Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Kunnallinen määräyskokoelma

Viranhaltijain eläkesääntö

vaihtoehtoinen nimi: Eläke
Selvennys: Jyväskylän kaupungin viranhaltijain eläkesääntö
Tunniste: 2/1954 (6 §:n ja 8 §:n muutos, nro 10/1956; 6 §:n muutos, nro 8/1960, 17/1962; 9 §:n muutos, nro 16/1970, 41/1977; 6 §:n muutos, nro 20/1979);


Kaupunginvaltuuston 21 päivänä kesäkuuta 1954 hyväksymä. 6 §:n ja 8 §:n muutokset (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 29.10.1956 ja määrännyt tulemaan voimaan1.1.1957). 6 §:n muutos (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 7.6.1960). 6 §:n muutos ja 8 §:n 2. lisäys (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 29.10.1962 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.11.1962). 9 §:n muutos (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 2.3.1970). 9 § 2.momentin lisäys (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 20.6.1977 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.7.1977). 6 §:n 3. momentin lisäys (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.3.1979 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.1979).




1 §
Jyväskylän kaupungin virkasäännön alaisella pääviran haltijalla tai muutoin pääviran luonteista työtä suorittavalla viranhaltijalla on oikeus, erottuaan virastaan, saada kaupungin varoista elinkautista eläkettä sen mukaan kuin tässä eläkesäännössä määrätään.

Sopimuksen perusteella kaupungin vakinaiseen virkaan otetulla henkilöllä on myös oikeus tämän eläkesäännön mukaiseen eläkkeeseen, jollei siitä ole hänen kanssaan toisin sovittu.

Jos eläkkeeseen oikeutetulla viranhaltijalla erotessaan on useampi kuin yksi virka, ei hän saa samanaikaisesti eläkettä muusta kuin yhdestä kaupungin virasta. Jos eläkkeen määrä hänen viroistaan on eri suuri, suoritetaan eläke siitä virasta, josta eläke on suurin.

Kaupunginhallituksen harkinnan mukaan voidaan kuitenkin kahdesta tai useammasta sivuvirasta, joiden työmäärä vastaa yhtä pääviran työmäärää, myöntää viranhaltijalle eläkettä näistä viroista maksettavan yhteisen palkkamäärän perusteella.

2 §
Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että viranhaltija on täyttänyt sen iän, jolloin hän on kaupungin virkasäännön 8 §:n mukaan velvollinen eroamaan virastaan, taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi kaupungin palvelukseen tahi että hänen on muuten, ilman omaa syytään, pakko luopua kaupungin palveluksesta, ja että hänellä on sen ohessa, paitsi 10 §:ssä mainitussa tapauksessa, vähintään kymmenen eläkevuotta.

3 §
Eläkevuosiksi, jotka viranhaltija saa laskea hyväkseen, luetaan aika, jonka hän on kahdenkymmenenyhden ikävuoden täyttämisestä lukien virasta eroamiseensa saakka ollut kaupungin palveluksessa päätoimen luonteisessa virassa tai sellaisessa työsopimussuhteessa, jossa palveltu aika luetaan työntekijän eläkesäännön mukaan eläkevuosiksi.

Viranhaltijalle, joka on ollut vähintään kymmenen vuotta kaupungin palveluksessa tämän eläkesäännön mukaan eläkkeeseen oikeuttavassa virassa tai työsopimussuhteessa, lasketaan eläkevuosiksi myös hänen se muualla palvelemansa aika, joka kaupungin virkasäännön mukaan luetaan hänen ikälisäänsä oikeuttavaksi palvelusajaksi.

4 §
Jos viranhaltija ei ole ollut kaupungin palveluksessa yhtäjaksoisesti, otetaan hänen eläkevuosiaan määrättäessä huomioon vain täydet kuukaudet kustakin palvelusjaksosta. Eläkevuosien vähennykseksi ei lueta niitä keskeytysaikoja, jotka mainitaan kaupungin virkasäännön 26 §:n 2 momentissa, eikä myöskään sanotun pykälän 3 momentissa tarkoitettua aikaa, mikäli kaupunginhallitus on laskenut sen ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi.

