona, eli, Kuinka kuunnellaan hiljaisuutta (kiire, arkielämä, asennemuutos, hiljaisuus)
Sampsan perheellä on jatkuva kiire. Äiti juoksuttaa Sampsaa harrastuksesta toiseen korkokengät kipinää lyöden. Yllättäen perhe joutuukin jäämään kotiin viikoksi perinteisen lomamatkan sijaan. Lomalla Sampsa kohtaa kultakuoriaisen, joka auttaa poikaa ja tämän vanhempia näkemään kotinsa uusin silmin. Elämäntahti muuttuu: Perhe kuuntelee pitkästä aikaa hiljaisuutta, äidillä on aikaa lukea paksu satukirja Sampsalle sekä ihailla perhosen kauneutta. Venho kuvaa ihmisten kiireistä elämäntapaa huumorin keinoin.

Weninger: Nähdään taas, isä (avioero, avioerolapset, elämänmuutokset, sopeutuminen, yhteenkuuluvuus)
Tommin on vaikea ymmärtää, miksi isä ja äiti eivät voi asua enää yhdessä. Pehmonalle kertoo Tommille tarinan pikkukarhusta. Pienen karhun vanhemmat asuvat eri pesissä ja heillä on omat kiireensä, mutta siitä huolimatta he rakastavat lastaan paljon. Isän kanssa oleminen on erilaista kuin äidin kanssa, mutta kummankin mukana pikkukarhulla on kiva olla. Nallen tarina auttaa Tommia ymmärtämään uutta tilannettaan paremmin.

Willis: Hupakko lepakko (erilaisuus, hyväksyminen)
Metsän villieläimet ovat sitä mieltä että lepakko on hupakko ja se puhuu ihan nurinkurisia asioita. Viisas pöllö päättää kuitenkin puuttua asiaan ja komentaa kaikki riippumaan oksasta pää alaspäin ja katselemaan maailmaa lepakon näkökulmasta.

Virtanen: Pikku Xing (adoptio, ottolapset, muuttaminen)
Faktatietoakin sisältävä kuvakirja koskettavasta ja tärkeästä aiheesta. Xing-tyttö on selviytyjä kahden eri kulttuurin välillä.
ks. myös Virtanen: Xing ja superkaverit (osaaminen, monikulttuurisuus, erilaisuus, taidot, adoptio)
Xingillä on supersilmät, hän löytää kaikki Annan hukkaamat marmorikuulat. Isabella osaa kuunnella superkorvillaan erilaisia rytmejä ja Ali erottaa supernenällään erilaiset mausteet toisistaan. Miskan supersuu taas erottaa eri hedelmäkarkit toisistaan. Kaikki ovat hyviä jossain, mutta missä Anna on superhyvä?

Vuori: Sika ja tunteet (tunteet)
Katselukirjaikäisille suunnatussa kirjassa käydään sian, pingviinin, lehmän, mäyrän ja Suru-nimisen villisian kanssa läpi erilaisia tunnetiloja kuten: hämmästystä, pettymystä, ujoutta, haikeutta yms.