Jyväskylän kaupunginkirjaston kehittämisselvitys 3.4.2000Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2000 talousarvion hyväksyminen yhteydessä, että kulttuurilautakunnan tulee valmistella vuoden 2000 aikana kirjastojen rakenneselvitys, johon sisältyy myös ratkaisu Kuokkalan kirjastopalveluista. Kulttuurilautakunta halusi laajentaa tarkastelunäkökulmaa ja siksi rakenneselvityksessä otetaan kantaa myös kirjaston kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kulttuurilautakunta järjesti 23.3. rakenneselvityksen laatimiseen liittyen kaupunginhallituksen ja -valtuuston, kulttuurilautakunnan, koulutuslautakunnan ja kirjaston muiden sidosryhmien jäsenille ja edustajille kirjaston kehittämisseminaarin, jonka tavoitteena oli käydä lähetekeskustelua selvityksen laatimista varten. Seminaariin osallistui 50 henkilöä. Selvitys toimitetaan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle huhti - toukokuussa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1. Kirjastolaitoksen toimintaa ohjaavat tekijät |
Suomessa yleisten kirjastojen toiminta perustuu kirjastolakiin ja asetukseen,
joiden viimeisin uudistus astui voimaan 1. 1. 1999. Lain nojalla jokaisen
kunnan tehtävänä on kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta myös
vastaa siitä, että palvelut ovat kirjastolain mukaisia.
Kirjastolain mukaan asiakkaiden käytettävissä tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuvaa kirjastoaineistoa - ja välineistöä. Kirjaston omien kokoelmien käyttö ja lainaus on maksutonta. Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on myös otettu kantaa maan yleisen kirjastolaitoksen kehittämiseen. Ohjelmassa todetaan, että kirjasto on kansallisen sivistys- ja kulttuuritarjonnan peruspilari, joka tukee koko väestön sivistyspyrkimyksiä ja , että kirjastopalveluja kehitetään osana kansalaisten tietoyhteiskunnan edistämistä. Jyväskylän kaupungin "Uuden aallon Jyväskylä " strategioissa korostetaan kulttuuripalvelujen merkitystä ja kulttuuritoimen roolia muutoksen generaattorina. Kaupungin voimavarana on kulttuuri ja koulutus, jota kirjastotoimi toiminnallaan tukee merkittävällä tavalla.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1.1. Kirjastolaitoksen kehittämiskohteet 1999-2002 |
Kirjaston toimintaa ohjaa myös kulttuurilautakunnan vuosille 1999-2002
hyväksymät kirjaston kehittämisstrategiat. Ensisijainen kehittämiskohde on
asiakaspalvelu. Asiakkaalle turvataan palvelujen mahdollisimman joustava ja
edullinen saatavuus sekä jatkuvasti uudistuva kokoelma, jonka ajanmukaisuus,
määrä, laatu ja aineistolajit vastaavat kirjaston käyttäjien tarpeita.
Kehittämisstrategioissa korostetaan myös henkilöstön osaamisen ja kirjaston sisäisen tehokkuuden kehittämistä. Koulutettu, alansa hallitseva henkilöstö on keskeinen tekijä kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä. Kirjaston sisäiset työprosessit on käyty läpi ja tärkeimmillä kirjastotyön osa-alueilla siirrytään tiimityöskentelyyn.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2. Kirjastojen toiminnan tavoitteet ja merkitys |
Suomen yleisten kirjastojen toiminnan ydinajatuksena on ollut ja on edelleen
ihmisten tasavertainen oikeus tietoon. Kirjastopalvelujen tavoitteena on
edistää kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja
taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien
kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjastolaitos
tukee kouluissa ja oppilaitoksissa opiskelevien tiedon tarvetta ja pyrkii
kaikin keinoin pitämään yllä ajantasaisen tiedon saatavuutta.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3. Haasteet |
Yleinen kirjastolaitos on käynyt läpi historiansa nopeimman ja vaativimman
kehitysvaiheen 1990-luvulla. Kaikki maan kirjastot on automatisoitu lähes
sataprosenttisesti ja globaalit tietomassat ovat pienimpienkin kirjaston
asiakkaiden käytössä verkkoyhteyksien välityksellä. Maata kehitetään
voimakkaasti tietoyhteiskunnaksi; oppimisen, osaamisen ja sivistyksen
yhteiskunnaksi.
