Kunnalliset jätehuoltomääräykset
|
Sisältö
YLEINEN OSA
1. Jätehuoltomääräykset yleisesti
2. Jätehuollon eri toimijat
3. Tuottajavastuu
4. Lisätietoa jätehuollosta
KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1 LUKU Soveltamisala ja yleiset velvoitteet
1 § Soveltamisala
2 § Määritelmät
3 § Jätehuollon tavoitteet
2 LUKU Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluminen
4 § Velvollisuus kuulua kunnan jätehuoltojärjestelmään
5 § Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu
6 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen
7 § Kiinteistökohtainen jäteastia
8 § Kiinteistöjen yhteinen jäteastia eli kimppa
9 § Asuntoaluekohtainen jätteenkeräysjärjestelmä
10 § Saaressa sijaitsevan kiinteistön sekajätehuollon järjestäminen
11 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
12 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
3 LUKU Jätteiden kerääminen kiinteistöllä
13 § Hyötyjätteet
14 § Sekajäte
15 § Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja keräysvelvoitteet
16 § Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden lajittelu- ja keräysvelvoitteet
17 § Muut erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet
4 LUKU Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen
18 § Kompostointi
19 § Jätteen polttaminen, hautaaminen tai johtaminen viemäriverkkoon
5 LUKU Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen
20 § Jäteastiatyypit
21 § Jäteastioiden merkitseminen
22 § Jäteastioiden täyttäminen
23 § Jäteastioiden tyhjennysvälit
24 § Jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen
25 § Kunnossapito ja pesu
6 LUKU Jätteen keräyspaikat
26 § Jäteastian sijoittaminen
27 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen
28 § Jätekuilut
29 § Alueelliset keräyspaikat ja hyötykeräyspisteet
7 LUKU Jätteenkuljetus
30 § Kuormaaminen ja kuljettaminen
31 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
32 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat
8 LUKU Asumisessa syntyvät jätevesilietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
33 § Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi ja tyhjennysvälit
34 § Jätevesilietteen omatoiminen käsittely
9 LUKU Roskaantumisen ehkäiseminen
35 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
36 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla
10 LUKU Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet
37 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto
38 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä
39 § Erityisjätteet
11 LUKU Muut määräykset
40 § Tiedottamisvelvoite
41 § Jätehuoltomääräysten valvonta
42 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
43 § Voimaantulo
44 § Siirtymäsäännökset
YLEINEN OSA
1. Jätehuoltomääräykset yleisesti
Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä, kuten jätelakia ja jäteasetusta, täydentäviä ja tarkentavia määräyksiä. Jätehuoltomääräykset hyväksyy kunnan jätehuoltoviranomainen. Kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Jyväskylä seudun jätelautakunta.
Kunnallisten jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle sekä edistää etusijajärjestyksen noudattamista. Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Jätehuoltomääräyksissä annetaan ohjeet jätehuollon käytännön järjestämisestä.
Jätehuoltomääräykset koskevat kiinteistöjä, joiden jätehuolto kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle jätelain mukaisesti. Näitä kiinteistöjä ovat kaikki asumiseen tai vapaa-ajan asumiseen käytettävät kiinteistöt sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt.
Muun kuin kunnan vastuulle kuuluvan jätteen, esimerkiksi elinkeinotoiminnan jätteen jätehuollossa, määräyksiä sovelletaan täysimääräisesti silloin, jos jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojalla. Muilta osin määräyksiä sovelletaan näihin jätteisiin vain rajoitetusti. Riippumatta siitä, koskevatko jätehuoltomääräykset jätteen haltijaa, jätehuolto on järjestettävä joka tapauksessa aina asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti.
Jätelaissa velvoitetaan noudattamaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntynyt jäte on puolestaan ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrättäminen ei ole mahdollista jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, kuten energiantuotannossa. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli esimerkiksi sijoittaminen kaatopaikalle. Etusijajärjestystä noudatetaan kuitenkin siten, että saavutetaan kokonaisuutta arvioiden jätelain tarkoituksen kannalta paras lopputulos.
2. Jätehuollon eri toimijat
Kunnallisen jätehuollon tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan; viranomaistehtäviin, palvelutehtäviin ja valvontatehtäviin.
Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa eli jätehuoltoviranomaisena toimii Jyväskylän seudun jätelautakunta, joka on siirtänyt osan viranomaistehtävistään alaiselleen viranhaltijalle.
Jätehuoltoviranomaisen tehtäviä ovat mm.:
• jätehuoltomääräysten antaminen
• poikkeamispäätökset jätehuoltomääräyksistä
• jätetaksan hyväksyminen
• jätemaksupäätökset ja maksujen perintä
• jätemaksun kohtuullistamisesta ja jätemaksuista tehdyistä muistutuksista päättäminen
• jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset
• asuinkiinteistöjen jätehuoltovelvoitteiden seuranta
• jätteenkuljetusrekisterin ylläpitäminen
• poikkeamispäätökset yhdyskuntajätehuollosta
Jätehuollon käytännön toteuttamiseen liittyvät palvelutehtävät hoitaa kuntien omistama jäteyhtiö Mustankorkea Oy.
Jäteyhtiön palvelutehtäviä ovat mm.:
• hyötyjätteiden ja sekajätteen keräys
• jätteenkuljetusten kilpailuttaminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa
• vaarallisten jätteiden vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen
• jätteen käsittelyn järjestäminen: vastaanotto- ja käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittelypalvelujen hankkiminen
• jäteneuvonta, valistus ja tiedotus
• jätemaksujen laskutus
• jätetaksan mukaisten jätemaksujen valmistelu
• näihin välittömästi liittyvät muut hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä
Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus).
