Heikki Asunta

Asunta, Uuno Taavi Heikki,
kirjoittanut myös nimellä Heiska-setä
Syntynyt 25.6.1904 Ruovedellä
Kuollut 28.6.1959 Ruovedellä

Opinnot: keskikoulu Tampere, Suomen taideyhdistyksen
piirustuskoulu 1922 - 1923
Ammatti: kustannusvirkailija Gummerus 1929, kirjailija, taidemaalari

Kirjallinen tuotanto

Kertomakirjallisuus:

• Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Gummerus 1930.
• Ristikkoikkuna. Gummerus 1931.
• Hiljaa eteenpäin : romaani. WSOY 1938.
  • 2. p. 1938.
• Aamu ja puolipäivä : romaani. WSOY 1944.
  • 2. p. 1945 (1953).
• Katse taaksepäin : lastuja. Pellervo-seura 1947.

Runot:

• Kolmen teinin lauluja (Martti Merenmaan ja Einari Vuorelan kanssa). Gummerus 1928.
• Mustaa ja kultaa. Gummerus 1929.
• Metalliseppele : runoja. Otava 1932.
• Leirinuotio : isänmaallisia runoja. Otava 1934.
• Mustapaitojen marssi. [S.n.] 1934.
• Mastolyhty : runoja. WSOY 1935.
• Sana ja sävel : juhlaruno Sulasol'in Tampereen-Porin piirin järjestämille Länsi-Suomen laulu- ja soittojuhlille Porissa 13.-14.6.1936. [Sulasol] 1936.
• Syysmaanantai : runoja. Suomen kirja 1943.
• Vedenjakajalla : runoja vainon vuosilta. Otava 1943.
• Ruuhenveistäjä : runoja. WSOY 1946.
• Valitut runot. WSOY 1948.
• Sudenmarja : runoja. WSOY 1950.
• Valikoima runoja. Suomalainen parnasso 1958. WSOY 1958.

Näytelmät, kuunnelmat:

• Kolme miestä mastossa : [kuunnelma]. Yleisradio 1937.
• Sudet : [kuunnelma]. Yleisradio 1941.
• Kaksi haaksirikkoa : 3-näytöksinen näytelmä. Otavan näytelmäkirjoja 38. Otava 1945.
• Hopeapikarit : yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 576. Karisto 1953.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus:

• Heiska-setä, Pienokaisten kuvakirja. Hämeen kirjapaino 1937.
• Sissipartio sotii : kertomus nuorisolle Rothin ja Spoofin päiviltä. Gummerus 1943.
  • 2. p. 1944.

Antologiat:

• Laulun miekka : runoja (toim. Martti Larni). Suomen kirja 1944.

Tietokirjallisuus:

• Naiset Suomen vapaussodassa = Kvinnorna i Finlands frihetskrig (et al.). Vapaussodan muistot-toimikunta 1933.

Muu tuotanto:

• Kirjallisuusarvosteluja / pakinoita sanomalehtiin vuosina 1939 - 1946.

Asunta asui Jyväskylässä ja Korpilahdella jonkin aikaa. Hänen isänsä oli Keuruun Asunnan talon poikia. Runoilija on saanut Keuruulta aiheen useisiin luonnokuvauksiinsa ja pariin historiallisaiheiseen runoon.