Kansalaisten tiedonhankintatavat ovat muuttuneet ja kirjastojen paikallinen merkitys on korostunut. Kehitys on mahdollistanut kirjastojen tietopalvelun monipuolistamisen, nopeuttamisen ja tehostumisen. Kirjastojen henkilöstön ammattikuva on muuttunut. Kirjastonhoitajat ovat omaksuneet nopeasti tietotekniikan käytön ja ovat läpikäyneet työssään muutosprosessin, jota mikään muu julkisten palvelujen ammattiryhmä ei ole joutunut vielä kohtaamaan. Uudenlaisen, tietotekniikkaan perustuvan kirjastotyön kehittäminen on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Kirjaston käyttäjien vaatimustaso kasvaa ja tarpeet erikoistuvat. Vastatakseen asiakkaiden tiedon-tarpeisiin kirjastojen myös Jyväskylässä pitää panostaa verkkosisältöjen kehittämiseen ja alueellisten palveluverkkojen luomiseen, tiedonhallinnan ohjaukseen, elektronisen aineiston evaluointiin, tiedottamiseen ja verkottumiseen myös sidosryhmien kanssa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kirjastossa pitäisi panostaa elektronisten dokumenttien, kehittyneiden atk-koneiden ja laitteiden sekä ohjelmien hankkimiseen sekä yleisön että henki1östön käyttöön.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4. Jyväskylän kirjastolaitoksen nykytila |
Kirjasto on ylivoimaisesti käytetyin ja tärkeimmäksi koettu kaupungin
ylläpitämä kulttuuripalvelu. Tammi-helmikuussa 1999 Jyväskylän kaupungin ja
maalaiskunnan sekä Muuramen alueilla tehdyn kulttuuripalvelututkimuksen mukaan
82 % asukkaista käytti kirjastoa vähintään kerran vuodessa. Pääkirjaston
käyttöluvut olivat 63 % ja lähikirjastojen 54 %. Yliopiston kirjastoa käytti 15
% ja muita kaupungissa olevia kirjastoja 12 % asukkaista.
Asukkaista 92 % piti kirjastopalveluja tärkeimpänä kulttuuripalveluna ja 91 % jyväskyläläisistä tunsi kaupungin kirjastopalvelut. Eniten kirjastoa käyttävät 15-24-vuotiaat ja ylioppilas-, korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneet . Tarkka erittely käyttäjistä on liitteessä 1. Kaupunginkirjaston tämänhetkistä tilannetta voidaan selkeästi kuvata SWOT- analyysia käyttäen:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiivistäen voidaan todeta, että kirjastot mielletään tärkeiksi ja niiden käyttöaste on korkea. Heikkoutena on kysyntään nähden puutteelliset uuden aineiston kokoelmat ja vanhentuva laite- ja ohjelmistokanta sekä uhkana henkilöstön tietotaidon ja tekniikan rapistuminen. Mahdollisuudet tiedon välityksen ja hankinnan kehittämiseen ovat lähes rajattomat. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.1. Toiminta |
Jyväskylän kirjastolaitosta käytetään paljon. Lainausten määrä on kasvanut
1990-luvulla yli 46 %:a ja kasvu jatkuu myös kuluvana vuonna. Vuonna 1999
ylitettiin kahden miljoonan lainan raja. Pääkirjastossa tietokirjallisuutta
lainataan kaikista lainoista 52 %:a. Oheisessa taulukossa on esitetty
tärkeimpien toimintojen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana: Taulukko 1. Toiminnan tunnusluvut 1995 Ë 1999
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kirjaston käyttäjäksi ilmoittautuu vuosittain lähes 10 000 uutta asiakasta. Kaupungin asukkaista 62,3 % on kirjaston aktiivisia käyttäjiä ja kirjastoaineistoa lainataan vuosittain 25,4 kpl asukasta kohti. Kirjastonkäytön opetusta annetaan jokaisessa toimipisteessä. Lisäksi 9 kaupungin koulua on mukana kirjaston atk-järjestelmässä. Tietopalvelun kehittäminen on ollut tärkein toiminnan painopistealue viime vuosina. Kaikissa kirjaston tietopalvelupisteissä on verkkoyhteydet yleisten ja korkeakoulukirjastojen tietokantoihin. Kaikissa yksiköissä on myös asiakasmikro/mikroja verkkotiedon käyttöä varten. Asiakkailla on käytössään myös kiinteät verkkoyhteydet sekä yliopiston kirjaston että Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston tietokantoihin. Viimeisin hankinta on 2000 elektronisen lehden käyttöoikeudet. Hankitun aineiston määrä on laskenut Taulukko 2. Vertailutietoja muiden maakuntakirjastojen toiminnasta 1998
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Jyväskylä sijoittuu hyvin valtakunnallisessa vertailussa. Vain kävijämäärät
ovat maan keskiarvoa alhaisemmat, mikä johtuu osittain kaupunginkirjaston
tarjoamista hyvistä verkkopalveluista
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.2. 1990-luvun rakennemuutokset |
1990-luvun aikana kirjastolaitoksessa on lakkautettu Yrjönkadun lehtilukusali, Viitaniemen 1äikirjasto sekä neljä laitoskirjastopistettä. Vuodesta 1994 1ähtien keskussairaalalle on myyty laitoskirjasto-palveluja. Lähikirjastoverkko täydentyi yhdellä Säynätsalon kuntaliitoksen yhteydessä. Samanaikaisesti kirjastolaitoksessa on lakkautettu 8 vakanssia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.3. Talous |
Kirjastot ovat kansakunnan investointi - ei kuluerä. Hannele Koivunen.