Valvontaviranomaisen tehtäviä ovat:
• valvoa jätelain noudattamista
• antaa tarvittaessa erityisiä valvontamääräyksiä laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi
• liittää valvontamääräykseen tehoste kuten uhkasakko
• tehdä päätökset valvonta-asioissa
• käsitellä sille kuuluvat ilmoitus- ja lupa-asiat sekä valvoa päätösten noudattamista
3. Tuottajavastuu
Osaa jätteistä koskee tuottajavastuu, joka tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan. Pakkausten tuottajavastuu koskee tuotteiden pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia. Tuottaja on velvollinen järjestämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettamisen, kierrättämisen, hyödyntämisen ja muun käsittelyn.
Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu, paperi, romuajoneuvot, ajoneuvojen renkaat, akut ja paristot sekä pakkaukset.
Pakkausjätteet käsitellään tuottajan järjestämässä jätehuollossa. Tuottajalla on velvollisuus järjestää käytöstä poistetuille lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkauksille alueellisia keräyspaikkoja. Valtakunnallisen ekopisteverkoston on järjestänyt tuottajien valtuuttamana Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Kunnilla on ensisijainen oikeus järjestää täydentävää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ja alueellisia keräyspaikkoja pakkausjätteelle. Jätehuoltomääräyksissä annetaan pakkausjätettä koskevia lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita täydentämään tuottajan järjestämää jätehuoltoa.
Paperin keräyksessä tuottajan tulee järjestää käytöstä poistetun paperin maksuton kuljettaminen pois kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kerros- ja rivitaloalueilla. Tällaisella alueella sijaitseva kiinteistö hankkii yksin tai yhdessä naapurikiinteistöjen kanssa jäteastiat paperinkeräystä varten ja järjestää niille sijoituspaikan. Velvoite ei koske kerros- ja rivitaloalueella sijaitsevia pientaloja. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperin kerääminen järjestetään alueellisissa keräyspisteissä.
4. Lisätietoa jätehuollosta
Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex -palvelussa osoitteessa www.finlex.fi. Keskeisimmät jätehuoltoa koskevat lait ja asetukset ovat jätelaki ja jäteasetus.
Yleiset jätteiden keräyspisteet ja niiden sijainnit voi katsoa osoitteessa www.kierratys.info.
Jätehuoltoviranomainen
Jyväskylän seudun jätelautakunta
PL 233, 40101 Jyväskylä
Hannikaisenkatu 17
jatelautakunta@jyvaskyla.fi
www.jyvaskylanseutu.fi/jatehuolto
puh. 014 266 0178
Kunnallinen jäteyhtiö
Mustankorkea Oy
Toimisto: Kivääritehtaankatu 6 C, Jyväskylä
Jätekeskus: Ronsuntaipaleentie 204, Jyväskylä
asiakaspalvelu@mustankorkea.fi
www.mustankorkea.fi
puh. 010 325 3900
Jätehuollon valvontaviranomaiset
Jyväskylä
Ympäristönsuojelu
PL 233, 40101 Jyväskylä
Hannikaisenkatu 17
www.jyvaskyla.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu
Laukaa
Ympäristönsuojelu
PL 6, 41340 Laukaa
Laukaantie 14
www.laukaa.fi/palvelut/ymparisto
Muurame
Ympäristönsuojelu
PL 1, 40951 Muurame
Virastotie 8
www.muurame.fi/ymparistonsuojelu
Toivakka
Ympäristötoimi
Iltaruskontie 2, 41660 Toivakka
www.toivakka.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/ymparistonsuojelu/
Keski-Suomen ELY-keskus
PL 250, 40101 Jyväskylä
Cygnaeuksenkatu 1
www.ely-keskus.fi/keski-suomi
KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1 LUKU Soveltamisala ja yleiset velvoitteet
1 § Soveltamisala
Sen lisäksi, mitä jätelaissa ja sen nojalla on säädetty tai määrätty, jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä.
Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Jyväskylän seudun jätelautakunnan toimialueella.
Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piirin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat säännökset:
• 5 § (Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu)
• 18 § (Kompostointi)
• 19 § (Jätteen polttaminen, hautaaminen tai johtaminen viemäriverkkoon)
• 20 § (Jäteastiatyypit)
• 22 § (Jäteastioiden täyttäminen)
• 23 § (Jäteastioiden tyhjennysvälit, 1 ja 4 momentit)
• 24 § (Kunnossapito ja pesu)
• 25 § (Jäteastian sijoittaminen)
• 29 § (Alueelliset jätteiden keräyspaikat ja hyötykeräyspisteet)
• 30 § (Kuormaaminen ja kuljettaminen)
• 33 § (Lietteiden toimittaminen käsiteltäväksi ja tyhjennysvälit)
• 35 § (Yleisötilaisuuksien jätehuolto)
• 36 § (Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla)
• 37 § (Vaarallisten jätteiden jätehuolto)
• 38 § (Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä)
• 39 § (Erityisjätteet)
• 40 § (Tiedottamisvelvoite)
• 41 § (Jätehuoltomääräysten valvonta)
• 42 § (Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä)
• 43 § (Voimaantulo)
Jätteen käsittelyyn ei sovelleta näitä jätehuoltomääräyksiä siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa.
Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin muualla on säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämisestä.
2 § Määritelmät
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan
Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.
Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvikejätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä.
Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen, kuljetuksen tai käsittelyn aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.
Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.
Hyötykeräyspisteellä kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Hyötykeräyspisteellä ei kerätä seka- eikä biojätettä.
Jätehuoltoviranomaisella Jyväskylän seudun jätelautakuntaa.
Kartongilla uusiokäyttöön soveltuvaa pahvia, kuitu- ja kartonkipakkauksia sekä nestekartonkipakkauksia.
Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.
