Kohta kaupungin perustamisen jälkeen Jyväskylän piirilääkäriksi nimitetystä Wolmar Styrbjörn Schildtistä (1810 - 1893) on osuvasti sanottu, että kaupungissa ei 1880-luvulle asti aloitettu yhtään ns. hyvää hanketta, jossa hän ei olisi ollut mukana. Laukaalaissyntyinen Schildt on tullut tunnetuksi ennenkaikkea suomalaisuuden ja suomen kielen edistäjänä, uudissanojen kehittäjänä ja ensimmäisten suomenkielisten oppilaitosten Jyväskylän lyseon (1858) ja kansakoulunopettajia valmistavan seminaarin (1863) alkuunsaattajana.
Hänen aloitteellisuutensa ulottui myös monille muille yhteiskunnan aloille. Hän perusti (1842) ja johti Jyväskylän Säästöpankkia, esitti ajatuksen Lohikosken paperitehtaasta, oli osakkaana kylpylaitosyhtiöissä, toimitti Kansan Lehteä ja kirjoitteli ahkerasti muihinkin lehtiin, sekä oli sukunsa edustaja aatelissäädyssä valtiopäivillä. Useat Schildtin esittämät epärealistisina pidetyt ajatukset kuten Keski-Suomen lääni ja Jyväskylän Yliopisto toteutuivat aikanaan. Hänen kirjailijanimensä oli Wolmar Kilpinen.