Taulukko 3. Toimintojen kehitys vuosina 1995-1999. 1000 mk
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Tarkastelujakson aikana henkilöstö- ja kiinteistömenot ovat kasvaneet ja
kirjastoaineiston hankinta- ja atk-menot ovat laskeneet.
Taulukko 4. Talousmittareita vuodelta 1999. Vertailukohteena maan 21
suurimman kirjaston keskiarvo
1990- luvulla, kymmenen vuoden ajan kirjastolaitoksen asukaskohtaiset bruttomenot ovat pysyneet 1ähees ennallaan rakennemuutoksista huolimatta. Kirjaston aineiston hankintamenot ovat laskeneet 50 markasta 35 markkaan asukasta kohti. Toimintatulot ovat kasvaneet samanaikaisesti 50, 3 %: a. Vuodesta 1993 1ähtien kaikki valtionosuudet kunnille on maksettu yhtenä summana ja korvamerkityistä valtionosuuksista on luovuttu. Kirjaston osuus tästä kokonaissummasta lasketaan asukaskohtaisena markkamääränä, joka tarkistetaan joka neljäs vuosi. Oheisessa taulukossa on eritelty kirjaston valtionosuudet ja toimintatulot ja niillä katettu prosenttiosuus kirjaston toimintamenoista.
Taulukko 5. Toimintatulot ja valtionosuudet sekä niillä katettu osuus kirjaston
toimintamenoista vuosina 1995-1999
Viiden viimeisen vuoden aikana toimintatuloilla ja valtionosuuksilla katettu osuus kirjaston budjetista on kasvanut 6,8 prosentilla. Vuonna 1999 menot jakautuivat seuraavasti:
Liitteessä 2 olevassa taulukossa on laskettu Jyväskylän kirjastolaitoksen sijoittuminen opetusministeriön yleisten kirjastojen arviointia varten laatimiin indikaattoreihin ja vähimmäistavoitteisiin. Kirjasto ylittää vähimmäistavoitteet vain toiminnan tulosmittareiden kohdalla. Taulukko 6. Vertailutietoja maakuntakirjastojen käyttömenoista 1998 asukasta kohden
Vertailukaupungeissa asukaskohtaiset käyttömenot ovat korkeimmat Lahdessa, Jyväskylässä ja Oulussa ja henkilöstömenot suurimmat Vaasassa ja Jyväskylässä. Kirjahankintojen asukaskohtaiset määrärahat ovat pienimmät Porissa, Tampereella ja Jyväskylässä. Kirjaston taloudellinen tilanne on tiukka. Pahimmin panostuksen puutteet vaikuttavat tietotekniikan kehittämiseen ja aineiston hankintaa
Tietotekniikan uusimis- ja ylläpito-ongelmat pitää ratkaista lähitulevaisuudessa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.4. Kirjastoverkko | Jyväskylän kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjasto, kahdeksan lähikirjastoa, kaksi laitoskirjastoa ja kirjastoauto. Siirtokokoelmia toimitetaan vuosittain noin 60:een laitokseen. Suurimmat kokoelmat ovat Kangasvuoren sairaalassa, Keljon vanhainkodissa ja Kuokkalan yhteispalvelupisteessä.. Kotipalvelutoiminnan piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 30 asiakasta.