Kiinteistöllä asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen käytettävissä olevaa maapohjaa, kuten tonttia tai tilaa, sillä sijaitsevine rakennuksineen, jolla syntyy jätettä. Mikäli kiinteistöllä on useita asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja, sovelletaan niihin, mitä kiinteistöstä määrätään. Erilliskeräysvelvoitteiden noudattamisessa merkitsevää on asuinhuoneistojen yhteenlaskettu lukumäärä kyseisellä tontilla tai tilalla.
Kimpalla kahden tai useamman lähikiinteistön jäteastiaa, jota kiinteistön haltijat ylläpitävät ja käyttävät yhteisesti seka-, bio- tai hyötyjätteiden keräämiseen.
Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä.
Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunnallinen jäteyhtiö vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvää lietettä, kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä, sekä sitä liikehuoneistoissa syntyvää yhdyskuntajätettä, joka kerätään yhdessä asumisessa tai kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden kanssa.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä kunnan vastuulle ensisijaisesti kuulumatonta jätettä, jonka haltija pyytää jätehuollon järjestämistä kunnalliselta jäteyhtiöltä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi muutoin ole mahdollista. Pyynnön voi jätteen haltijan puolesta esittää jätteen kuljettaja tai muu toimija osana tarjoamaansa jätehuoltopalvelua, kun pyyntö koskee jätteen käsittelyä. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.
Lasilla käytöstä poistettuja lasipakkauksia.
Metallilla käytöstä poistettuja metallipakkauksia tai muuta kierrätyskelpoista metallia, joka kokonsa sekä laatunsa puolesta voidaan laittaa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen.
Muovilla käytöstä poistettuja muovipakkauksia.
Muovipakkausten keräysalueella taajamia ja niiden välisiä keskeisiä keräysreittejä.
Pakkausjätteellä pakkausta tai pakkausmateriaalia, joka on jätelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua jätettä, lukuun ottamatta pakkauksen valmistuksessa syntyvää jätettä. Pakkausjäte luokitellaan viiteen pääryhmään: kartonki- lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkauksiin.
Paperilla uusiokäyttöön soveltuvaa, puhdasta ja kuivaa keräyskelpoista paperia.
Pienkiinteistöllä omakoti- ja paritaloja.
Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia.
Rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä.
Sekajätteellä kierrätykseen kelpaamatonta yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun kierrätettävät jätelajit ja vaaralliset jätteet on lajiteltu ja kerätty erikseen.
Suurikokoisella jätteellä jätettä, joka ei kokonsa puolesta sovellu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen kuljetettavaksi. Suurikokoisia jätteitä ovat esimerkiksi huonekalut, joustinpatjat, suuret matot ja ammeet.
Taajamalla vähintään 200 asukkaan keskittymää.
Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkölaitteet, paristot ja akut, paperi sekä pakkaukset.
Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus.
Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.
3 § Jätehuollon tavoitteet
Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.
Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.
2 LUKU Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluminen
4 § Velvollisuus kuulua kunnan jätehuoltojärjestelmään
Kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on jätelain velvoittamina kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään. Muut kiinteistöt kuuluvat kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta.
Jätteen haltijan on luovutettava kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan.
5 § Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu
Muun kuin kunnan vastuulle kuuluvan jätteen haltija voi palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää jätehuollon järjestämistä Mustankorkea Oy:ltä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Pyynnön voi jätteen haltijan puolesta esittää jätteen kuljettaja tai muu toimija osana tarjoamaansa jätehuoltopalvelua, kun pyyntö koskee jätteen käsittelyä. Jätteen on laadultaan ja määrältään sovelluttava kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.
Jos kysymyksessä on muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu, jonka arvo on vähintään 2 000 euroa vuodessa, tulee palvelutarjonnan puute osoittaa käyttämällä siihen tarkoitettua sähköistä tietoalustaa. Mustankorkea Oy tekee jätteen haltijan kanssa kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta sopimuksen, jonka kesto voi olla enintään kolme vuotta. Alle 2 000 euron jätehuoltopalveluista voi jätteen haltija sopia suoraan Mustankorkea Oy:n kanssa.
6 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on hoidettava kiinteistökohtaisella jäteastialla tai lähikiinteistöjen yhteisellä jäteastialla (kimppa).
Mustankorkea Oy huolehtii kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asumisessa syntyvän sekä muiden vastuulleen kuuluvien toimijoiden seka- ja biojätteen sekä kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta, mukaan lukien vapaaehtoisesti erilliskeräykseen liittyneiden kiinteistöjen (pienkiinteistöt 1–4 huoneistoa). Mustankorkea Oy:n kiinteistöittäisiin kuljetuksiin kuuluvaa jätettä ei saa luovuttaa Mustankorkea Oy:n järjestämän jätteenkuljetuksen tai tuottajan järjestämän jätteen keräämisen lisäksi muille toimijoille tai toimittaa muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnan jätehuoltojärjestelmän piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen haltijan on tilattava Mustankorkea Oy:ltä jäteastian tyhjennys ja jätteenkuljetus jätehuoltomääräysten mukaisille jätelajeille.
Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta vastaa kiinteistön haltijan valitsema jätteenkuljetusyritys. Kiinteistön haltijan on otettava yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemään sopimus jäteastioiden tyhjennyksestä kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin.
Tieto kiinteistön jätehuollon järjestämisestä kirjataan jätehuollon asiakasrekisteriin. Kiinteistön haltija on velvollinen ilmoittamaan jätehuoltopalvelun muutoksista kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Mustankorkea Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteenkuljettajalle.
7 § Kiinteistökohtainen jäteastia
Kiinteistön haltijan tai omistajan on järjestettävä kiinteistölle jätteiden keräyspaikka sekä hankittava siihen tarvittavat jäteastiat näiden määräysten 15 §:n mukaisesti. Kiinteistön haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten osoitettuun keräyspaikkaan.
