Hallintosääntö (2016)

I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/1
1 § Säännön soveltamisala

OSA A LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

II LUKU KAUPUNGINVALTUUSTO JA KAUPUNGINHALLITUS
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/2
2 § Valtuusto
3 § Kaupunginhallitus
4 § Kaupungin asukkaiden aloitteet

III LUKU LAUTAKUNNAT
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/3
5 § Lautakunnat ja niiden jaostot
6 § Lautakuntien yleiset tehtävät
7 § Lautakuntien ja jaostojen erityistehtävät
8 § Lautakuntien jäsenet
9 § Jaostojen jäsenet

IV LUKU TOIMIKUNNAT
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/4
10 § Toimikuntien asettaminen
11 § Kaupunginhallituksen pysyväisluontoiset toimikunnat

V LUKU KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN VALVONTA SEKÄ RISKIENHALLINTA
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/5
12 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta
13 § Tarkastuslautakunta
14 § Tilintarkastaja

VI LUKU KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/6
15 § Luvun määräysten soveltaminen
16 § Kokousaika ja -paikka
17 § Kokouksen koolle kutsuminen
18 § Jatkokokous
19 § Varajäsenen kutsuminen
20 § Kokouksen pitäminen ja päätösvalta
21 § Kokouksen johtaminen
22 § Tilapäinen puheenjohtaja
23 § Läsnäolo toimielinten kokouksessa
24 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
25 § Valmistelu, esittely ja toimielimen sihteeri
26 § Esteellisyyden toteaminen
27 § Sovellettavat valtuuston työjärjestyksen määräykset (liitteenä)
28 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
29 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus
30 § Otto-oikeuden käyttäminen
31 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

VII LUKU ASIAKIRJAHALLINTO
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/7
32 a § Kaupungin nimen kirjoittaminen
32 b § Asiakirjojen allekirjoittaminen
33 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen ja asiakirjoista perittävät maksut
34 § Tiedoksiantojen vastaanottaminen
35 § Arkistonhoito ja henkilörekisterit

OSA B PALVELU- JA HALLINTO-ORGANISAATIO

VIII LUKU KAUPUNGINJOHTAJA, TOIMIALAJOHTAJAT JA KANSLIAPÄÄLLIKKÖ
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/8
36 § Kaupunginjohtaja
37 § Toimialajohtajat
38 § Kansliapäällikkö

IX LUKU PALVELUORGANISAATIO
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/9
39 § Konsernihallinto ja toimialat
40 § Toimialojen ja konsernihallinnon organisoituminen ja johtaminen
41 § Viestintä

OSA C TOIMIVALTA TALOUS- JA HENKILÖSTÖASIOISSA

X LUKU TALOUDENHOITO
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/10
42 § Talousarvion täytäntöönpano
43 § Talousarvion muutokset
44 § Poistosuunnitelman hyväksyminen
45 § Hankinnat
46 § Omaisuuden luovuttaminen
47 § Lahjoitusten vastaanottaminen ja perintöjen hakeminen
48 § Vahingonkorvaukset ja tappiontakaus
49 § Maksujen ja taksojen määrääminen
50 § Laskujen hyväksyminen
51 § Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen
52 § Muut talousasiat

XI LUKU HENKILÖSTÖASIAT
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/11
53 § Luvun määräysten soveltaminen
54 § Henkilövalinnat
55 § Varahenkilöiden ja sijaisten määrääminen
56 § Palkkausasiat
57 § Muut palvelussuhdeasiat
58 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi
59 § Viran haku
60 § Henkilöstön kelpoisuusehdot
61 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus
62 § Virantoimituksesta pidättäminen
63 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen

XII LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/12
64 § Voimaantulo

Liite: Sovellettavat valtuuston työjärjestyksen pykälät
http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2785/13

 
I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Säännön soveltamisala

Kaupungin hallinto järjestetään tässä hallintosäännössä määrätyllä tavalla. Hallintosäännössä on kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta sekä lautakuntia ja johtokuntia koskevia määräyksiä. Säännössä määrätään myös kaupungin palvelu- ja hallinto-organisaatiosta, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, talouden hoidosta, talouden ja hallinnon tarkastuksesta sekä henkilöstöstä.

Hallintosäännön lisäksi kaupunginvaltuuston työjärjestys ja luottamushenkilöiden palkkiosääntö ohjaavat toimielinten toimintaa. Liikelaitosten toiminnassa noudatetaan hallintosääntöä, ellei niitä koskevissa johtosäännöissä toisin määrätä. Lisäksi voidaan antaa muita ohjeita tai sääntöjä, jotka ovat toissijaisia tähän hallintosääntöön nähden.

Hallintosäännön määräyksistä voidaan poiketa kaupunginjohtajan päätöksellä, mikäli kaupungin johtaminen vakavassa häiriö- tai poikkeustilanteessa näin vaatii.

Viranomaistoimivallasta määrätään lautakuntien hyväksymissä toimintasäännöissä.
Konsernihallinnon toimintasäännön hyväksyy kaupunginhallitus. Viranomaistoimivallalla tarkoitetaan toimielinten ja viranhaltijoiden lakiin perustuvaa oikeutta päättää kuntalaisen ja kunnan jäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Toimintasäännöllä on johtosäännön asema, jos laki edellyttää viranomaisen toimivallan määrittämistä johtosäännössä.

 
OSA A LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

II LUKU KAUPUNGINVALTUUSTO JA KAUPUNGINHALLITUS

2 § Valtuusto

1 Yleiset tehtävät

Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto valitsee kaupungin luottamushenkilöt lukuun ottamatta niitä toimielimien jäseniä, joiden valinta on laissa tai valtuuston hyväksymissä säännöissä määrätty muun toimielimen tehtäväksi.

2 Toimivalta

Valtuusto käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa. Valtuusto ratkaisee kuntalain ja erityislakien mukaiset, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat asiat, ellei niitä ole määrätty muille toimielimille tai viranhaltijoille.

Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, muissa säädöksissä ja muualla tässä säännössä on määrätty, valtuusto päättää

- otto- ja antolainauksesta

- sijoitustoimintaa koskevista periaatteista

- konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista tytäryhtiöissä

- talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä antolainojen ja lainakannan muutoksista rahastoista

- kaupunginlaajuisten palveluverkkojen periaatteista

- muiden kuin asemakaavan tai tonttijaon toteuttamiseksi tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, luovuttamisesta, vuokraamisesta, lunastamisesta ja haltuunottokorvausten maksamisesta, kun kaupan tai korvauksen arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän

- 10 miljoonan euron ja sitä suurempien kunnallisteknisten hankkeiden ja talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä

- liikelaitosten perustamisesta ja kaupungin strategisesti merkittäviksi määriteltyjen yhtiöiden myynnistä

- liikelaitoksen johtosäännöstä.

- Kaupunginvaltuuston toimivallasta hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa sekä vahingonkorvausasioissa määrätään tämän säännön 45, 46 ja 48 §:ssä.



3 § Kaupunginhallitus

1 Yleiset tehtävät

Kaupunginhallitus vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä säännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitus voi siirtää puhevaltaansa edelleen.

Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Kaupunginhallituksen alaisena voi toimia liikelaitoksia.

2 Kokoonpano ja toimikausi

Kaupunginhallituksessa on enintään 13 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tulee olla kaupunginvaltuutettuja. Kaupunginhallituksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuutettuja.

Valtuusto valitsee jäsenet ja varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen toimikaudeksi jäsenten keskuudesta sen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

3 Toimivalta

Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, muissa säädöksissä ja muualla tässä säännössä on määrätty, kaupunginhallitus päättää

- muiden kuin asemakaavan tai tonttijaon toteuttamiseksi tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, luovuttamisesta, vuokraamisesta, lunastamisesta ja haltuunottokorvausten maksamisesta, kun kaupan tai korvauksen arvo on 1 miljoonaa euroa tai enemmän, mutta alle 3 miljoonaa euroa

- talonrakennushankkeiden ja kunnallisteknisten hankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä silloin, kun hankkeen arvo on 5 miljoonaa euroa tai enemmän, mutta alle 10 miljoonaa euroa

- kaupungin antolainojen myöntämisestä talousarviossa tarkoitukseen varatuilla määrärahoilla

- palveluverkkoa koskevien valtuuston päätösten mukaisesti monipalvelupisteistä ja muista toimipisteisteistä silloin, kun asia koskee kahden tai useamman lautakunnan alaista toimintaa.