Taulukko 7. Kirjaston toimipisteet
* kirjastot toimivat vuokrahuoneistoissa Kirjastojen hyötypinta-ala on yhteensä 12 024 hm2, josta lähikirjastojen osuus on 3 105 hm2 (25,8%). Jyväskylän kaupungin pääkirjasto on yksi maan suurimmista kirjastorakennuksista, mutta lähikirjastot ovat pinta-aloiltaan pienehköjä ja niitä hoidetaan minimimiehityksellä. Kaupungin lähikirjastoverkko on rakennettu vuosien 1959 ja 1983 välillä. Oheisessa taulukossa on vertailutietoja kirjastojen lukumäärästä eräissä muissa maakuntakirjastokaupungeissa.
Taulukko 8. Kirjastojen lukumäärä vertailukaupungeissa 1998
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Isoissa kaupungeissa kirjastoverkko on tiheä ja yleensä sitä täydennetään vielä kirjastoauton avulla. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4.4.1. Lähikirjastot | Lähikirjastojen vaikutusalueella asuu yli puolet kaupungin asukkaista, noin 42 200 henkeä. Lainaajia on prosentuaalisesti eniten ikäluokasta 13-15 -vuotiaat. Muutoin ei ole suuria eroja eri ikäryhmien välillä, ts. kaiken ikäiset kaupunkilaiset käyttävät myös lähikirjastoja. Lähikirjastoista lainataan 40 %:a kirjastolaitoksen kaikista lainoista. Kirjaston kokonaismenot ovat 23 mmk, josta lähikirjastojen osuus on 6,7 mmk.. Lainan bruttohinta koko kirjastolaitoksessa on 11,30 mk. Lähikirjastoissa se on 9,55 mk ja pääkirjastossa 12,35 mk. Lähikirjastoissa palvelut tuotetaan varsin taloudellisesti ja vähin henkilöstöresurssein. Jyväskylässä kirjaston palveluverkko on tiheä ja palvelut on tältä osin riittävät. Kaupungissa on kiinteä kirjastopiste jokaista 8 500 asukasta kohti. Porissa vastaava luku on 12 700, Tampereella 13 600, Lahdessa 10 700 ja Kuopiossa 9 600. Asukkailla ei ole kahta kilometriä pitempää matkaa kiinteään kirjastoon eikä kilometriä pitempää matkaa kirjastoauton pysäkille. Ongelmana on kuitenkin, etteivät verkon palvelut kohdennu oikein. Kuokkalan 14.000 asukkaan kaupunginosassa ei ole kiinteää kirjastoa. Liitteessä 3 olevassa kartassa on kuvattu pää- ja 1ähikirjastojen vaikutusalueet. Käyttösäteeksi on laskettu 1,5 km. Kartta osoittaa selvästi, että keskustan tuntumassa olevien lähikirjastojen vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin, mikä kertoo lähikirjastoverkon tiheydestä.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5. Toiminta sidosryhmien kanssa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5.1. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjastot | Jyväskylän yliopiston kirjasto on tieteellinen kirjasto, joka on suomalaiseen tapaan avoin kaikille käyttäjille. Sen keskeisin ja tärkein palvelukohde on kuitenkin oma kehysorganisaatio; opiskelijat ja yliopiston henkilökunta. Lainattavat kokoelmat hankitaan kehysorganisaation tarpeisiin ja ulkopuolisia käyttäjiä onkin vain n. 10 %:a. Osa aineistosta, mm. koko vapaakappalekokoelma ja tutkimuskirjallisuus on vain lukusalikäytössä. Yhteistyö yliopiston kirjaston kanssa on ollut aktiivista mm. seuraavilla alueilla; kokoelmien hankinta sekä yhteiset hankintasopimukset, koulutus, verkkoyhteistyö, (molempien kirjastojen käyttäjillä on myös suorat verkkoyhteydet toistensa tietokantoihin), yhteiset www-sivut ja Keski-Suomea koskevan Keski-verkkotietokannan kokoaminen ja ylläpito. Suuri osa yliopiston opiskelijoista on myös kaupunginkirjaston käyttäjiä. Uusi yhteistyökumppani on ammattikorkeakoulun kirjasto, joka yliopiston kirjaston tavoin on tieteellinen kirjasto ja avoin kaikille. Ensisijainen asiakaskunta on ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta sekä Keski-Suomen alueen PK- yrittäjät. Aineisto hankitaan pääasiassa tälle käyttäjäryhmälle. Myös tämän oppilaitoksen opiskelijoista suuri osa on kaupunginkirjaston asiakkaita. JAMK:n kanssa on aloitettu neuvottelut Jyväskylän musiikkitietokannan Intermezzon perustamisesta