8 § Kiinteistöjen yhteinen jäteastia eli kimppa
Lähietäisyydellä sijaitsevat kiinteistöt voivat perustaa yhteisen jäteastian eli kimpan. Lähietäisyydellä tarkoitetaan asemakaava-alueella samassa tai viereisissä kortteleissa sijaitsevia kiinteistöjä, asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella naapureita taikka tiekunnan tai muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavia kiinteistöjä. Yhteistä jäteastiaa voidaan käyttää sekajätteen, biojätteen ja hyötyjätteiden keräämiseen.
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yhteisen jäteastian käyttöönotosta ilmoitetaan kirjallisesti Mustankorkea Oy:lle. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ilmoitus tehdään kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle. Kimpalle on valittava yhteyshenkilö. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhteyshenkilön yhteystiedot, jäteastian sijainti ja koko sekä tiedot jäteastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Kimppaan ei voi ottaa uutta osakasta ilman yhteyshenkilön suostumusta. Yhteyshenkilö on velvollinen ilmoittamaan kimpassa tapahtuvista muutoksista sekä tiedottamaan muita kimpan osapuolia.
Vakituinen ja vapaa-ajan asunto voivat perustaa kimpan vain näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätteenkeräysvälineiden sijoittamiseen on oltava maanomistajan lupa. Maankäytön suunnittelussa tapahtuvat muutokset voivat muuttaa perusteita kiinteistöjen yhteisten jäteastioiden käytölle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa ohjeita ja määräyksiä yhteisen jäteastian käyttöön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle taikka roskaantumista.
9 § Asuntoaluekohtainen jätteenkeräysjärjestelmä
Jätteen keräys voidaan järjestää myös asuntoaluekohtaisilla keräysjärjestelmillä. Asuntoaluekohtainen jätteenkeräys on käytössä sellaisilla asuinalueilla, joiden kaavassa tai muussa suunnittelussa on todettu alueelle toteutettava keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä ja osoitettu paikat asuntoaluekohtaisille jätteenkeräyspisteille. Näillä alueilla kiinteistöt kuuluvat kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen asuntoaluekohtaisen jätteenkeräysjärjestelmän käyttäjinä.
10 § Saaressa sijaitsevan kiinteistön sekajätehuollon järjestäminen
Saaressa sijaitseva vapaa-ajan kiinteistö, joka ei ole kiinteistöittäisen jätehuollon piirissä, kuuluu kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan satamasta tai venevalkamasta osoitetun sekajätteen keräyspisteen käyttäjänä ilmoittamalla asiasta Mustankorkea Oy:lle.
Jos kiinteistön haltija tai omistaja ei ole pyynnöstä huolimatta itse ilmoittanut kuulumisesta kunnan jätehuoltojärjestelmään, jätehuoltoviranomainen ilmoittaa kiinteistön haltijalle tai omistajalle kiinteistön olevan sataman tai venevalkaman sekajätteen keräyspisteen käyttäjä ja keräyspisteen käytöstä seuraavat maksuvelvoitteet.
11 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
Kiinteistöllä syntyvät yhdyskuntajätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi hyötykeräyspisteisiin, on toimitettava Mustankorkea Oy:n osoittamiin tai tuottajayhteisön järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla erillisen noutopalvelun.
Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä.
12 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
Jätehuoltoviranomainen määrää, että kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Mustankorkea Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin.
Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kuljetetaan kiinteistön keräyspaikasta Mustankorkea Oy:n osoittamiin tai tuottajayhteisön järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Vastaanottopaikkoihin ei saa toimittaa yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla.
3 LUKU Jätteiden kerääminen kiinteistöllä
13 § Hyötyjätteet
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Jätteiden lajitteluvelvoite on yleinen ja koskee kaikkia kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevia kiinteistöjä. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta. Pakkausjätteen lajittelussa noudatetaan tuottajayhteisöjen antamia lajitteluohjeita.
Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat eri hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten 15 §:n mukaisesti. Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan. Biojätettä varten kiinteistöillä on oltava jäteastia tai kompostori. Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa Mustankorkea Oy:n tai tuottajan järjestämän jätteen keräämisen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.
Mikäli hyötyjätteitä ei kerätä kiinteistöittäisesti, on hyötyjätteet toimitettava tuottajayhteisöjen tai Mustankorkea Oy:n tätä tarkoitusta varten perustamiin hyötykeräyspisteisiin siltä osin kuin eri hyötyjätelajeja pisteessä vastaanotetaan. Jos muovipakkauksille ei ole keräyspistettä tai muovijäte ei sovellu keräykseen, laitetaan se sekajäteastiaan (energiahyötykäyttöön toimitettavaksi).
14 § Sekajäte
Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä on oltava sekajätteelle kiinteistökohtainen jäteastia tai kimppa-astia. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin erilliskerättävä yhdyskuntajäte on laitettava kiinteistön sekajäteastiaan.
Sekajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä. Pieniä määriä sellaista palamatonta ainetta, jolle ei ole järjestetty erilliskeräystä kiinteistöillä tai keräyspisteissä, kuten yksittäisten lasi- ja posliiniastioiden sirpaleita ja yksittäisiä pieniä PVC-muovisia esineitä, voi laittaa sekajäteastiaan. Suuremmat palamatonta ainetta olevat yhdyskuntajätteet on toimitettava Mustankorkea Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Vaarallista jätettä ei saa laittaa sekajäteastiaan edes pieniä määriä.