- konsernitililimiitin myöntämisestä

- sisäisen pankin ohjeista

- valtuuston hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesta rahoituksesta

- kuntayhtymien, tytär-, osakkuus- ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksen toimivallan käyttämisestä

- yhteisöjen jäsenyydestä sekä kaupungin edustajan nimeämisestä sellaiseen yhtiöön tai yhteisöön, jossa kaupunki on osakkaana tai jäsenenä, ellei nimeäminen kuulu lautakunnan tai viranhaltijan tehtäviin.

- maksun suorittamisesta vapauttamisesta tai helpotuksen myöntämisestä silloin, kun se on lain mukaan sallittua ja kun tehtävää ei ole määrätty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle

- rakennuskiellon määräämisestä ja pidentämisestä yleis- tai asemakaavan laatimisen tai muuttamisen ollessa vireillä sekä toimenpiderajoitusten määräämisestä ja pidentämisestä, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille

- liikelaitoksen johtokunnan valinnasta

- selityksen antamisesta valtuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin

- konserniohjeen antamisesta

- hankintaohjeen ja pienhankintaohjeen antamisesta

- konsernihallinnon toimintasäännöstä.

Kaupunginhallituksen toimivallasta omaisuuden luovuttamisessa ja vahingonkorvausasioissa määrätään tämän säännön 45, 46 ja 48 §:ssä.

Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen monijäseniselle toimielimelle tai viranhaltijalle, ellei toisin ole säädetty tai päätetty.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, seurata lautakuntien ja niiden jaostojen, johtokuntien, toimikuntien ja luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi (=otto-oikeus).

4 § Kaupungin asukkaiden aloitteet

Kaupungin asukkaiden tekemiin aloitteisiin vastaa viivytyksettä se viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu. Ellei se ole mahdollista, tulee aloitteen tekijälle ilmoittaa arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoa asian käsittelystä. Aloitteeseen tulee vastata viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen jättämisestä.

Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

Kaupunginhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla.

 
III LUKU LAUTAKUNNAT

5 § Lautakunnat ja niiden jaostot

Päätöksentekoeliminä valtuuston ja hallituksen lisäksi toimivat seuraavat lautakunnat ja jaostot:

Kaupunkirakennelautakunta
- Joukkoliikennejaosto
- Tiejaosto
Rakennus- ja ympäristölautakunta
- Ympäristöterveysjaosto
Jätelautakunta
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
Sivistyslautakunta
Perusturvalautakunta
- Terveydenhuollon jaosto
- Yksilöasiainjaosto
sekä muut mahdolliset jaostot.

Lakisääteisiä ovat lisäksi tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta.

6 § Lautakuntien yleiset tehtävät

Lautakunta vastaa tehtäväalueensa toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä ohjaa ja valvoo tehtäväalueensa suunnittelua ja toteutusta.

Lautakunta käyttää tehtäväalueensa puhevaltaa tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa sekä antaa tehtäväaluettaan koskevat muut lausunnot ja esitykset ulkopuolisille tahoille, ellei muuten ole säädetty tai määrätty eikä asian laajuus tai vaikuttavuus edellytä kaupunginhallituksen päätöstä.

Lautakunta valmistelee tehtäväalueellaan kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä vastaa päätösten täytäntöönpanosta.

Lautakunta vastaa yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, viranomaisten, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen kanssa sekä säännösten ja sopimusten mukaisesta seutukunnallisten ja maakunnallisten palvelujen tuottamisesta.

Lautakunnat päättävät:

- tehtäväalueensa toimintasääntöjen hyväksymisestä

- tehtäväalueensa talousarvion käyttösuunnitelmasta

- tehtäväalueensa avustusten periaatteista sekä viranhaltijoiden oikeudesta myöntää avustuksia

- tehtäväalueensa palveluverkoista ja yksittäisten toimipisteiden perustamisesta ja lakkauttamisesta valtuuston palveluverkkoa koskevien päätösten mukaisesti.

- tehtäväalueeseensa kuuluvien yhteisöjen jäsenyydestä sekä kaupungin edustajan nimeämisestä sellaiseen yhtiöön tai yhteisöön, jossa kaupunki on osakkaana tai jäsenenä, ellei kaupunginhallitus ole pidättänyt nimeämistä itsellään tai toimivaltaa ei ole määrätty viranhaltijalle.

Lautakunnan toimivalta talous- ja henkilöstöasioissa on määrätty tämän säännön luvuissa X taloudenhoito ja XI henkilöstöasiat.

Lautakunnan viranomaistoimivalta määrätään lautakunnan toimintasäännöissä.

Lautakunta voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai monijäseniselle toimielimelle.

7 § Lautakuntien ja jaostojen erityistehtävät

Kaupunkirakennelautakunta

Kaupunkirakennelautakunnan tehtävänä on huolehtia maaomaisuudesta ja sen kehittämisestä, yleis- ja asemakaavoituksen valmistelusta sekä muista kaupunkiympäristön suunnittelua ja ylläpitoa koskevista tehtävistä. Lautakunnan tehtäväpiiriin kuuluu liikenteen hallinta lukuun ottamatta Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikennejaostolle kuuluvia tehtäviä.

Lautakunta:

- toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa

- toimii maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaisena monijäsenisenä toimielimenä

- toimii maankäyttö- ja rakennuslain 103 g §:n mukaisena viranomaisena

- päättää muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutoksesta

- päättää asemakaava-alueen yleisen alueen nimen ja numerotietojen muuttamisesta, nimeää puistot ja muut vastaavat alueet sekä tekee asemakaava-alueen ulkopuolella esillä olevia alueita koskevat päätökset

- suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:ssä tarkoitetun asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin

- päättää rakennusluvan erityisten edellytysten olemassa olosta suunnittelutarvealueella ja käyttää kunnalle kuuluvaa päätösvaltaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa poikkeamishakemuksissa

- päättää rakentamiskehotuksen antamisesta ja kehittämismaksun määräämisestä

- toimii viranomaisena asioissa, jotka koskevat erillisen tonttijaon laatimistarvetta ja hyväksymistä, kiinteistönmuodostusta sekä muuta mittaustointa

- päättää talousarvion rajoissa asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta tai haltuunottokorvauksen maksamisesta

- päättää muiden kuin asemakaavan tai tonttijaon toteuttamiseksi tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, luovuttamisesta, vuokraamisesta, lunastamisesta ja haltuunottokorvausten maksamisesta, kun kaupan tai korvauksen arvo on alle 1 miljoonaa euroa

- huolehtii kadun pitoon, rakentamiseen ja käyttöön liittyvistä tehtävistä sekä tekee niitä koskevat päätökset

- päättää talonrakennushankkeiden ja kunnallisteknisten hankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä, kun hankkeen arvo on alle 5 miljoonaa euroa

- vastaa sähkömarkkinalaissa kunnalle asetetusta tehtävästä sekä käyttää asiassa kunnan puhevaltaa

- tekee vesihuoltolain 17 a §:n mukaisen päätöksen huleveden viemäröinnin järjestämisestä

- hyväksyy hulevesisuunnitelman

- vastaa tulvariskien hallinnasta annetussa laissa kunnalle asetetuista tehtävistä

- toimii öljyvahinkojen torjunnasta annetussa laissa tarkoitettuna, jälkivalvonnasta vastaavana torjuntaviranomaisena

- toimii viranomaisena asioissa, jotka koskevat ajoneuvojen siirtoa ja romuajoneuvojen hävittämistä siltä osin, kuin ne eivät kuulu pysäköinninvalvojan toimivaltaan

- järjestää kunnalliseen pysäköinninvalvontaan liittyvät tehtävät

- hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

- päättää yksityisille teille myönnettävistä kunnossapito- ja peruskorjausavustuksista.


Joukkoliikennejaosto

- Joukkoliikennejaosto toimii Jyväskylän kaupunkiseudun toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena joukkoliikennelain sekä kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Jaosto voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.


Tiejaosto

- Jaosto käyttää yksityistielaissa tielautakunnalle kuuluvaa päätösvaltaa. Jaosto voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.