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5.2. Koulut ja oppilaitokset | Kaupunginkirjasto toimii useassa tapauksessa kaupungin koulujen oppilaskirjastona. Koulukirjastojen suhteellisen vaatimattomat kokoelmat eivät riitä tyydyttämään oppilaiden lukuharrastusta ja tiedontarpeita. Koska yleisten kirjastojen tehtävänä on ylläpitää ja tukea lukutaitoa ja - harrastusta, opastaa tiedon hallintaa ja medialukutaitoa sekä ehkäistä tiedollista syrjäytymistä, kaupunginkirjasto antaa säännöllisesti vuosittain n. 4 000 koululaiselle ja opiskelijalle medialukutaidon, tiedonhallintataitojen ja kirjaston käytön opetusta. Myös päiväkotilapset käyvät kirjastonkäytön oppitunneilla. Yhdeksän koulun kirjaston kokoelmat on luetteloitu ja mukana kaupunginkirjaston atk-järjestelmässä. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kehittämiskohteet | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6. Kirjaston palveluverkon tarkistaminen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.1. Kuokkalan lähikirjaston tarvekartoitus | Kuokkalan 1ähikirjaston perustaminen on ollut vireillä vuodesta 1980 lukien. Hanketta on perusteltu kaupunginosan suurella asukasmäärällä, joka on ilman lähikirjastopalveluja.
Vuoden 1999 tilastojen mukaan Kuokkalan kaupunginosassa asuu n. 14.000 asukasta, joista 25 %:a on alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Alueella toimii neljä ala-astetta ja yksi yläaste, joissa on yhteensä 2000 oppilasta, 14 päiväkotia, sosiaali- ja terveysasema, Kristillinen kansanopisto sekä urheilu- ja liikuntakeskus. Rakennuskannasta 62 prosenttia on kerrostaloasuntoja ja 38 prosenttia rivi- ja omakotitaloja. Tiheintä asutus on alueen pohjoispuolella Jyväsjärven rannalla ja keskustorin ympärillä. Kuokkalassa on useita oppilasasuntoja ja alueella asuu n. 3 000 opiskelijaa. Kuokkala on ylivoimaisesti Jyväskylän suurin ja jatkuvasti kasvava kaupunginosa, jossa tarvitaan kiinteä palvelupiste. Välimatka lähimpään kirjastoon on pitkä, erityisesti lapsia ja nuoria ajatellen. Kaupunginosan kirjastopalvelut hoidetaan tällä hetkellä kirjastoauton avulla. Autoon mahtuvalla palveluvarustuksella ei kuitenkaan pystytä korvaamaan kiinteää kirjastopistettä, joka kykenee tarjoamaan lehtivalikoiman, hakuteoskokoelman, tietoverkkopalvelut, lainattavien kirjojen kokoelman ja vähintään 30 tunnin viikoittaisen aukioloajan.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.2. Kuokkalaan verkkotietokirjasto | Kuokkalan kirjastosta suunnitellaan nykyaikainen verkkotietokirjasto, jonne hankitaan riittävästi tietotekniikkaa; mikroja, tulostimia,
atk-ohjelmia, verkkoyhteyksiä ja digitaalista aineistoa. Kirjasto voi ottaa tehtäväkseen Kuokkalassa sijaitsevan, kaupungin rahoittaman yhteispalvelun toiminnot ja keskittyä
asiakaspalvelussa tietoverkkojen hallinnan opastukseen.