Palvelusvuosien jakautuessa lukukausiin, lasketaan yhden lukukauden poissaolo virantoimituksesta kuudeksi kuukaudeksi ja lyhyempi poissaolo lukukauden aikana todellista aikaa viisikymmentä prosenttia pitemmäksi.

5 §
Eläke on joko täysieläke tahi osaeläke.

Viranhaltijalla on oikeus täyteen eläkkeeseen siinä iässä, jossa hänen on virkasäännön 8 §:n mukaa erottava virastaan, jos hänellä on 30 eläkevuotta ollessaan sellaisessa virassa, jossa eroamisikä on 63 ja 58 vuotta, 27 eläkevuotta ollessaan sellaisessa virassa, jossa eroamisikä on 55 vuotta, 25 eläkevuotta ollessaan sellaisessa virassa, jossa eroamisikä on 53 vuotta.

Ellei viranhaltijalla ole 2 momentin mukaista oikeutta täyteen eläkkeeseen, saa hän 2 §:ssä mainituilla edellytyksellä osaeläkkeen.

6 §
Täyden eläkkeen määrä on kuusikymmentäkuusi prosenttia viranhaltijan niistä palkkaeduista, jotka hänellä on virasta eroamishetkellä, kuitenkin niin, että näihin palkkaetuihin lasketaan kuuluvaksi vain virasta maksettava peruspalkka ja ikälisät sekä niihin mahdollisesti myönnetyt indeksi- tai muut siihen verrattavat lisät tai korotukset, mutta ei muuta. Palkkaluokassa 5 täyden eläkkeen määrä on kuusikymmentäseitsemän prosenttia ja kohoaa sanottu prosenttimäärä 5. palkkaluokasta alkaen alaspäin kahdella prosentilla kultakin palkkaluokalta niin, että se ensimmäisessä palkkaluokassa on seitsemänkymmentäviisi prosenttia. Alemmassa palkkaluokassa älköön kuitenkaan tästä johtuen maksettako suurempaa eläkettä kuin ylemmässä.

Osaeläke määrätään täydestä eläkkeestä siten, että se vastaa täysinä kuukausina lasketun palvelusajan suhdetta täyden eläkkeen saamiseksi vaadittuun palvelusaikaan.

Virkasuhteen päättymisvuonna maksetusta lomarahasta otetaan 1 §:ssä tarkoitettuna palkkaetuna huomioon 1/12.

7 §
Jos viranhaltija on palvellut eri viroissa, joissa täyden eläkkeen saamiseksi vaadittavat ikä- ja palvelusvuodet ovat eri pituisia, muunnetaan hänen eläkeikänsä ja aikaisempi palvelusaikansa eläkeiäksi ja palvelusajaksi siinä virassa, josta hän siirtyy eläkkeelle, käyttämällä suhdelukuna näissä viroissa täyttä eläkettä varten vaadittavaa palvelusaikaa.

8 §
Virka, joka siihen kuuluvien erityisten palkkaetujen johdosta on sijoitettu alempaan palkkaluokkaan kuin mihin se laatunsa perusteella kuuluisi tai jonka haltijalla on eläkeoikeus 1 §:n 2 momentin perusteella, on eläkkeen määräämistä varten luettava sen laatua vastaavaan, kuitenkin enintään kolme palkkaluokkaa korkeampaan, valtuuston määräämään palkkaluokkaan.

Täyden eläkkeen määrä on 66 % eläkepohjasta, kuitenkin siten, että viranhaltijain 5. palkkaluokkaa vastaavasta ja sitä pienemmästä eläkepohjasta määrätään täysi eläke soveltamalla viranhaltijain eläkesäännön 6 § 1. momenttia. Eläkepohjan ollessa kahden palkkaluokan loppupalkkojen määrien välillä, eläke lasketaan alemman palkkaluokan prosenttimäärän mukaan.

9 §
Viranhaltijain eläkkeet sidotaan yleiseen palkkatasoon siten, että palkkatasossa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon tarkistamalla eläke kalenterivuosittain sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain mukaisten palkkojen ja eläkkeiden tarkistamista varten.