Rakennus- ja ympäristölautakunta

- toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, rakennusvalvontaviranomaisena, jonka alaisena toimii kaupunkikuvatoimikunta, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisena valvontaviranomaisena sekä maa-aineslaissa tarkoitettuna lupa- ja valvontaviranomaisena

- käyttää maankäyttö- ja rakennuslain eri säännöksissä kunnalle asetettua toimivaltaa, siltä osin kuin se ei kuulu valtuustolle eikä kaupunkirakennelautakunnalle

- käyttää kunnalle luonnonsuojelulaissa asetettua toimivaltaa

- antaa kunnan lausunnon maantielain 52.3 §:ssä tarkoitetusta hakemuksesta

- tekee esitykset ja antaa kunnan lausunnot moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön kieltämisestä ja vesikulkuneuvolla liikkumisen rajoittamisesta tai kieltämisestä

- huolehtii viestintämarkkinalain 110 §:ssä kunnalle asetetuista tehtävistä

- käyttää päätösvaltaa asuntotoimeen liittyvissä laeissa kunnalliselle viranomaiselle asetetuissa tehtävissä

- käyttää maa-ainesasetuksessa kunnalle annettua toimivaltaa.

Ympäristöterveysjaosto

Jaosto käyttää terveydenhuoltolaissa mainittujen ympäristöterveydenhuollon erityislakien mukaista kunnan toimivaltaa sekä hoitaa eläinsuojelulaissa ja eläintautilaissa mainitut kunnalle kuuluvat tehtävät. Jaosto toimii ulkoilulaissa tarkoitettuna kunnan leirintäalueviranomaisena ja lääkelaissa tarkoitettuna kunnan viranomaisena, joka käsittelee nikotiinivalmisteiden myyntiin liittyvät asiat.

Ympäristöterveysjaosto voi hyväksymässään toimintasäännössä siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

Jätelautakunta

Lautakunta vastaa kunnan jätehuollon järjestämisestä, toimii jätelain mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena ja päättää jätelain mukaisista kunnan jätehuoltoviranomaiselle määrätyistä tehtävistä.

Lautakunta huolehtii tehtävistään sopimuskuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

Lautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä ja avustuksista.


Sivistyslautakunta

Lautakunta päättää lasten päivähoidosta, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettujen lakien, perusopetuslain ja nuorisolain sekä niihin liittyvän muun lainsäädännön nojalla järjestettävistä palveluista.

Perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan yhteisen yksilöasiainjaoston tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan kohdassa.


Perusturvalautakunta

Lautakunta päättää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain, erikoissairaanhoitolain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien erityislakien perusteella.



Terveydenhuollon jaosto

Jaosto vastaa kuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti

- Jyväskylän kaupungin terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alueella terveydenhuoltolain mukaisten palvelujen ja toiminnan järjestämisestä lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja kotisairaanhoidon hoitotyötä

- erikoissairaanhoitolain mukaisten erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä.

Perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan yksilöasiainjaosto

Jaosto toimii

- sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettuna toimielimenä, joka käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa

- tartuntatautilain mukaisena toimielimenä

- monijäsenisenä toimielimenä perusopetuslaissa määriteltyjen toimielimen käsittelyä vaativien kurinpidollisten toimien osalta

- monijäsenisenä toimielimenä varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa sekä muissa yksilökohtaisissa asioissa ellei muuta säädetä

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä, jolle osoitetaan oikaisuvaatimus palvelusetelin myöntämispäätöksestä.

8 § Lautakuntien jäsenet

Lautakunnissa on valtuuston toimikaudekseen valitsemat 11–13 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee pääsääntöisesti olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Monikunnallisesta jätelautakunnasta määrätään sitä koskevassa sopimuksessa.

9 § Jaostojen jäsenet

Jaostoissa on enintään 5 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä siten, että molemmista vähintään puolet on kyseisen lautakunnan jäseniä tai varajäseniä. Asianomainen lautakunta valitsee jaoston jäsenet sekä heistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Yksilöasiainjaostoon perusturvalautakunta valitsee 5 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kun käsitellään kasvun ja oppimisen palvelujen asioita, kokoukseen kutsutaan lisäksi 3 sivistyslautakunnan nimeämää jäsentä tai heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Perusturvalautakunta valitsee lautakunnan jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Jos jaostossa on muiden kuntien edustajia, on jäsenmäärä kuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukainen.

 
IV LUKU TOIMIKUNNAT

10 § Toimikuntien asettaminen

Kaupunginhallitus tai lautakunta voi nimetä määräaikaisia tai pysyviä toimikuntia.

Toimikuntaa asetettaessa toimielimen on määriteltävä toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä päätettävä, onko toimikunta tilapäinen vai pysyväisluontoinen.

Toimikunnan asettava toimielin vahvistaa toimikunnan säännöt.

11 § Kaupunginhallituksen pysyväisluontoiset toimikunnat

Kaupunginhallituksen valtuuston toimikaudeksi nimeämät toimikunnat ovat vammaisneuvosto, vanhusneuvosto sekä veteraaniasiain neuvottelukunta.

Kaupunginhallitus nimeää nuorisovaltuuston vuosittain nuorisovaltuuston huippukokouksen esityksestä.

 
V LUKU KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN VALVONTA
SEKÄ RISKIENHALLINTA

12 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta

1 Kaupungin ja kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä

Kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan, hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

2 Ulkoinen valvonta

Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti.

3 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kaupungin johtamisjärjestelmää. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa.

Valtuusto päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää kaupunginhallitukselta, että kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnot järjestetään siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisvaltaisesta järjestämisestä. Lautakuntien ja johtokuntien velvollisuutena on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnittelun ja toteutumisen valvonta sekä raportointi ohjeiden mukaisesti. Johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten tehtävä on toimialueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toimeenpano sekä raportointi ohjeiden mukaisesti. Henkilöstön velvollisuutena on toimia tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti sekä raportoida esimiehelleen havaitsemistaan epäkohdista.

Kaupunginhallitus antaa tilinpäätöksessä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lautakunnat ja johtokunnat antavat toimintakertomuksissaan kaupunginhallitukselle tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoa varten.

Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja toimivuudesta. Konserniyhtiöt ovat velvollisia raportoimaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta.

Kaupunginjohtajan asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmän tehtävänä on (1) koordinoida ja kehittää kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, (2) valmistella sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet kaupunginhallitukselle päätöksentekoa varten, (3) koota kaupunkikonsernin riskianalyysi talousarvion valmistelun yhteydessä sekä (4) valmistella tilinpäätökseen arvio merkittävimmistä riskeistä, selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä lautakuntien ja johtokuntien sekä konserniyhtiöiden kaupunginhallitukselle toimittaman aineiston perusteella.

4 Omaisuuden vakuuttaminen

Kaupunginhallitus päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.

13 § Tarkastuslautakunta

1 Yleiset tehtävät

Sen lisäksi, mitä kuntalain 121 ja 125 §:ssä säädetään, tarkastuslautakunnan on

- seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi

- huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa

- tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla

- hyväksyttävä ulkoisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma.

Lautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston edellisenä vuonna asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä noudattaen kaupungin tilinpäätöksen käsittelyaikataulua. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimista, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

Lautakunta tekee ehdotuksen valtuustolle, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja voidaanko vastuuvapaus myöntää tilivelvollisille.

Tarkastuslautakunnan tehtävä päättyy, kun valtuusto on hyväksynyt toimikauden viimeisen tilikauden tilinpäätöksen.


2 Toimivalta henkilöstöasioissa

Tarkastuslautakunta valitsee kaupunginreviisorin

3 Jäsenet

Lautakunnassa on 11–13 jäsentä, ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja. Lautakunnan jäsenistä vähintään puolet tulee valita valtuutetuista.

Lautakunta voi asettaa keskuudestaan enintään kolme jaostoa ja päättää niiden tehtävistä. Poiketen tämän säännön 9 §:stä tarkastuslautakunnan jaostoihin valitaan vain tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtainen varajäsenensä myös jaoston henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Jaostot raportoivat toiminnastaan lautakunnalle.


4 Lautakunnan kokoukset

Lautakunnan kokouksessa asiat esittelee lautakunnan alainen kaupunginreviisori. Hänen ollessaan estynyt tai esteellinen toimii esittelijänä lautakunnan nimeämä kaupunginreviisorin sijainen tai lautakunnan puheenjohtaja. Lautakunta voi lisäksi perustellusta syystä päättää, että esittelijänä toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Lautakunta valitsee itselleen sihteerin.

Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin.

14 § Tilintarkastaja

Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä hallinnon ja talouden tarkastamista varten julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajayhteisön (JHTT-yhteisön).

Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.

Tilintarkastajan on laadittava toimikaudekseen tarkastussuunnitelma ja vuosittain kullekin tilikaudelle työohjelma. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava lautakunnalle tiedoksi.

Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman ja työohjelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 123 §:n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kaupunginhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle.