Kuokkalan 1ähikirjasto voisi osaltaan vastata myös koulujen ja päiväkotien kirjasto- ja tietopalveluista sekä huolehtia
alueen koululaisten ja opiskelijoiden käyttäjäkoulutuksesta ja yhteiskunnallisesti
yhä 1 tärkeämmästä tiedon hallintataitojen opetuksesta. Kirjastosta vastaavalta vaaditaan informaatikon kelpoisuus. Kirjaston lainaus- ja palautustoiminta automatisoidaan, jolloin palveluaikoja voidaan pidentää. Samantyyppinen kirjasto on toistaiseksi vain Helsingissä, Lasipalatsissa pääasiassa verkkotiedon välittäjänä toimiva Kaapelikirjasto.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.3. Huoneistovaihtoehdot | Lähiaikoina toteutettavissa olevia vaihtoehtoja on ainakin kolme. Kaikki vaihtoehdot ovat kustannuksiltaan lähes samansuuruisia. Uudisrakennus on edullisin ja siinä voidaan jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon kirjastohuoneiston erityistarpeet. Negatiivisena puolena tässä vaihtoehdossa on, että vapaana olevalle tontille ei tiettävästi ole rakennussuunnitelmia. Kaikki tilat ovat sijainniltaan erinomaisia.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.3.1. Uudisrakennus | Kuokkalan kirjasto voitaisiin sijoittaa keskustorin laidalla olevalle tyhjälle tontille 32/79/4 kaavoitetun kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen. Hankkeen laajuus ja perustamiskustannukset ovat:
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.3.2. Kuokkalan ostoskeskus | Tätä vaihtoehtoa varten on olemassa tarkat piirustukset kalustosuunnitelmineen vuodelta 1997. Hankkeen laajuus ja kustannukset
ovat:
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.3.3. Kuokkalan yhteispalvelun tilat | Kolmas huoneistoratkaisu olisi sijoittaa lähikirjasto nykyisen Kuokkalan yhteispalvelun tiloihin, jota täydennettäisiin ostamalla lisää tilaa viereisistä liikehuoneistoista.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.3.4. Kehittämiskohteiden rahoitusvaihtoehdot | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kuten edellä on todettu, kirjastolaitoksen palveluverkko on tiheä, mutta osin väärin kohdennettu. Kuokkalan 14 000 asukkaan kaupunginosassa pitäisi kuitenkin olla lähikirjasto, joka tuottaisi kirjastopalveluja erityisesti lapsille, koulujen ja oppilaitosten oppilaille ja vanhemmalle väestönosalle. Kirjastoverkon ylläpidon ja rahoituskysymyksen lisäksi asiaan liittyy myös koko kirjastolaitoksen strategioiden toteuttamista varten tarvittavan rahoituksen järjestäminen. Varteenotettavia vaihtoehtoja on useita ja lähtökohtana on ollut, että kirjastolaitoksen taloudelliseen tilanteeseen ei lähivuosina ole odotettavissa positiivista muutosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.4.1. Kirjastoverkko säilytetään ennallaan |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.4.2. Yksi lähikirjasto lakkautetaan |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| *) ei sisällä henkilöstömenoja | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.4.3. Kaksi lähikirjastoa lakkautetaan |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| *) ei sisällä henkilöstömenoja Tässä vaihtoehdossa kaksi pääkirjastoa lähinnä sijaitsevaa lähikirjastoa lakkautetaan ja aineisto, kalusteet, tietotekniikka sekä henkilöstö siirretään Kuokkalaan. Huoneiston perustamiskustannukset ovat 4,6 mmk, mutta vuotuiset käyttökustannukset ovat uudishankkeeseen verrattuna alhaisemmat, noin 1,1 mmk, koska ne voidaan kattaa kokonaan lakkautettavista lähikirjastoista syntyvistä säästöistä. Korvaavana palveluna käytetään kirjastoautoa. Tässä vaihtoehdossa negatiivisena seurausvaikutuksena on, että asiakastyytyväisyys ja kirjaston palvelujen laatu palvelujen saavutettavuuden heikentyessä laskee. Toisaalta Kuokkalan asukkaat olisivat tyytyväisiä.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.4.4. Kolme lähikirjastoa lakkautetaan |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| *)ei sisällä henkilöstömenoja Kolmen 1ähikirjaston lakkauttaminen antaisi taloudelliset mahdollisuudet kirjaston muiden kehittämiskohteiden toteuttamiseen ja Kuokkalan kirjaston vuotuiset käyttömenot voitaisiin kokonaan kattaa näin syntyneistä säästöistä. Korvaavia palveluja olisivat kirjastoauto ja kirjastokuljetukset. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.4.5. Rahoitus lisätään investointihankkeisiin | Kuokkalan kirjaston rahoitus voidaan hoitaa ottamalla hanke kaupungin investointisuunnitelmaan. Kirjastoa varten ostetaan tai uudisrakennetaan tilat. Tässä ratkaisussa kirjastoon hankitaan uudet kalusteet, aineiston peruskokoelma sekä tietotekniikka ja palkataan neljä uutta henkilöä. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 1,6 mmk. Lähikirjasto voi ottaa hoitaakseen yhteispalvelun toiminnot ja kaupungin yhteispalvelupisteelle osoittamat varat noin 300.000 mk/v voidaan osoittaa lähikirjaston käyttökustannuksiin. Tässä ratkaisussa ei kirjastolaitoksen muuhun kehittämiseen jää rahaa. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6.5 Korvaavat palvelut | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Mahdollisesti lakkautettavien lähikirjastojen alueille pitäisi järjestää korvaavia kirjastopalveluja. Niitä ovat esimerkiksi lähikirjaston siirtäminen alueella mahdollisesti sijaitsevan koulun tiloihin, yhteistyö päiväkotien, postin tai muun julkisen laitoksen kanssa tai kirjaston korvaaminen "tietotuvalla", jossa asiakkaille järjestetään ainoastaan tietoverkkopalvelut. Vaihtoehtona on ollut myös esillä joidenkin lähikirjastojen sijaintipaikkojen tarkistaminen niin, että yksi kirjasto voisi helpommin hoitaa kahden - kolmen kaupunginosan kirjastopalvelut tai, että alueelle järjestettäisiin kirjastopalvelut vain lapsille ja nuorille. Lähikirjastojen pitäminen avoinna vain 2-3 päivää viikossa on myös usein esitetty vaihtoehto. Kaikkien näiden vaihtoehtojen kustannusvaikutukset on arvioitu ja todettu taloudellisesti epätarkoituksenmukaisiksi. Esimerkiksi lähikirjaston sulkeminen muutamaksi päiviksi viikossa säästäisi kyllä henkilöstökuluissa. Se antaisi mahdollisuuden henkilöstön siirtämiseen muihin toimipisteisiin, eikä! lisätyövoimaa tarvitsisi palkata ruuhka-aikoina. Mutta muuta säästöä ei synny. Kiinteistö-, aineisto- ja atk-kulut on kuitenkin maksettava. Korvaavia palveluja arvioitaessa lähtökohtana on, että muutosten rahoitus hoidettaisiin kirjaston sisäisin järjestelyin toimintoja priorisoimalla. Kirjaston palveluiden laadun ja taloudellisuuden kannalta on edullisempaa pitää harvempaa kirjastoverkkoa, jossa kaikki kansalaiset saavat täyden kirjastopalvelun, kuin kohtuullisen kalliisti järjestetyt , ositetut palvelut esimerkiksi vain osalle kaupunginosan väestöä. Jos joitakin lähikirjastoja lakkautetaan, kiinteitä kirjastopalveluja vaille jäävien kaupunginosien palvelut hoidetaan kirjastoauton avulla. Palveluja voidaan täydentää säännöllisesti järjestetyin kirjasto-kuljetuksin.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7. Koululaisten ja opiskelijoiden tietopalvelujen järjestäminen | Opetusministeriön laatiman Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004 ehdotuksen mukaisesti myös Jyväskylässä toimivien oppilaitosten ja yleisten sekä tieteellisten kirjastojen olisi yhteistyössä laadittava suunnitelma koululaisten ja opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisestä. Suunnitelmaan pitäisi kytkeä myös selvitys kaupunginkirjaston sekä koulu- ja oppilaitoskirjastojen yhteistyöstä tiedonhallintataitojen opettamisessa, koulukirjastoissa olevan opetusmateriaalin luetteloinnista sekä verkkotiedon välittämisestä.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
8. Kirjaston kokoelmien kehittäminen | Kirjastoissa käytettävä kokoelma on jo laajentunut ja digitaalinen ja verkkoaineisto tulee lisääntymään voimakkaasti 1ähitulevaisuudessa. Kirjastossa tulisi panostaa helppokäyttöisten ja asiakasystävällisten verkkoliittymien kehittämiseen, tiedon luettelointiin ja myös aikuisasiakkaille suunnatun verkkotiedon käytön ohjaukseen. Verkkotieto ei kuitenkaan korvaa vaan täydentää yleisten kirjastojen paperi- ja digitaalisessa muodossa olevia kokoelmia; kirjoja, lehtiä, kielikursseja, ;äänikirjoja, musiikkia, videofilmejä ja CD-levyjä. Perinteisen kokoelman täydentämisestä ja ajan tasalla pitämisestä on myös huolehdittava. Kirjaston kokoelmien merkitys on otettu huomioon myös kirjastolaissa (904/98), jonka 3. —:ssä todetaan, että asiakkaiden käytössä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto- ja välineistö. Laissa todetaan myös, että kunta vastaa siitä, että kirjastopalvelut ovat kirjastolain mukaisia. Tietoyhteiskunnan vaatimukset asettavat suuret haasteet kaupungin-kirjaston kokoelmien kehittämiselle. Aineistohankintamäärärahojen pitäisi vastata paremmin kysyntää ja nostaa vähintään opetusministeriön asettamien vähimmäistavoitteiden tasolle. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9. Tietotekniikan ja tietosisältöjen kehittäminen | Kansalaisen tietoyhteiskunta tarkoittaa jatkuvaa oppimista, osaamista ja uusiutumista. Opetusministeriössä valmisteilla olevassa kirjasto-poliittisessa ohjelmassa todetaan myös, että tietoyhteiskunnalle on olennaista
verkoittuminen, viestintävalmiuksien omaksuminen ja tiedonhallinnan merkityksen kasvaminen. Asiakkaille on varattava mahdollisuus käyttää kirjastossa sekä perinteisiä että uusia tallenteita. Kirjaston yhä voimakkaammin korostuva tehtävä onkin käyttäjien ohjaaminen verkkotiedon sisältöjen 1öytämisessä, avaamisessa, arvioimisessa ja hyödyntämisessä. Tietoyhteiskunnan rakentamisessa kirjastoilla merkittävä tehtävä. Kirjaston tulee huolehtia siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus verkkotiedon hankintaan ja käyttöön ja samalla omalta osaltaan ehkäistä kansalaisten syrjäytymistä. Tätä tehtävää varten kirjasto tarvitsee asiakkaiden käyttöön riittävän määrän mikrotietokoneita, tulostimia, ohjelmia, verkkoyhteyksiä ja tiloja laitteiden käyttöön. Kulttuurilautakunta onkin tehnyt kaupungin investointiohjelmaan pääkirjaston muutosehdotuksen, jossa tietotekniikka ja tilojen muutokset ovat tärkeimpänä elementtinä. Muutostyöt pitäisi toteuttaa ja samassa yhteydessä pääkirjaston 10 vuotta vanha, puutteellisesti toimiva verkko pitäisi uusia. Itsepalvelua pitäisi kehittää ja hankkia sekä lainaus- että palautusautomaatteja pääkirjaston ja 1ähikirjastojen eri osastoille. Itsepalveluautomaation lisääminen vapauttaa henkilökuntaa muihin kirjastoteknisiin tehtäviin ja vähentää selkeästi painetta henki1östön määrän lisäämiseen. Tietopalvelun laaja automatisointi olisi jo nyt täysin mahdollista. Hakukoneet etsivät tiedon kokoelmatietokannoista ja viestittävät tulokset asiakkaan mielenkiintoprofiilin mukaan hänen henkilökohtaiselle tietokoneelleen. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
10. Tietopalvelustrategian laatiminen | Kaupungille tulisi laatia tietopalvelusuunnitelma, jossa määritellään koko kaupunkikonsernin tiedonhallintapalvelujen määrä, laatu ja toimijat. Kirjasto on osaamisalueensa vuoksi luonteva kaupungin tietopalvelukeskus, joka voisi hoitaa kaupungin viran/toimenhaltijoiden tarvitseman tietopalvelun ja huolehtia tarvittavan paperi- ja digitaalisen aineiston hankinnasta. Kirjasto voi luetteloida tietokantaansa kaupungin virastoissa ja laitoksissa olevat käsikirjastot sekä koulukirjastojen kokoelmat ja muodostaa ajantasaisen konsernin verkkokirjaston. Kirjastoon perustetaan konsernin tietopalvelukeskus, joka vastaa kaupungin virkailijoiden tietopalvelukyselyihin.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kirjaston kehittämisselvityksen keskeiset toimenpide-ehdotukset | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Lue lisää | Jyväskylän seudun kulttuuripalvelututkimus. Tietoykkönen 1999. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. OPM 1999. Luonnos kirjastopoliittisen ohjelman väliraportiksi 2000-2004. OPM 2000. Suomi (o)saa lukea. Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän linjaukset. Opetusministeriön työryhmien muistioita 4:2000. OPM 2000.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
LIITE 1 Kulttuuripalvelujen käyttö Jyväskylän seudulla Ë kirjastopalvelu (Jyväskylän seudun kulttuuri- palvelututkimus 1999) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
LIITE 2. Kirjastotoimen arviointi OPM:n indikaattorit ja vähimmäistavoite | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
*Kirjaston käytössä olevien tilojen pinta-ala 9.527 m2. Vuodesta
1996 lähtien käytössä olevien | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
LIITE 3.
Kirjastojen vaikutusalueet (1500 m)
|
|