15 § Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja keräysvelvoitteet
Asumisessa syntyvät jätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti:
Lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit:
Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä / Sekajäte / Biojäte / Metalli / Lasipakkaukset / Kartonkipakkaukset / Muovipakkaukset / Paperi
1–4 / X / X / hyötykeräyspiste / hyötykeräyspiste / hyötykeräyspiste / hyötykeräyspiste / lajitellaan erikseen
5 tai enemmän X / X / X / X / X / -
Biojätettä varten kiinteistöillä on oltava jäteastia tai kompostori. Mikäli kompostoinnista tai yhteisen biojäteastian käytöstä ei ole tehty kirjallista ilmoitusta Mustankorkea Oy:lle, laitetaan kiinteistölle biojäteastian tyhjennys voimaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Muovipakkausten kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään taajamissa ja niiden välisillä keskeisillä keräysreiteillä. Kiinteistöt, joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia hyötyjätteiden vapaaehtoisesta kiinteistöittäisestä keräyksestä Mustankorkea Oy:n kanssa, ainoastaan silloin, kun kiinteistö sijaitsee keräysreitillä.
Paperi lajitellaan erikseen ja se toimitetaan joko kiinteistön omaan jäteastiaan tai tuottajayhteisön osoittamiin keräyspisteisiin. Jätelaki edellyttää, että tuottaja kerää paperin maksutta kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta muualta kuin pientalo- ja haja-asutusalueelta. Jätelain mukaan kiinteistön haltijan on järjestettävä kiinteistölle vastaanottopaikka paperin keräystä varten (velvoite ei koske pientaloja ja haja-asutusalueen kiinteistöjä).
16 § Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden lajittelu- ja keräysvelvoitteet
Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa, muussa kuin asumisessa, syntyvät jätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistöittäisiin jäteastioihin seuraavasti:
Jätelaji / Lajiteltava ja erilliskerättävä
Sekajäte / x
Biojäte / x
Metalli / jos kertyy
Lasipakkaukset / jos kertyy
Kartonkipakkaukset / jos kertyy
Muovipakkaukset / jos kertyy
Paperi / lajitellaan erikseen
Biojätettä varten kiinteistöillä on oltava jäteastia tai kompostori.
Muovipakkausten kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään taajamissa ja niiden välisillä keskeisillä keräysreiteillä. Kiinteistöt, joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia hyötyjätteiden vapaaehtoisesta kiinteistöittäisestä keräyksestä Mustankorkea Oy:n kanssa, ainoastaan silloin, kun kiinteistö sijaitsee keräysreitillä.
Paperi lajitellaan erikseen. Se toimitetaan joko kiinteistön omaan jäteastiaan tai tuottajayhteisön osoittamiin keräyspisteisiin. Jätelaki edellyttää, että tuottaja kerää paperin maksutta kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta muualta kuin pientalo- ja haja-asutusalueelta. Jätelain mukaan kiinteistön haltijan on järjestettävä kiinteistölle vastaanottopaikka paperin keräystä varten (velvoite ei koske pientaloja ja haja-asutusalueen kiinteistöjä).
17 § Muut erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet
Tuottajavastuunalaiset jätteet (sähkö- ja elektroniikkaromut, romuajoneuvot, ajoneuvojen renkaat, akut ja paristot) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan.
Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen luvussa 10 annettujen määräysten mukaisesti.
Puutarhajäte, risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Mustankorkea Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Kiinteistön puutarhajätteen, risujen ja oksien vieminen yleisille puisto- tai maa-alueille on kiellettyä.
Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Mustankorkea Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin.
4 LUKU Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen
18 § Kompostointi
Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori voi olla myös useamman naapurikiinteistön (2–5 kiinteistön) tai huoneiston yhteinen. Kompostorin tulee olla riittävän tilava kutakin kompostoria käyttävää taloutta kohti. Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, tarkoitukseen sopivassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kiinteistöllä voidaan kompostoida myös ainoastaan kesäaikana. Talviaikaan (viikot 44–17) käytettävän kompostorin tulee olla lämpöeristetty.
Biojätteen kompostoinnin aloittamisesta ja lopettamisesta on aina tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Mustankorkea Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaiselle. Mikäli kiinteistöllä ei kompostoida, tulee kiinteistön kuulua biojätteen erilliskeräyksen piiriin.
Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, ettei sen käytöstä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoria ei saa sijoittaa kymmentä metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta kahta metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai hajuhaittaa. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
Mikäli kompostointi tapahtuu sisätiloissa, tulee siihen tarkoitukseen varattu tila varustaa pesumahdollisuudella ja viemäröinnillä. Mikäli käytössä on sisäkompostori, jossa kompostointiaika on lyhyt, tarvitaan erillinen näiden määräysten mukainen kompostori jälkikompostointia varten.
Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Ulosteperäinen jäte vaatii jälkikompostoinnin.
Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa tai kompostikehikossa. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava Mustankorkea Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.
Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.
19 § Jätteen polttaminen, hautaaminen tai johtaminen viemäriverkkoon
Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia.
Jätteiden avopoltto on kielletty. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla saa kuitenkin polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja käsittelemätöntä puujätettä. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. Jätteen polttokielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.
Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.
Kuolleiden lemmikkieläinten käsittelyssä tulee noudattaa Ruokaviraston antamaa ohjeistusta. Ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla.
Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen ja rasvan johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty.
5 LUKU Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen
20 § Jäteastiatyypit
Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten.
Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Jäteastioiden käytöstä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle, eivätkä ne saa vaarantaa työturvallisuutta.
Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää:
1. käsin siirrettävissä olevia enintään 660 litran kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun ja jotka ovat voimassa olevien standardien (SFS-EN 840) mukaisia.
2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;
3. vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan;
4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;
5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita;
6. pahvin keräämiseen voidaan käyttää rullakoita, mikäli ne sijoitetaan katettuun ja sateelta suojattuun keräyspaikkaan.
Pyörättömiä käsin siirrettäviä jäteastioita, jätesäkkitelineitä tai vaijerikuormattavia pikakontteja ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.