Tilintarkastuskertomuksessa on esitettävä kuntalain 125 §:ssä mainitun lisäksi lausunto kuntalain 123 §:n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat.

14 a § Ulkoinen ja sisäinen tarkastus

Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii ulkoinen tarkastus, joka henkilöstöhallinnollisesti kuuluu konsernihallintoon. Ulkoisen tarkastuksen tehtävänä on valmistella tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat sekä avustaa tilintarkastajia.

Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, joka kuuluu henkilöstöhallinnollisesti konsernihallintoon.

Sisäinen tarkastus arvioi kaupunginjohtajan hyväksymään tarkastussuunnitelmaan perustuen sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja toimivuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia valvonta- ja riskienhallintajärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Sisäisen tarkastuksen tehtävät määritellään tarkemmin sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa, jonka kaupunginjohtaja hyväksyy.

14 b § Tiedon- ja avunsaantioikeus arviointi- ja tarkastustyössä

Kaupungin viranomaisten on annettava arviointi- ja tarkastustyössä tarvittavat tiedot ja asiakirjat tarkastuslautakunnalle, tilintarkastajalle sekä ulkoiselle että sisäiselle tarkastukselle.

Tarkastuksen kohteena oleva kaupungin viranomainen on velvollinen avustamaan tarkastuslautakuntaa, tilintarkastajia sekä ulkoista ja sisäistä tarkastusta.

 
VI LUKU KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY
15 § Luvun määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kaupunginvaltuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä ja toimikunnissa sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.

16 § Kokousaika ja -paikka

Toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina päättämässään paikassa.

Kokous pidetään myös, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen varsinaisista jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

Kokous voidaan pitää varsinaisessa kokouksessa, sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai sähköisesti ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely) noudattaen kuntalain 401/2015 määräyksiä.

17 § Kokouksen koolle kutsuminen

Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista lähetetään varajäsenille tiedoksi.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsun yhteydessä lähetetään esityslista, jossa tulee olla jokaisesta käsiteltävästä asiasta selostus, päätöksenteon perustelut ja päätösehdotus. Päätösehdotus voidaan poikkeuksellisesti tehdä myös kokouksessa.

Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä kalenteripäivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä tai ellei toimielin ole muuta päättänyt. Erityisestä syystä esityslista tai osa siitä voidaan toimittaa kokouskutsun jälkeen, kuitenkin ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään sähköisesti toimielimen niin päättäessä.

18 § Jatkokokous

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.

19 § Varajäsenen kutsuminen

Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Jos jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

20 § Kokouksen pitäminen ja päätösvalta

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi myös esityslistassa mainitsemattoman kiireellisen asian.

21 § Kokouksen johtaminen

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja voi määrätä varoituksen annettuaan, että sopimattomasti käyttäytyvä henkilö poistetaan kokouksesta. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

22 § Tilapäinen puheenjohtaja

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa kokouksesta tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman jäsenen johdolla tilapäinen puheenjohtaja kokousta tai asian käsittelyä varten.

23 § Läsnäolo toimielinten kokouksessa

Kaupungin eri toimielinten kokouksessa on jäsenten, esittelijän ja sihteerin lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus

1) kaupunginhallituksen kokouksessa
- kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
- toimialajohtajilla, kansliapäälliköllä, kaupunginlakimiehellä, kaupungin talousjohtajalla ja viestintäjohtajalla
- puheenjohtajan tai esittelijän erikseen kutsumalla asiantuntijalla

2) muun toimielimen kokouksessa
- kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
- kaupunginhallituksen toimielimeen määräämällä edustajalla
- kaupunginjohtajalla
- asianomaisella toimialajohtajalla
- viestinnästä vastaavalla
- puheenjohtajan tai esittelijän erikseen kutsumalla asiantuntijalla.

Nuorisovaltuuston nimeämällä edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunkirakennelautakunnan, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan, sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan kokouksissa lautakunnan päättämässä laajuudessa. Edustajan tulee olla 15 vuotta täyttänyt henkilö.


Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Toimielin päättää henkilöistä, joilla on läsnäolo-oikeus käsiteltäessä salaisia asioita.

Tarkastuslautakunnasta on määrätty V luvussa.


24 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus voi määrätä tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä kaupunginhallituksen varsinainen jäsen.

25 § Valmistelu, esittely ja toimielimen sihteeri

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä lukuun ottamatta kokouksen järjestäytymiseen liittyviä asioita. Esittelijää koskevat asiat esittelee toimielimen puheenjohtaja. Toimielimen toimintaa koskevissa asioissa esittelyoikeus on myös toimielimen puheenjohtajalla. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos esittelijä peruuttaa ehdotuksensa, ennen kuin keskustelu asiasta ensimmäistä kertaa on alkanut, asia on poistettava esityslistalta. Jos esittelijä peruuttaa ehdotuksensa, ennen kuin keskustelu asiasta on päättynyt, asia poistetaan esityslistalta, ellei toimielin toisin päätä.

Kaupunginhallituksen kokouksessa asiat esittelee kaupunginjohtaja ja hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan kaupunginjohtajan sijaisena toimiva tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Lautakunnan kokouksessa asiat esittelee toimialajohtaja ja hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan sijaiseksi määrätty tai muu lautakunnan määräämä viranhaltija.

Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa asiat esittelee asianomainen palvelujohtaja. Toimialajohtaja voi ottaa rakennus- ja ympäristölautakunnan asian esiteltäväkseen, lukuun ottamatta asioita, joissa ei ole kuntalain mukaista otto-oikeutta.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kokouksessa talousarvioesityksen sekä muut strategisesti ja taloudellisesti merkittävät kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitettävät asiat esittelee asianomainen toimialajohtaja. Muilta osin asiat esittelee asianomainen palvelujohtaja, joka toimii esittelijänä myös toimialajohtajan ollessa estynyt tai esteellinen. Toimialajohtaja voi ottaa lautakunnassa käsiteltävän asian esiteltäväkseen, lukuun ottamatta asioita, joissa ei ole kuntalain mukaista otto-oikeutta.

Tarkastuslautakunnasta on määrätty V luvussa.

Jaoston kokouksissa asiat esittelee asianomaisen lautakunnan ja ympäristöterveysjaostossa jaoston nimeämä viranhaltija. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty.

Toimielimen sihteerinä toimii sen nimeämä viranhaltija tai työntekijä.

Valmistelu toteutetaan hyvää hallintotapaa noudattaen ja ottaen huomioon julkisuuslainsäädäntö, yhteistoimintamenettely, viestintä ja yhteistyö päätöksentekijöiden kanssa. Keskeisten asioiden valmistelua käsitellään tarvittaessa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistossa sekä luottamuselinten yhteisissä tilaisuuksissa.


26 § Esteellisyyden toteaminen

Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.

Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.


27 § Sovellettavat valtuuston työjärjestyksen määräykset (liitteenä)

Valtuuston työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin seuraavissa asioissa:
- pöydälle jätetyn asian siirtäminen seuraavaan kokoukseen ilman, että asiaa valmistellaan uudelleen (valtuuston työjärjestyksen 16 §)
- ehdotus pöydälle panosta (valtuuston työjärjestyksen 18 §)
- ehdotukset (valtuuston työjärjestyksen 19 §)
- äänestysjärjestys (valtuuston työjärjestyksen 21 §)
- eriävä mielipide (valtuuston työjärjestyksen 22 §)
- toivomusponsi (valtuuston työjärjestyksen 23 §)
- vaalit (valtuuston työjärjestyksen 24–32 §)

28 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen

Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla sihteeri. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä, ellei toimielin erityisestä syystä toisin päätä.

Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja päättämässä paikassa siten, kuin siitä on ennakolta vähintään kerran vuodessa ilmoitettu.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään

1) järjestäytymistietoina:
- toimielimen nimi
- kokouksen alkamis- ja päättymisaika, kokouspaikka sekä kokouksessa pidetyt tauot
- läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2) asian käsittelytietoina:
- asiaotsikko
- asian järjestysnumero esityslistalla
- sen henkilön yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää lisätietoja päätöksestä
- selostus asiasta
- päätösehdotus
- esteellisyys
- tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
- äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos
- vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
- päätöksen toteaminen
- eriävä mielipide

3) laillisuustietoina:
- oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
- puheenjohtajan allekirjoitus
- sihteerin varmennus
- merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta
- merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.

Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa.

Esityslistan ja pöytäkirjan laadinnassa sekä niiden jakelussa on otettava huomioon, mitä julkisuuslaissa ja muussa lainsäädännössä erikseen määrätään.

Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä.

Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.

Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.

