y103_Länsi-Palokan osayleiskaava, anomus
Kaavan perustiedot
Sijainti
Osayleiskaava-alue sijaitsee nimensä mukaisesti Palokan kaupunginosan länsiosassa keskimäärin noin 6-7 kilometriä Jyväskylän keskustasta luoteeseen.
Kaava rajautuu etelästä vanhaan Jyväskylän maalaiskunnan ja kaupungin rajaan (Lummelampi - Myllyjärvi - Tuomiojärven pohjoispää) ja ulottuu pohjoisessa uuden Nelostiesuunnitelman mukaisen Lintukankaan risteysalueen pohjoispuolelle. Alue on kooltaan noin 15,6 km2.
Lännessä suunnittelualue rajautuu selänteeseen, joka lähtee Laajavuoren ulkoilualueelta Lummelammen länsipuolelta pohjoiseen kulkien nykyisen Ruokkeentien yli Majajärven itäpuolitse ja edelleen Saarenmaantien yli Lintukankaalle. Pohjoispäässä itärajana on Alvajärvi.
Uuden moottoritiesuunnitelman mukainen tielinjaus lähiympäristöineen sisältyy suunnittelualueeseen pohjoisessa suunnitellulle Lahdenpohjan yksityistien sillalle saakka.
Kaavatunnus
tunnus: y103
Yhteyshenkilöt
Jaana Nyman, Suunnitteluavustaja
Sähköpostiosoite muotoutuu periaatteella etunimi.sukunimi@jkl.fi (ei ääkkösiä)
Hyväksyvä taho
Kaupunginvaltuusto
Kaavan vaiheet
Kaavoitusprosessin tärkeät päivämäärät
Vireille tuleminen 21.11.2014;Kaavaluonnos nähtävillä 17.10-17.11.2017
Kaavan uusin vaihe Länsi-Palokan osayleiskaavan eteläosa käsitellään myöhemmin omana hankkeenaan.
Länsi-Palokan osayleiskaava jaettiin kaupunkirakennelautakunnan päätöksellä kahdeksi erilliseksi ehdotusvaiheeseen vietäväksi kaavaksi.
Ensi vaiheessa käsittelyyn vietävä Länsi-Palokan osayleiskaava/pohjoisosa löytyy sen omilta internet-sivuilta osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/994
Kaavan kuvaus
Kaava-alueen nykytila
Laadittava kaava sisältää jonkin verran jo asemakaavoitettua ja tämän mukaisesti rakennettua aluetta (Elovainiontie, Nuutin alueet, Terttumäki, Kirrin työpaikka-alue). Savulahden alueella Laaja-vuorentien pohjoispäässä on hyväksytty 29.8.2016 asemakaava, jonka toteutus on käynnistynyt. Asemakaavoitus tällä alueella myös jatkuu. Kaava-alueen eteläosa Laajavuoren ulkoilualueen pohjoispuolella sisältää paikoin varsin tiheästikin rakennettua omakotiasutusta. Ruokkeentien ja Saarenmaantien välissä heti Ruokkeentien varren asutuksen jälkeen on rakentamatonta metsämaata. Saarenmaantien pohjoispuolella on voimakasta kalliokiven ottamistoimintaa, asfalttiasema ja muuta ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. Suunnittelualueen pohjoisosa Terttumäen alueen pohjoispuolella on lähes kokonaan maa- ja metsätalousmaata. Nelostien tiesuunnitelman mukainen uusi moottoritie halkoo suunnittelualueen pohjoispään, ja tältä tieltä lounaaseen Lintukankaan eritasoristeyksestä lähtee suunniteltu ns. Läntinen kehätie kohti Ruoketta (valtatie 18 ja 23).
Kaavan tavoitteet
Palokan länsiosiin on laadittu Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteishankkeena esisuunnitelma (tarveselvitys) Läntisestä kehätiestä Ruokkeelta Lintukankaalle. Uusi tie päättyy pohjoisessa uuden valtatiesuunnitelman (valtatie 4 välillä Kirri – Tikkakoski) mukaiseen eritasoristeykseen. Kyseiseen esisuunnitelmaan (kehätien tarveselvitys) ja Nelostien tiesuunnitelmaan pohjautuva liikenneväyläverkko sisältyy sellaisenaan myös Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan (kvalt. 10.11.2014) ja on luonnollisesti tätä kautta myös tämän osayleiskaavan pohjana. Muiden liikenneväylien osalta kaava hyödyntää olemassa olevaa maantielain mukaista tiestöä ja rakennettua pääkatuverkkoa.
Aluevarausten osalta keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää tavoitetta Nuutin ja Lintukankaan työpaikka-alueiden kehittämisestä. Asuinalueiden osalta tavoitteena on hahmottaa täydennysrakentamisen ohella uuden asemakaavoituksen laajenemissuuntia.
Nelostie on merkitty Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa kulkemaan Kirrin pohjoispuolella tunnelissa. Myöhempi tiesuunnittelu on merkittävistä taloudellisista syistä päätynyt ratkaisuun, jossa tie tällä osuudella on muutettu kulkemaan avoleikkauksessa. Tämä osayleiskaava korjaa kyseisen tieosuuden uusimpien suunnitelmien mukaiseksi myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen järjestelmään.
Tavanomaisten erityisarvoja omaavan luonnonympäristön säilyttämisen ja virkistysolosuhteiden kehittämisen ohella kaavan erityisenä tavoitteena voidaan pitää Tuomiojärven veden laadun säilyttämistä hyvänä. Noin kolmasosa Jyväskylän kaupungin raakavedestä otetaan ja tullaan myös tulevaisuudessa ottamaan Tuomiojärvestä. Syntyvien hulevesien käsittely selvityksineen ja suunnitelmineen samoin kuin sitä suoraan ohjaavat kaavamääräykset nousevat tässä erityiseen merkitykseen