21 § Jäteastioiden merkitseminen
Jäteastiat on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Tarrassa on oltava keräyksestä vastaavan tahon yhteystiedot. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä.
Astioiden tunnistamisen varmistamiseksi astioiden kylkeen on merkittävä selvästi kiinteistön osoite, erityisesti, kun jäteastiaa ei ole sijoitettu selkeästi kiinteistön alueelle tai useiden kiinteistöjen astioita on sijoitettu lähekkäin.
22 § Jäteastioiden täyttäminen
Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista.
Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Keräysvälinettä ei saa täyttää niin, että astian rakenne ei sisällön painon vuoksi kestä koneellista kuormausta.
Käsin siirrettäväksi tarkoitetun 240 litran jäteastiaan saa laittaa jätettä enintään 40 kg ja sitä suurempiin korkeintaan 660 litran jäteastioihin enintään 60 kg. Käsin nostettavan pakkauksen kuten jätesäkin paino saa olla enintään 15 kg.
Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Poiskuljetettavaksi tarkoitettu irtojäte on merkittävä niin, että sen tunnistaa jätteeksi. Jäte tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.
Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöllä sekä kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla muilla kiinteistöillä. Omakotitaloilla ja 1–4 huoneiston kiinteistöillä biojäte on pakattava biohajoavaan tai kompostoituvaan pussiin taikka muuhun vastaavaan biohajoavaan kääreeseen ennen sen sijoittamista biojäteastiaan.
Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekajäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.
Keräysvälineeseen ei saa laittaa:
• palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä
• vaarallisia jätteitä (mukaan lukien lääkkeitä)
• erityisjätteitä
• tartuntavaarallisia jätteitä (esimerkiksi neulat)
• aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle
• aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista
• nestemäisiä jätteitä
• hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia
• suuria määriä rakennus- ja purkujätettä
• kipsijätettä
23 § Jäteastioiden tyhjennysvälit
Jäteastiat on tyhjennettävä niin usein, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle, kuitenkin vähintään seuraavasti:
Jätelaji / Pisin tyhjennysväli kesäisin (viikot 18–43) / Pisin tyhjennysväli talvisin (viikot 44–17)
Sekajäte
kaikki kiinteistöt / 4 viikkoa / 4 viikkoa
vapaa-ajan kiinteistö / 8 viikkoa / 8 viikkoa
Biojäte
1–4 huoneistoa / 2 viikkoa / 4 viikkoa
5–9 huoneistoa / 1 viikko / 2 viikkoa
vähintään 10 huoneistoa / 1 viikko / 1 viikko
syväkeräyssäiliöt / 3 viikkoa / 3 viikkoa
Metalli ja lasipakkaukset / 16 viikkoa / 16 viikkoa
Kartonki- ja muovipakkaukset / 8 viikkoa / 8 viikkoa
Vapaa-ajan kiinteistön sekajäteastia tulee tyhjentää tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kesäaikana korkeintaan kahdeksan viikon tyhjennysvälin mukaisesti. Ympäri vuoden käytössä olevan vapaa-ajan kiinteistön jäteastian tyhjennykset tulee järjestää ympärivuotisesti näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa ja vaaraa on kuljetettava viipymättä asianmukaiseen käsittelyyn.
Vakituisesti asuttujen pienkiinteistöjen sekajäteastian tyhjennysväli voidaan pidentää erillisestä hakemuksesta korkeintaan kahdeksaan viikkoon seuraavien ehtojen täyttyessä:
henkilömäärä kiinteistöllä / jäteastian koko
koko toiminta-alueella 1–2 henkilöä / 120–240 l
koko toiminta-alueella 3–4 henkilöä / 240 l
lisäksi asemakaavan ulkopuolisilla alueilla 1–6 henkilöä / 360–660 l
Kahdeksan viikon tyhjennysväli edellyttää lisäksi, että biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan, hyötyjätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykeräyspisteisiin (lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkaukset sekä paperi). Kiinteistöllä syntyvä sekajätemäärä on vähäinen ja jätteet mahtuvat hyvin astiaan eikä pidennetystä tyhjennysvälistä saa aiheutua ympäristöhaittaa.
Kiinteistöjen yhteiselle jäteastialle eli kimpalle voidaan myöntää pidennetty tyhjennysväli samoin perustein, jolloin kiinteistöjen henkilömäärät lasketaan yhteen. Mikäli vakituisen asuinkiinteistön kanssa on kimpassa yksi tai useampi kesäkäytössä oleva vapaa-ajan asunto, on mahdollista myöntää talviajalle kahdeksan viikon ja kesäajalle neljän viikon tyhjennysväli, jos muut edellytykset täyttyvät.
24 § Jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen
Kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennykset voidaan keskeyttää määräajaksi vakituisesti asutun kiinteistön ollessa kokonaan käyttämätön luotettavasti esitetyn syyn vuoksi (terveydelliset syyt, kiinteistön laaja peruskorjaus tai ulkomailla asuminen). Jäteastia on tyhjennettävä ennen keskeytyksen alkamista.
Jäteastian tyhjennysten keskeyttämistä ei saa käyttää niin, että sillä pidennetään näiden jätehuoltomääräysten 23 §:n mukaista jäteastian tyhjennysväliä kiinteistön ollessa käytössä.
Keskeytyksen kestäessä korkeintaan kuusi kuukautta asiasta ilmoitetaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Mustankorkea Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrittäjälle. Keskeytystarpeesta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen toivottua keskeytyksen alkamista. Tätä pidempien keskeytysten myöntämisen ratkaisee jätehuoltoviranomainen. Keskeytys voidaan myöntää korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kalenterivuoden loppuun. Määräajan jälkeen tyhjennykset jatkuvat automaattisesti aiemman tyhjennysrytmin mukaisina.