29 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus

Niissä asioissa, joissa otto-oikeus on lainsäädännön perusteella mahdollista, noudatetaan seuraavaa menettelyä.

1) Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja.

2) Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai asianomainen toimialajohtaja.


30 § Otto-oikeuden käyttäminen

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava tekemistään päätöksistä kaupunginhallitukselle lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava tekemistään päätöksistä lautakunnalle lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Liikelaitoksen johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava tekemistään päätöksistä johtokunnalle lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista johtokunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

31 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen


Ottokelpoiset päätökset annetaan tiedoksi toimielimen kokouksessa. Mikäli toimielimellä ei ole kokousta otto-oikeusaikana, päätös annetaan sähköisesti tiedoksi toimielimen puheenjohtajille ja esittelijälle. Lisäksi päätös tuodaan tiedoksi toimielimelle sen seuraavassa kokouksessa.

Ilmoitus otto-oikeuden käyttämisestä on annettava oikaisuaikana.

Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksissa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

 
VII LUKU ASIAKIRJAHALLINTO

32 a § Kaupungin nimen kirjoittaminen

Vastauksen viranhaltijoille osoitettuihin kanteluihin ja selvityspyyntöihin antaa toiminnasta vastaavan yksikön esimies.

Asianomainen palvelujohtaja tai palvelupäällikkö antaa tuomioistuimille ja hallintoviranomaisille selvitykset yksilöasiainjaoston päätöksistä tehtyihin valituksiin.

Yksittäisen henkilön palvelussuhdetta koskevan lausunnon tai vastineen toiselle viranomaiselle antaa kaupunginlakimies tai henkilöstöasioista vastaava lakimies.

Kaupunginjohtajalla, toimialajohtajalla ja kansliapäälliköllä on oikeus hyväksyä toimivaltaansa liittyviä asiakirjoja, sopimuksia, sitoumuksia ja hankintoja kaupungin nimissä.


32 b § Asiakirjojen allekirjoittaminen

Kaupunginhallituksen päättämät ja sen puolesta tehtävät kirjalliset sopimukset ja sitoumukset sekä kirjelmät ja valtakirjat allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja ja varmentaa kansliapäällikkö, kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies, kaupungin talousjohtaja, kaupungin henkilöstöjohtaja tai lakimies tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Lautakunnan tai jaoston päätöksen perusteella tehtävät sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa asianomainen palvelujohtaja tai toimialajohtaja, mikäli asia koskee useaa hänen vastuullaan olevaa palvelualuetta.

Ellei toisin ole säädetty tai määrätty puheenjohtaja tai sihteeri voi toimielimen määräämissä rajoissa yksin allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan.

Päätökset ja sopimukset, jotka henkilö tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa päätöksentekijä.

Useaa palvelualuetta yhteisesti koskevat sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa asianomainen toimialajohtaja ja konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö.

Palvelualuetta sekä sen kahta tai useampaa yksikköä koskevat sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa, palvelujohtaja tai palvelupäällikkö oman yksikkönsä osalta.

Asian valmistelija allekirjoittaa valmistelua koskevat asiakirjat.

Julkisten kuulutusten julkipanoa koskevat todistukset allekirjoittaa ilmoitustaulun hoitaja tai hänen sijaisensa.

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjanotteet todistaa oikeaksi toimielimen sihteeri tai hänen sijaisekseen määrätty tai kaupunginjohtajan määräämä muu henkilö.

Lautakunnan kokousten pöytäkirjanotteet todistaa oikeaksi lautakunnan sihteeri tai hänen sijaisekseen määrätty tai toimialajohtajan määräämä muu henkilö.
Muun pöytäkirjaotteen todistaa oikeaksi päätöksentekijä, pöytäkirjanpitäjä, asianomaisen yksikön esimies, hänen sijaisensa tai esimiehen määräämä muu henkilö.
Viranhaltijan päätöksen sekä jäljenteet päätöksen perusteena olevista asiakirjoista todistaa oikeaksi päätöksentekijä, pöytäkirjanpitäjä, asianomaisen yksikön esimies, hänen sijaisensa tai esimiehen määräämä muu henkilö.


33 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen ja asiakirjoista perittävät maksut

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua toimivaltaa asiakirjan antamisesta käyttää asianomainen toimialajohtaja ja kaupunginlakimies, jotka voivat siirtää toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

Tavanomaisesta tiedon antamisesta pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.

Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu.

Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna.

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä.

34 § Tiedoksiantojen vastaanottaminen

Sen lisäksi, mitä hallintolain 58 §:ssä säädetään, on kaupunginjohtajalla, kaupunginsihteerillä ja kaupunginlakimiehellä yleinen oikeus ottaa vastaan haasteita ja tiedoksiantoja kaikissa kaupungin asioissa.

Toimialajohtajalla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja tiedoksiantoja toimialansa asioissa.

Valtuustoaloitteesta säädetään valtuuston työjärjestyksessä.

35 § Arkistonhoito ja henkilörekisterit

Tietopalvelupäällikkö vastaa kaupungin arkistoinnista, arkistonmuodostuksesta sekä pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista.

Henkilörekisterien vastuuhenkilö on asianomainen palvelujohtaja. Konsernihallinnossa vastuuhenkilö on kansliapäällikkö.

Henkilörekisterin tietopyyntöön antaa vastauksen palvelujohtaja.


 
OSA B PALVELU- JA HALLINTO-ORGANISAATIO

VIII LUKU KAUPUNGINJOHTAJA, TOIMIALAJOHTAJAT
JA KANSLIAPÄÄLLIKKÖ

36 § Kaupunginjohtaja

Toimivalta

Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään ja muutoin määrätään

- päättää talousarviolainojen ottamisesta sekä laina- ja sijoitussalkun suojaamisesta

- päättää kaupunginhallituksen tehtäväalueeseen kuuluvien kiireellisten selvitysten ja vastineiden antamisesta hallintoviranomaisille ja tuomioistuimille

- asettaa konserniohjausryhmä, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja kannanottoja hankkeiden taloudellisista vaikutuksista päätösten valmistelua varten sekä laatia taloudellisten riskien hallitsemiseksi tarpeellisia selvityksiä ja ohjeita kaupunkikonsernin ohjaukseen ja käyttöön

- päättää sisäisen tarkastuksen toimintaohjeesta

- päättää konsernihallinnon organisaatiosta

- päättää konsernihallinnon avustusten myöntämisestä

- päättää kaupungin edustamisesta kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mukaan ja edustamisesta aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä

- asettaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmä.

Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen tai viran ollessa avoinna kaupunginjohtajan tehtävät hoitaa toimialajohtaja tai kansliapäällikkö kaupunginhallituksen määräämässä järjestyksessä. Mikäli sekä kaupunginjohtaja että toimialajohtajat ja kansliapäällikkö ovat estyneitä hoitamaan tehtävää, päättää kaupunginjohtaja tilapäisestä sijaisuudesta enintään yhden kuukauden ajaksi. Jos kaupunginjohtajan virka on avoinna tai poissaolo kestää kuutta kuukautta pidemmän ajan, valtuusto voi ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan.

Kaupunginjohtaja voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginjohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

Kaupunginjohtajan henkilöstöhallinnollisena esimiehenä toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja.


37 § Toimialajohtajat

Toimivalta

Toimialajohtaja

- vastaa toimialan johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta asianomaiselle lautakunnalle.

- vastaa lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja raportoinnista

- päättää toimivallan antamisesta viranhaltijalle vastuulleen kuuluvia palveluja koskevan erityislainsäädännön mukaisissa asioissa, ellei niistä ole toisin säädetty tai määrätty

- päättää toimialaa koskevien kiireellisten selvitysten ja vastineiden antamisesta hallintoviranomaisille ja tuomioistuimille

- päättää toimialan jakautumisesta palvelualueiksi ja palvelu- ja toimintayksiköiksi, niiden nimistä sekä palvelujen sisällöstä ja laajuudesta.

Toimialajohtajan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelee asianomainen lautakunta.

Toimialajohtajan esimies on kaupunginjohtaja.

Toimialajohtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimialan toimintaan ja hallintoon.

Toimialajohtajan sijaisena toimii hänen poissa tai estyneenä ollessaan kaupunginjohtajan määräämä viranhaltija. Viran ollessa avoinna voi kaupunginhallitus määrätä viran väliaikaisen hoitajan enintään vuoden ajaksi.

Toimialajohtaja voi johtaa myös toimialansa palvelualuetta.

Toimialajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

38 § Kansliapäällikkö

Toimivalta:

Kansliapäällikkö

- johtaa konsernihallinnon toimintaa ja taloutta

- valmistelee konsernihallinnon talousarvioesityksen ja käyttösuunnitelman

- toimii konsernihallinnon palvelujohtajien hallinnollisena esimiehenä.

Kansliapäälliköllä on ohjausvalta koko kaupunkia koskeviin hallinnon tehtäviin.

Kansliapäällikön sijaisena toimii hänen poissa tai estyneenä ollessaan kaupunginjohtajan määräämä viranhaltija. Viran ollessa avoinna voi kaupunginhallitus määrätä viran väliaikaisen hoitajan enintään vuoden ajaksi.

Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon.

Kansliapäällikkö vastaa konsernihallinnon johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta kaupunginhallitukselle. Kansliapäällikkö rinnastetaan toimialajohtajaan. Kansliapäällikön esimies on kaupunginjohtaja.

Kansliapäälliköllä on oikeus siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

 
IX LUKU PALVELUORGANISAATIO

39 § Konsernihallinto ja toimialat

Kaupungin palveluorganisaatio koostuu konsernihallinnosta ja kolmesta toimialasta, jotka ovat:

1. Sivistys
2. Perusturva
3. Kaupunkirakenne

Konsernihallinnon ohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa kaupunginhallitus. Toimialojen ohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa asianomainen lautakunta 7 §:ssä määritellyn toimivallan mukaisesti.

Kaupunkirakenteen toimialan ohjauksesta ja päätöksenteosta vastaavat kaupunkirakennelautakunta, jätelautakunta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta.

Sivistyksen toimialan ohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa sivistyslautakunta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta ja muilta osin kulttuuri- ja liikuntalautakunta

Perusturvan toimialan ohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa perusturvalautakunta.

Kaupungin palveluorganisaatioon kuuluvat seuraavat liikelaitokset:

1. Talouskeskus-liikelaitos
2. Tilapalvelu-liikelaitos
3. Työterveys Aalto -liikelaitos
4. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos
5. Altek Aluetekniikka -liikelaitos
6. Kylän Kattaus -liikelaitos

Liikelaitokset kuuluvat kaupunginjohtajan alaisuuteen lukuun ottamatta Altek Aluetekniikka -liikelaitosta, joka kuuluu kaupunkirakenteen toimialajohtajan alaisuuteen.

40 § Toimialojen ja konsernihallinnon organisoituminen ja johtaminen

Toimialat jakautuvat palvelualueiksi ja palveluyksiköiksi sekä mahdollisesti vielä toimintayksiköiksi.

Palvelualueita johtavat palvelujohtajat. Palveluyksiköitä johtavat palvelupäälliköt. Tietohallintojohtaja rinnastetaan palvelujohtajaan.
Palvelualueilla voi olla toiminnan laajuuden tai luonteen perusteella myös muita merkittäviä osakokonaisuuksia, joille on määritelty esimiesvastuuta.

Palveluorganisaation toimintaa koordinoivat johtoryhmät. Kaupunginjohtaja nimeää kaupungin johtoryhmän. Toimialajohtajat nimeävät toimialan johtoryhmän ja kansliapäällikkö konsernihallinnon johtoryhmän. Henkilöstöjärjestöt nimeävät edustajansa näihin johtoryhmiin.

Kansliapäälliköllä, henkilöstö-, talous- ja viestintäjohtajalla on oikeus antaa koko kaupunkiorganisaatiota koskevia henkilöstö-, talous- ja viestintäohjeita.

Kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja kansliapäällikkö voivat nimittää toimialojen välistä toimintaa koordinoivia ohjaus- ja työryhmiä.

Organisaation muodostamista koskevasta toimivallasta määrätään 36 ja 37 §:ssä.

41 § Viestintä

Kaupungin viestintää ohjaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy viestinnän linjaukset. Viestintäjohtaja johtaa viestintää hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Viestinnän linjaukset noudattavat hallinnon julkisuusperiaatetta.

 
OSA C TOIMIVALTA TALOUS- JA HENKILÖSTÖASIOISSA

X LUKU TALOUDENHOITO
42 § Talousarvion täytäntöönpano

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtävä- ja hankekohtaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä investointisuunnitelman.

Lautakunta hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman.

Kaupunginjohtaja päättää konsernihallinnon käyttösuunnitelmasta hyväksytyn talousarvion mukaisesti.

Palvelujohtaja hyväksyy palvelualueen palveluyksiköiden käyttösuunnitelmat.

43 § Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

44 § Poistosuunnitelman hyväksyminen

Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Aineellisten hyödykkeiden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.

Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta.

45 § Hankinnat

1. Hankintalain ja erityisalojen hankintalain tarkoittamat hankinnat

Julkisista hankinnoista annetun lain ja ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamista hankinnoista päättää talousarvion tai investointiohjelman puitteissa

- kaupunginjohtaja, kun hankinnan kokonaisarvo on enemmän kuin 1 miljoonaa euroa

- toimialajohtaja ja konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö, kun hankinnan kokonaisarvo on enintään 1 miljoonaa euroa

- tietohallintojohtaja tietohallinnon hankinnoista, kun hankinnan kokonaisarvo on pienempi kuin EU:n kynnysarvo

- palvelujohtaja, konsernihallinnon palvelujohtaja, kun hankinnan kokonaisarvo on pienempi tai yhtä suuri kuin EU:n kynnysarvo

- palvelupäällikkö tai yksikön esimies kansallisen kynnysarvon alittavista hankinnoista, joihin ei sovelleta hankintalakia. Jos edellä mainittu esimies on työsuhteinen, tekee päätöksen lähin virassa oleva esimies.

2. Talousarvion ja investointiohjelman mukaisista rakennusurakoita koskevista hankinnoista määrätään Tilapalvelu-liikelaitoksen johtosäännössä.

3. Hankintajohtaja päättää yhteishankinnoista ja niitä koskevista puitejärjestelyistä sekä määrää hankintapaikat, joista hankintaan ja tilaamiseen oikeutetut saavat tehdä hankintoja.

4. Julkisista hankinnoista annetun lain ja ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamasta hankintaoikaisusta päättää viranhaltija tekemänsä hankintapäätöksen osalta, mikäli hankintaoikaisu tehdään hankintayksikön aloitteesta (itseoikaisu). Mikäli hankintaoikaisu tehdään asianosaisen vaatimuksesta, päätöksen hankintaoikaisusta tekee se toimielin, jonka alainen hankintapäätöksen tehnyt viranhaltija on.

5. Kaupunginhallitus päättää hankintoja koskevat menettelytapaohjeet.

6. Muut hankinnat

Muista kuin hankintalain ja erityisalojen hankintalain mukaisista hankinnoista päättää

- kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän
- kaupunginhallitus, jos omaisuuden arvo on pienempi kuin 3 miljoonaa euroa
- lautakunta, jos omaisuuden arvo on pienempi kuin 1 miljoonaa euroa
- toimialajohtaja tai konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö, kun kokonaisarvo on pienempi kuin 200 000 euroa
- palvelujohtaja kun kokonaisarvo on pienempi kuin 100 000 euroa
- palvelupäällikkö tai yksikön esimies, kun kokonaisarvo on pienempi kuin 30 000 euroa.

46 § Omaisuuden luovuttaminen

Luovuttamisella tarkoitetaan irtaimen omaisuuden, sijoitusomaisuuden tai aineettomien hyödykkeiden myyntiä, lahjoittamista tai vaihtoa.

Omaisuuden luovutuksesta päättää, ellei tässä säännössä muuta määrätä

- kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän

- kaupunginhallitus, jos omaisuuden arvo on pienempi kuin 3 miljoonaa euroa

- lautakunta, jos omaisuuden arvo on pienempi kuin 1 miljoonaa euroa

- toimialajohtaja tai konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö, kun kokonaisarvo on pienempi kuin 200 000 euroa

- palvelujohtaja tai palvelupäällikkö kun kokonaisarvo on pienempi kuin 30 000 euroa

- yksikön esimies, kun kokonaisarvo on pienempi kuin 1 000 euroa.

Mikäli asiaa ei ole määritelty minkään toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi, asiasta päättää kaupunginhallitus.

Palvelujohtaja, palvelupäällikkö tai yksikön esimies päättää toimitilan tilapäisestä luovuttamisesta muuhun käyttöön päätettyjen maksuperiaatteiden mukaisesti.

