1506 ensimmäinen nimeltä tunnettu paikkakuntalainen Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, talo Äijälänjoen varrella
1593 Laukaa itsenäistyi omaksi seurakunnaksi
1693 Jyväskylän rukoushuonekunnasta tuli Jyväskylän kappeli Laukaan seurakunnassa
1775 Jyväskylän uusi kappelikirkko valmistui nykyisen Cygnaeuspuiston kohdalle
1801 viralliset markkinaoikeudet syys- ja talvimarkkinoille
1823 Jyväskylän kaupungin syntysanat lausuttiin Laukaan pitäjänkokouksessa
1868 Lehtori Rafael Hårdh avasi kaupungin ensimmäisen valokuvausliikkeen
1866 Paakari Johan Sund sai ensimmäisenä oikeuden harjoittaa konditorioliikettä
1865 Ensimmäiset suomenkieliset näytelmät ”Syyn sovitus” ja ”Silmänkääntäjä” esitettiin Jyväskylässä; Kahdeksan ensimmäistä ylioppilasta valmistui Alkeisopistosta (lyseo); Kaupungin ensimmäinen kivitalo valmistui Kauppakatu 17:een; Jyväskylän kylpylaitos (Kaivohuone) avattiin Rantapuistossa (paloi 1868)
1864 Ensimmäinen kaupunginsaarnaaja (kirkkoherra) G.O. Schöneman aloitti työnsä; Kaupungin ensimmäinen lehti, ”Koti ja koulu”, alkoi ilmestyä; Maamme ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu aloitti toimintansa
1863 Jyväskylän seminaari aloitti toimintansa; Asemakaavan kaikki tontit myyty; Jyväskylässä 1000 asukasta
1862 Maistraatti (ent. järjestysoikeus) kokoontui ensimmäisen kerran; Kaupungin ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Jakob Krank
1858 Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Yläalkeiskoulu eli lyseo aloitti toimintansa
1856 Ensimmäinen korkea-arvoinen vieras, kenraalikuvernööri Fredrik von Berg, tarkastusmatkalla kaupungissa
1855 Jyväskylän komppania lähti Krimin sotaan: Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva ”Suomi” saapui Jyväskylään
1852 Kaupungin ensimmäinen biljardihuone avattiin
1851 Kruunun viljamakasiini valmistui
1849 Rantapuisto sai alkunsa, kun Apteekkari Christian Hobin sai luvan vuokrata maata säätyläisten kävelypuistoa varten
1847 Ala-alkeiskoulu eli ns. Vähä-koulu vihittiin; Piirilääkäri Schildt julkaisi ensimmäisen kerran ajatuksensa Jyväskylän yliopistosta
1846 Kauppias Peter Smirnoff perusti Jyväskylän Raittiusseuran
1842 Ensimmäinen suomenkielinen säästöpankki aloitti toimintansa
1841 Kaupungin postikonttori avattiin
1839 Wolmar Styrbjörn Schildtistä piirilääkäri Jyväskylään
1838 Kultaseppä Weckmannista ensimmäinen kaupunginvouti; vuoden lopussa 189 asukasta; Erland Strengille ensimmäiset ravintoloitsijan oikeudet; ensimmäinen paljasjalkainen jyväskyläläinen, kultasepän poika Johan Gustav Sund, syntyi 4.4.
1837 Nikolai I allekirjoitti Jyväskylän kaupungin perustamiskirjan 22.3.; ensimmäiset porvarioikeudet yhdeksälle henkilölle
1833 kaupunginpaikka mitattiin Harjun ja Jyväsjärven väliin (J.L.Bohring)
1869 ”Kaupunnin kellariravintola Otava” avattiin; Maistraatti tilasi 150 kpl lehtipuiden taimia Jääskelän tilalta Esplanadia eli Lounaispuistoa varten
1871 Keski-Suomi –lehti ilmestyi ensimmäisen kerran; P. Lindström voitti Sivistys- ja Huvitusseuran järjestämät, kaupungin ensimmäiset soutukilpailut Jyväsjärvellä (415 m, aika 1.39)
1874 Lohikosken (Kankaan) paperitehdas avattiin; Ravintoloitsija A.J. Girsén avasi Seurahuoneen; kansanvalistusseuran syntysanat lausuttiin Jyväskylässä
1875 Jyväskylän kauppalaisseura perustettiin; Ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous; Jyväskylän kaupunkiseurakunta perustettiin; Sähkölennätin aloitti toimintansa
1876 Adolfina Öhman sai ensimmäisenä naiskauppiaana avata ruokakaupan
1878 Ensimmäinen puhelu, kauppias Helminen soitti Jyväskylästä Muurameen
1879 kunnallinen väkijuomien myyntiyhtiö Jyväskylän Anniskelu Osakeyhtiö perustettiin; Tiilisten seminaarirakennusten rakentaminen alkoi
1880 kaupungin ensimmäinen oopperaesitys: Musiikkiseura Konander esitti oopperan ”Rakkaus ja kuolema”; Kaupunkiseurakunnan uusi tiilikirkko vihittiin. Lisää tietoa kaupunginkirkosta. KLIK
1882 Karjamarkkinoita alettiin pitää vuosittain
1884 Suomen ensimmäiset Laulu- ja soittojuhlat Lounaispuistossa; Rantapuiston ravintola avattiin
1885 Viimeinen jumalanpalvelus vanhassa puukirkossa; Puhelinkeskus aloittaa Raatihuoneen talossa Kauppakatu 4:ssä
1887 Ensimmäiset hiihtokilpailut Jyväskylässä; A. Fredriksonin lakkitehdas, alansa ensimmäinen Suomessa, aloitti toimintansa; Harjun puinen näkötorni ja siinä oleva Julia Stigellin kahvila avattiin
1888 Vanha puukirkko purettiin; Jyväskylän työväenyhdistyksen perustava kokous
1897 Rautatie tuli Jyväskylään, kun Jyväskylä-Haapamäki –rataosa valmistui
1898 Jyväskylä-Päijänteen laivaosakeyhtiö perustettiin; Jyväskylä-Suolahti –rautatie avattiin liikenteelle
1899 Tullikamari aloitti toimintansa; Mieskuoro Sirkat perustettiin; Kaupungin ensimmäinen elokuvaesitys Seurahuoneella; Lääninarkkitehti K.V. Reiniuksen suunnittelema Kunnallistalo valmistui. Lisää tietoa Kunnallistalosta. KLIK
1867 ensimmäiset seminaarista valmistuneet kansakoulunopettajat saivat päästötodistuksensa; Jyväsjärven jäällä ajettiin hevosella vielä 7. kesäkuuta