25 § Kunnossapito ja pesu
Jäteastian haltijan on huolehdittava jäteastian korjauksesta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta sekä siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että jäteastioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina.
Sekajäteastiat sekä muovi-, lasi- ja metalliastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa ja biojäteastiat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Muut hyötyjäteastiat pestään tarvittaessa.
Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kuuluvilla vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöllä sekä 16 §:n mukaisilla kiinteistöillä jäteastiat pestään automaattisesti. Pienkiinteistöt ja 1–4 huoneiston kiinteistöt järjestävät jäteastioidensa pesun itse.
Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistöt huolehtivat itse jäteastioiden pesun näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
6 LUKU Jätteen keräyspaikat
26 § Jäteastian sijoittaminen
Jäteastiat sijoitetaan lähtökohtaisesti kiinteistön alueelle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ne voidaan sijoittaa muulle alueelle maanomistajan luvalla.
Jätteenkeräyspaikalle tulee olla esteetön ja turvallinen pääsy. Jäteautolla tulee päästä vähintään 10 metrin etäisyydelle käsin siirrettävistä, pyörällisistä jäteastioista. Mikäli keräysvälineet on sijoitettu päättyvän ajoväylän varteen, on jäteautolle oltava kääntömahdollisuus keräysvälineiden läheisyydessä. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat.
Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, jossa ei ole kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa, tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita.
Käsin siirrettävät jäteastiat tulee kaikilla vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä sekä 16 §:n mukaisilla kiinteistöillä sijoittaa erilliseen jätetilaan, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan jätekatosta ja -huonetta tai astiasuojaa. Jos jätteiden keräysvälineet suojataan näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksilla, tulee suojauksen olla riittävän väljä keräysvälineiden esteetöntä tyhjennystä varten.
Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus.
Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan tai sen välittömään läheisyyteen, kahden metrin säteellä, ei saa sijoittaa tavaraa, jota ei ole tarkoitettu poiskuljetettavaksi jätteenä.
Kiinteistön haltijan on huolehdittava olosuhteiden mukaisesti keräyspaikalle johtavan kulkuväylän kantavuudesta, kunnosta, aurauksesta ja liukkaudentorjunnasta. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Ajoväylän tulee olla raskaalle ajokalustolle riittävän leveä ja kantava. Ajoväylän varrella sijaitsevat rakenteet, kasvillisuus tai puiden oksat eivät saa aiheuttaa haittaa jätteenkuljetukselle. Tienpitäjä vastaa kiinteistölle johtavan tien kunnosta. Jos jäteastian tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta.
Kiinteistö voi kunnan järjestämässä kuljetuksessa sopia edellä mainitusta poiketen Mustankorkea Oy:n kanssa keräyspaikan sijainnista. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiasta sovitaan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Tällöin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta peritään jätetaksan mukainen lisämaksu.
Jäteastioiden sijoittamisessa ja jätekatosten rakentamisessa on otettava huomioon rakentamismääräyskokoelma, kunnan rakennusjärjestys sekä paloturvallisuusmääräykset
27 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen
Lukittavaan jätetilaan tulee olla pääsy jätteenkuljetuksen yleisavaimella. Lukituksessa on käytettävä kaksoispesälukkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää avainsäiliötä, johon jätteenkuljetuksen yleisavain sopii ja johon sijoitetaan tarvittava avain. Avainsäiliö on sijoitettava keräyspaikalle johtavan reitin välittömään läheisyyteen. Ellei lukittavaan jätetilaan pääse jätteenkuljetuksen yleisavaimella, kiinteistöltä peritään jätetaksan mukainen lisämaksu. Kiinteistön haltijan on luovutettava jätetilan avain maksutta kuljetusyrittäjälle.
Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.
28 § Jätekuilut
Mikäli kiinteistöllä on jätekuilu, jota pitkin jätteet johdetaan alakerrassa olevaan keräysvälineeseen, on sen täytettävä seuraavat ehdot:
1. Keräysvälineelle on oltava pääsy ulkoa ilman kynnyksiä, portaita tai muita esteitä.
2. Jätteen tulee ohjautua kuilusta suoraan keräysvälineeseen, joka soveltuu koneelliseen tyhjennykseen ja joka täyttää luvun 5 mukaiset vaatimukset jätteen keräysvälineistä.
3. Jätekuilun purkuaukon on oltava enintään 0,5 metrin korkeudella keräysvälineen yläreunan tasosta.
4. Kiinteistön on huolehdittava siitä, että kuilun alla oleva keräysväline ei pääse ylitäyttymään ja että täyden keräysvälineen tilalle vaihdetaan tyhjä keräysväline.
29 § Alueelliset keräyspaikat ja hyötykeräyspisteet
Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa sekä Mustankorkea Oy:n, tuottajien että mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla, kuten hyötykeräyspisteillä.
Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee toimittaa toiselle keräyspisteelle.
Alueelliseen jätteiden keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen vaaditaan maanomistajan suostumus sekä tarvittaessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa.
Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Keräyspisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu. Alueellisella keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot.
Mustankorkea Oy:n on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista kierratys.info-sivustolla.
7 LUKU Jätteenkuljetus
30 § Kuormaaminen ja kuljettaminen
Jätteiden kuormaaminen ja kuljettaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 6¬–22 ja poikkeustapauksissa sekä elinkeinotoiminnan osalta lauantaisin klo 8–18. Arkipyhänä ja sunnuntaina kerääminen ja kuljettaminen edellyttävät poikkeamista näistä jätehuoltomääräyksistä erillisellä ilmoituksella jätehuoltoviranomaiselle.
Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä.
Jätteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä.
Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta, joka koskee asumisessa syntyvien lietteiden, rakennus- ja purkujätteen sekä vaarallisten jätteiden kuljettamista.