47 § Lahjoitusten vastaanottaminen ja perintöjen hakeminen

Toimialajohtaja ja konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö päättää lahjoituksen vastaanottamisesta ja käytöstä sekä perinnön hakemisesta valtionkonttorilta ja käytöstä, kun lahjoitus tai perintö on alle 200 000 euroa.

Palvelujohtaja tai palvelupäällikkö päättää lahjoituksen vastaanottamisesta ja käytöstä, kun lahjoitus on alle 30 000 euroa.

48 § Vahingonkorvaukset ja tappiontakaus

Vahingonkorvausvelvollisuudesta ja vahingonkorvaussaatavasta päättää

- valtuusto, jos vahingonkorvaus on 1 miljoona euroa tai enemmän

- kaupunginhallitus, jos vahingonkorvaus on alle 1 miljoona euroa

- lautakunta, jos vahingonkorvaus on alle 200 000 euroa

- toimialajohtaja ja konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö, jos korvaus on alle 20 000 euroa

- palvelujohtaja, palvelupäällikkö tai lähin virassa oleva esimies, jos korvaus on alle 1000 euroa

- kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan tehtäväalueeseen ja vahingonkorvaus on alle 200 000 euroa.

Helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungin palveluksessa olevalle viranhaltijalle tai työntekijälle velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutettu vahinko päättää

- kaupunginhallitus, jos korvaussumma on 100 000 euroa tai enemmän

- lautakunta, jos korvaussumma on alle 100 000 euroa.

- toimialajohtaja ja konsernihallinnossa kansliapäällikkö, kun korvaussumma on alle 10 000 euroa

- kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan tehtäväalueeseen ja korvaussumma on alle 100 000 euroa.

Tappiontakauksesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta.

49 § Maksujen ja taksojen määrääminen

Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, maksujen ja taksojen yleisistä periaatteista päättää kukin lautakunta tai ympäristöterveysjaosto omalla tehtäväalueellaan ja kaupunginhallitus, jos maksun ja taksan hyväksyminen ei kuulu millekään lautakunnalle tai johtokunnalle tai se koskee useita tehtäväalueita.

Maksujen ja taksojen hyväksymisessä noudatetaan valtuuston talousarviossa tai muutoin päättämiä perusteita.

Asianomainen toimialajohtaja päättää maksut ja taksat sekä palvelujen, töiden ja tuotteiden hinnat, ellei muualla ole toisin määrätty ja edellyttäen, että lautakunta tai jaosto on vahvistanut maksua koskevat yleiset periaatteet. Konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö ja tietohallinnon osalta tietohallintojohtaja päättää maksut ja taksat sekä palvelujen, töiden ja tuotteiden hinnat.

50 § Laskujen hyväksyminen

Laskujen hyväksyjistä sekä maksukorttien ja muiden maksuvälineiden myöntämisestä päättää toimialajohtaja ja konsernihallinnossa kansliapäällikkö.

Toimialajohtajan ja kansliapäällikön laskujen hyväksymisestä sekä maksukorteista ja muiden maksuvälineiden myöntämisestä päättää kaupunginjohtaja.

Kaupunginjohtajan laskut hyväksyy kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Luottamushenkilöiden laskut hyväksyy ja maksuvälineet myöntää kansliapäällikkö ja lautakuntien, jaostojen sekä vammais- ja vanhusneuvostojen osalta asianomainen toimialajohtaja.

51 § Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen

Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, kaupungille tulevan saatavan velkajärjestelystä päättää

- kaupunginhallitus, kun saatavan suuruus on 100 000 euroa tai enemmän

- lautakunta, kun saatavan suuruus on alle 100 000 euroa

- palvelujohtaja ja kansliapäällikkö, kun saatavan suuruus on alle 10 000 euroa

- kaupunginjohtaja, jos asia ei kuulu minkään lauta- tai johtokunnan tehtäväalueeseen ja saatavan suuruus on alle 100 000 euroa.

Saatavien tileistä poistamisesta päättää kaupungin talousjohtaja.

Kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa konkurssi-, pakkohuutokauppa-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioissa. Kaupunginlakimies voi siirtää puhevallan käyttöä edelleen.

52 § Muut talousasiat

Muiden kuntien kanssa tehtävän yhteistyön ehdoista päättää toimialajohtaja.

Oppilaitosten kanssa tehtävistä harjoittelua ja käytännön opetusta koskevista ja vastaavista yhteistyösopimuksista päättää henkilöstön osaamisen kehittämisestä vastaava viranhaltija.

Kaupungin taloudellisten tai muiden resurssien käyttämisestä kehittämishankkeisiin päättää

- kaupunginjohtaja, kun kaupungin kustannukset ovat yhteensä enemmän kuin EU:n kynnysarvo

- toimialajohtaja ja konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö, kun kaupungin kustannukset ovat yhteensä vähemmän tai yhtä suuret kuin EU:n kynnysarvo

- palvelujohtaja, kun kaupungin kustannukset ovat vähemmän kuin kansallinen kynnysarvo.

 
XI LUKU HENKILÖSTÖASIAT

53 § Luvun määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan, ellei kuntalaissa, kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa taikka muussa laissa muuta määrätä.

Niistä virkasuhteeseen tai viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty.

54 § Henkilövalinnat

Henkilövalinnoista päätetään seuraavasti ottaen huomioon, mitä tässä säännössä on erikseen määrätty:

1) Kaupunginvaltuusto valitsee
- kaupunginjohtajan

2) Kaupunginhallitus valitsee
- kansliapäällikön
- toimialajohtajat

3) Lautakunta valitsee tehtäväalueensa palvelujohtajat. Tarkastuslautakunta valitsee kaupunginreviisorin. Jyväskylä Sinfonian intendentin ja Jyväskylän kaupunginteatterin johtajan valitsee asianomainen lautakunta

4) Kaupunginjohtaja valitsee konsernihallinnon palvelujohtajat ja kaupunginlakimiehen.

5) Esimies valitsee alaisensa henkilöstön ja alaisensa yksikön esimiehen. Kuitenkin perusopetuksen rehtorit, päiväkodin johtajat valitsee asianomainen toimialajohtaja.

Ehdollisen vaalin vahvistaa tai sen raukeamisesta päättää sama viranomainen, joka päättää viran auki julistamisesta.

55 § Varahenkilöiden ja sijaisten määrääminen

Kaupunginjohtajan sijaisesta määrätään tämän säännön 36 §:ssä.

Toimialajohtajan sijaisesta määrätään tämän säännön 37 §:ssä.

Kansliapäällikön sijaisesta määrätään tämän säännön 38 §:ssä.

Toimialajohtaja nimeää palvelujohtajan, Jyväskylä Sinfonian intendentin ja Jyväskylän kaupunginteatterin johtajan varahenkilön. Kansliapäällikkö nimeää suorassa alaisuudessaan olevien johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden varahenkilön. Muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden varahenkilön nimeää se viranhaltija tai työntekijä, joka valitsee sijaistettavan henkilön.

Toimialajohtaja päättää palvelujohtajan, Jyväskylä Sinfonian intendentin ja Jyväskylän kaupunginteatterin johtajan viran väliaikaisen hoitajan määräämisestä enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Viran ollessa avoinna tai poissaolon kestäessä kuutta kuukautta pidemmän ajan viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijaiset nimeää se, jolla on oikeus ottaa kyseessä oleva henkilö vakituiseen palvelussuhteeseen.

Lähin esimies tai toimintayksikön johtaja päättää sijaisen valitsemisesta sekä viran väliaikaisen hoitajan määräämisestä täyttö- ja rekrytointiohjeiden mukaisesti.

56 § Palkkausasiat

Palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan tehtävään sovellettavaa virka- ja työehtosopimusta sekä Jyväskylän kaupungin linjauksia.

KT-yhteyshenkilönä toimiva palvelussuhdeasioista vastaava viranhaltija neuvottelee, päättää ja allekirjoittaa paikalliset virka- ja työehtosopimukset sekä linjaa keskitettyjen palkkaratkaisujen kohdentamisen sekä palkanmääritysten perusteet ja valvoo niistä tehtäviä päätöksiä.

Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättää kaupunginhallitus.

Viranhaltijan ja työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista palvelussuhteen alkaessa päättää se, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän palvelukseen, ellei toisin ole määrätty tai kaupunginhallitus toisin päättänyt.

Virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkkauksen muutoksista palvelussuhteen aikana päättää lähiesimiehen esimies. Jos edellä mainittu esimies on työsuhteinen, tekee päätöksen seuraava virassa oleva esimies. Palvelusaikaan liittyvistä lisistä päättää palvelussuhdeasioista vastaava viranhaltija.
Toimialajohtaja ja konserninhallinnon osalta kansliapäällikkö päättää henkilöstöä koskevista keskitetyistä palkkaratkaisuista sekä suorien alaistensa virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkanosista ja palkkioista.

57 § Muut palvelussuhdeasiat

Lähiesimies päättää lakien, virka- ja työehtosopimusten sekä kaupungin yhteisesti sovittujen ohjeiden ja linjausten mukaisesti

- vuosiloman ja sairausloman myöntämisestä
- lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaitöistä sekä varallaolosta
- virka- ja työvapaan myöntämisestä
- kotimaan virka-, virantoimitus- ja työmatkoista
- terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä
- koulutukseen osallistumisesta
- muista palvelussuhteen ehdoista.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää kaupunginjohtajan vuosilomasta.

Nimikemuutoksista päättää esimiehen esimies ja toimialajohtaja ja kansliapäällikkö suorien alaistensa osalta. Jos edellä mainittu esimies on työsuhteinen, tekee päätöksen seuraava virassa oleva esimies.

Toimialajohtaja ja konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö päättää työtehtäviin liittyvistä ulkomaanmatkoista. Toimialajohtajan ja kansliapäällikön ulkomaanmatkoista päättää kaupunginjohtaja.

Kaupungin henkilöstöjohtaja myöntää vanhan eläkesäännön mukaiset eläkkeet ja leskeneläkkeet kaupungin henkilökunnalle.

Kaupungin henkilöstöjohtaja päättää henkilöstöeduista ja kaupungin henkilöstöltä perittävistä maksuista.

Aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä, takaisinperinnän kohtuullistamisesta tai siitä luopumisesta päättää henkilöstöjohtaja.

Kaupunginjohtaja, toimialajohtaja ja konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö päättää työntekijöiden ja viranhaltijoiden nimeämisestä virallisiin työryhmiin, joihin kuuluu eri palvelualueiden työntekijöitä ja kaupunkiorganisaation ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

58 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi

Valtuusto päättää kaupunginjohtajan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Kaupunginhallitus päättää kansliapäällikön, toimialajohtajien ja liikelaitosjohtajien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Muiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää se monijäseninen toimielin, jonka alaisuuteen viranhaltija kuuluu.

59 § Viran haku

Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä kun kyseessä on

1) oman kaupungin sellaisen entisen viranhaltijan valitseminen, joka saa kunnallisessa eläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi

2) kuntalain43 §:ssä tarkoitettu kaupunginjohtajan siirtäminen toiseen virkaan tai määräaikaisen kaupunginjohtajan virkasuhteen jatkaminen

3) oman kaupungin palveluksessa olevan henkilön valitseminen virkaan siinä tapauksessa, että hän pysyvän sairauden, vian tai vamman vuoksi on kykenemätön hoitamaan entistä tehtäväänsä

4) avoin virka, johon valittu hakija ei ole ottanut virkaa vastaan tai irtisanoutuu virasta ennen virantoimituksen alkamista. Tällöin uusi valinta tehdään tätä virkaa hakeneiden joukosta.

5) työsuhteessa olevan henkilön tehtävien lakkaaminen tai siirtäminen kokonaan tai pääosin virassa hoidettavaksi toiminnan uudelleen järjestelyn tai muun perustellun syyn vuoksi edellyttäen, että siirtoon on erityinen syy ja että työntekijä täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Henkilöstöjohtaja hyväksyy siirtämisen edellytykset.

60 § Henkilöstön kelpoisuusehdot

Henkilökunnan kelpoisuusehdot vahvistaa valinnan suorittava viranomainen tai työntekijä, ellei viran tai työsuhteen kelpoisuutta ole säädetty laissa tai asetuksessa taikka muutoin erikseen vahvistettu.

Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaisesti.

61 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus

Sivutoimiluvasta päättää

- kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja kansliapäällikön osalta kaupunginhallitus

- palvelualueiden muun henkilöstön osalta asianomainen toimialajohtaja tai kansliapäällikkö

Sivutoimen hoitamiseen on saatava lupa, mikäli siihen kuuluvien tehtävien suorittaminen edellyttää työajan käyttämistä.

Sivutoimi-ilmoitus muusta kuin työaikana tehtävästä sivutoimesta tehdään lähimmälle esimiehelle.

62 § Virantoimituksesta pidättäminen

Virantoimituksesta pidättämisestä päättää viranhaltijan lähiesimiehen virassa oleva esimies. Viranhaltijan esimiehellä on oikeus tehdä asiassa väliaikainen päätös.

Toimielimen valitseman viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää ao. toimielin. Viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää viranhaltijan esimies.

Kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä määrätään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa.

63 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen

Virka- tai työsuhteen purkamisesta, irtisanomisesta ja purkamisesta koeaikana päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Kaupunginjohtajan irtisanomisesta määrätään kuntalain 43 §:ssä.

Henkilöstöön kohdistuvista kollektiivisista toimenpiteistä päättää kaupunginhallitus. Lomauttamisen toimeenpanosta päättää asianomainen toimialajohtaja tai konsernihallinnon osalta kansliapäällikkö. Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja kansliapäällikön lomautuksesta päättää kaupunginhallitus.

 
XII LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET

64 § Voimaantulo

Tämä sääntö tulee voimaan 1.2.2016

Liite: Sovellettavat valtuuston työjärjestyksen pykälät


 
Liite: Sovellettavat valtuuston työjärjestyksen pykälät

16 § Puheenvuorot

- Pöydällepanoehdotuksella tarkoitetaan esitystä, että asian käsittely siirretään seuraavaan valtuuston kokoukseen ilman, että asiaa valmistellaan uudelleen.

18 § Ehdotus asian pöydällepanosta tai palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, on seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta, ja siitä on tehtävä päätös ennen, kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely.

19 § Ehdotukset

Keskustelun kuluessa tehty pohjaehdotuksesta poikkeava ehdotus on annettava kirjallisena. Tästä poiketen 18 §:ssä tarkoitettu ehdotus voidaan tehdä suullisesti.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista.

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei ole kannatettu.

Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi.

21 § Äänestysjärjestys

Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Valtuusto päättää noudatettavasta äänestysjärjestyksestä, jota laadittaessa on otettava huomioon seuraavaa.

1) Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle.

Kuitenkin jos on tehty kannatettu ehdotus pohjaehdotuksen hylkäämiseksi kokonaan, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi kaikista muista (pohjaehdotus mukaan lukien) ehdotuksista voittanutta vastaan.

2) Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi ilman vastakkainasettelua määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä, sekä

3) Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista.

22 § Eriävä mielipide

Päätöksentekoon osallistuneella valtuutetulla on oikeus ilmoittaa päätökseen eriävä mielipide, jos hän on asian käsittelyn aikana tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan. Eriävä mielipide on aina ilmoitettava heti, kun päätös on tehty. Eriävän mielipiteen perustelut liitetään pöytäkirjaan, jos ne on toimitettu kirjallisina kokouksen sihteerille ennen pöytäkirjan tarkastamista.

Eriävän mielipiteen esittämiseen ei ole oikeutta valtuutetulla, joka estyneenä tai esteellisenä ei ole voinut osallistua päätöksen tekemiseen.

23 § Toivomusponsi

Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jolla tarkoitetaan valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaa toivomusta tai muuta kannanottoa. Ponnen tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan eikä ponsi saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Valtuuston hyväksymä ponsi merkitään pöytäkirjaan.

VAALIT

24 § Yleiset määräykset

Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina.

Kaupungin viranhaltija ja työntekijä valitaan aina enemmistövaalilla. Varalle valittavasta on suoritettava eri vaali.

Jos vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoontaitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.

Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.

Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.

25 § Vaalitoimituksen avustajat

Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuutettu voi myös nimetä itselleen henkilökohtaisen avustajan vaalitoimituksen ajaksi. Ennen vaalitoimitusta avustajan nimi on ilmoitettava puheenjohtajalle.

Suhteellinen vaali

26 § Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta

Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

Lautakunnan sihteerinä toimii kaupunginvaltuuston sihteeri, jollei valtuusto toisin päätä.


27 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

28 § Ehdokaslistojen laatiminen

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen¬ allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 29 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

29 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

30 § Ehdokaslistojen yhdistelmä

Sitten kun edellä 29 §:ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.

Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston kokoushuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava.

31 § Vaalitoimitus

Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

32 § Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen


Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.

Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::

© Jyväskylän kaupunki 2002-2024