31 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljettajan on luovutettava jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava neljännesvuosittain. Jos tietojen toimittamisesta on sovittu Mustankorkea Oy:n kanssa siten, että ne toimitetaan siirtoasiakirjoin tai sähköistä sovellusta käyttäen, ei tietoja ole tarvetta toimittaa erikseen jätehuoltoviranomaiselle. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 §:ssä.
Tiedot on toimitettava taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.
Jätehuoltoviranomainen ylläpitää kuljetusrekisteriä, jonne edellä mainitut tiedot merkitään viipymättä niiden luovuttamisen jälkeen.
32 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Mustankorkea Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin.
Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottopaikan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.
Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi.
Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle
8 LUKU Asumisessa syntyvät jätevesilietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
33 § Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi ja tyhjennysvälit
Asumisessa syntyvät jätevesilietteet kuten saostussäiliöihin ja kiinteistökohtaisten pienpuhdistamoiden lietetiloihin kertyvät lietteet sekä umpisäiliöihin kerättävät jätevedet kuljetetaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Lietteet on toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen poistoista. Nämä tiedot on pyydettäessä esitettävä jätehuoltoviranomaiselle.
Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Pienpuhdistamoista, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin. Kiinteistöjen, joiden käyttö on erityisen vähäistä, kuten vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajan asuntojen tai tyhjillään olevien asuinkiinteistöjen, saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kahden vuoden välein. Tyhjennys on kuitenkin suoritettava aina riittävän usein ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja jätevesijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.
Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein.
Umpisäiliöiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa ja riittävän usein.
Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot sekä fosforinpoistokaivot ja niiden hälyttimet on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä aina tarvittaessa ja riittävän usein.
34 § Jätevesilietteen omatoiminen käsittely
Asumisessa syntyvän jätevesilietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia.
Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on tehtävä kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen voi kieltää omatoimisen käsittelyn, mikäli se ei ole ilmoituksen perusteella asianmukaista.
Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kalkkistabiloimalla tai muulla lainsäädännön hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), nitraattiasetusta (1250/2014) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011, päivitetty 12/12). Lietteiden omatoiminen käsittely on kielletty pohjavesialueilla.
Jätteen vastaanottaja eli yhteisen käsittelyn harjoittaja voi käsitellä yhteensä enintään viideltä kiinteistöltä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää sen lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Sen, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot sekä tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään.
Kuivakäymäläjätteet, pienpuhdistamoiden kiinteät ylijäämälietteet (lietepussit) sekä kantovedestä muodostuvat vähäiset määrät saostussäiliölietettä voi kompostoida kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti tai hyödyntää maanparannusaineena.
Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon.
9 LUKU Roskaantumisen ehkäiseminen
35 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Ulkona pidettävien suurempien yleisötilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma ja se on ilmoitettava jätehuollon valvontaviranomaiselle ennen tilaisuuden järjestämistä.
Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava, että alueella on riittävästi keräysvälineitä eri jätelajien keräämistä varten ja ne on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti. Tilaisuuden järjestäjä on vastuussa alueen puhdistuksesta ja jätteiden keräysvälineiden tyhjennyksestä.
Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä. Mikäli jätteiden kerääminen ja kuljettaminen ei ole mahdollista näiden jätehuoltomääräysten 30 §:n mukaisesti, edellyttää se poikkeamista näistä jätehuoltomääräyksistä.
Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia. Biojäte on lajiteltava ja erilliskerättävä aina, kun yleisötilaisuudessa tarjoillaan elintarvikkeita.
Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.
36 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla
Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.
10 LUKU Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet
37 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto
Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa tai muihin aineisiin tai jätteisiin. Kiinteistöillä syntyvät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.
Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Mustankorkea Oy:n niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuun alaiset vaaralliset jätteet on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin.
Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa sen vastaanottamiseen.
Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.
Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä. Vaaralliset jätteet on pakattava tiiviisti kestäviin astioihin. Mikäli on mahdollista ja turvallista, vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa. Jos jäte pakataan muuhun kuin alkuperäiseen pakkaukseen, pakkauksesta tulee käydä ilmi vaarallisen jätteen nimi sekä sen ominaisuudet.
38 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä
Mikäli kiinteistöllä kerätään vaarallisia jätteitä, keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.
Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu.
Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.
39 § Erityisjätteet
Erityisjätteet on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Asumisessa syntyvä erityisjäte on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn poltettavaksi tai haudattavaksi Mustankorkea Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
11 LUKU Muut määräykset
40 § Tiedottamisvelvoite
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.
41 § Jätehuoltomääräysten valvonta
Näiden määräysten noudattamista seuraa jätehuoltoviranomainen siltä osin kuin kyseessä on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien kiinteistöjen jätehuollon järjestäminen. Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimivat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä Keski-Suomen ELY-keskus. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa jätelain mukainen seuraamus.
42 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta, tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaista kuultuaan.
Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista. Kuntalaisten yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi aikaisemmin myönnetyt poikkeuspäätökset voidaan ottaa uudelleen tarkasteluun.
43 § Voimaantulo
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.4.2020 ja niillä kumotaan:
• 1.5.2018 voimaan tulleet Jyväskylän seudun jätelautakunnan kunnalliset jätehuoltomääräykset (Jyväskylän seudun jätelautakunta 14.3.2018, 6 §)
• 1.1.2019 voimaan tulleet viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet (Jyväskylän seudun jätelautakunta 28.11.2018, 29 §)
44 § Siirtymäsäännökset
Jätehuoltomääräysten 15 ja 16 §:n mukainen muovipakkausten erilliskeräys alkaa 1.1.2021. Jäteastiat tulee olla kiinteistöillä viimeistään 30.6.2021.
Kunnallinen määräyskokoelma :: J ::
© Jyväskylän kaupunki 2002-2024