Eläkkeen määrä tarkistetaan ja maksettaviin eläkkeisiin suoritetaan ennakkoa samalla tavoin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistamisesta.

10 §
Jos viranhaltijan on virantoimituksessa saadun ruumiinvamman tahi virantoimituksessa aiheutuneen sairauden johdosta kaupungin palvelukseen kykenemättömänä erottava virastaan, saa hän täyden eläkkeen eläkevuosiensa lukumäärästä tai iästä riippumatta. Jos hän itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella on aiheuttanut ruumiinvamman tai sairauden taikka olennaisesti myötävaikuttanut sen syntymiseen, voidaan häneltä kieltää eläke kokonaan tai harkinnan mukaan alentaa sen määrää.

Mitä 1 momentissa on määrätty, noudatettakoon myös, jos virantoimituksessa saatu vamma tai virantoimituksesta aiheutunut sairaus ei tee viranhaltijaa kokonaan kykenemättömäksi kaupungin palvelukseen, vaan ainoastaan virkansa hoitamiseen, eikä viranhaltijaa voida sopivasti sijoittaa muuhun kaupungin palvelukseen. Jos viranhaltija sen jälkeen, kun hänet on selitetty kykeneväksi hoitamaan toista kaupungin virkaa, kieltäytyy sellaista hänelle tarjottua virkaa vastaanottamasta, ei hän saa suurempaa eläkettä, kuin mihin hänellä eläkevuosien perusteella on oikeus.

Sairaus katsotaan virantoimituksesta aiheutuneeksi, jos todennäköisillä syillä voidaan päättää virantoimitukseen liittyneiden olosuhteiden aiheuttaneen sairastumisen tai olennaisesti vaikuttaneen sairauden syntymiseen tahi pahentumiseen.

11 §
Kun viranhaltija heikentyneen terveyden, vahingoittumisen tai muun syyn tähden, joka ei ole hänen itsensä aiheuttama, on siirretty toiseen virkaan, josta eläke on pienempi kuin hänen entisestä virastaan, hän saa erotessaan eläkettä entisen virkansa palkan perusteella tai, jos virkaa ei enää ole, sen palkkaluokan mukaan, johon se laatunsa perusteella olisi kuuluva.

12 §
Sellaisesta kaupungin virasta, josta seuraa myös valtion eläke tai apuraha, eläkkeensaajalla on oikeus saada kaupungilta eläkettä vain se määrä , jolla kaupungilta tuleva eläke ylittää valtion eläkkeen tai apurahan.

Jos viranhaltija oman laiminlyöntinsä takia menettää kokonaan tai osaksi oikeutensa valtion eläkkeeseen tai apurahaan, hänellä ei ole oikeutta saada kaupungilta suurempaa eläkettä, kuin minkä hän olisi saanut, jollei hän laiminlyöntinsä tähden olisi menettänyt valtion eläkettä tai apurahaa.

13 §
Viranhaltija, jolle valtio, muu kunta, kuntayhtymä, uskonnollinen yhdyskunta, laitos tai liike on myöntänyt eläkkeen tai apurahan ennen hänen kaupungin virkaan tuloaan suorittamansa sellaisen palveluksen perusteella, jonka kaupunki ottaa huomioon viranhaltijan eläkettä määrättäessä, saa kaupungilta eläkettä vain sen määrän, jonka kaupungin eläke on mainittua eläkettä tai apurahaa suurempi, jollei tätä suoriteta virasta, jota hän on hoitanut kaupungin viran ohella.

Jos eläkkeensaaja, jolle työkyvyttömyyden vuoksi on myönnetty eläke ennen kuin hän olisi iän perusteella ollut velvollinen eroamaan virastaan, sen jälkeen ansaitsee muualla kuin kaupungin palveluksessa työllään lisätuloja, nämä tulot voidaan kaupunginhallituksen harkinnan mukaan vähentää hänen eläkkeestään.

Sotilasvammalain ja kansaneläkelain mukaan suoritettavaa eläkettä ja elinkorkoa ei vähennetä kaupungin maksamasta eläkkeestä. Sama koskee myös virantoimituksessa sattuneen tapaturman johdosta kaupungin kustantamaa elinkorkoa tai muuta korvausta, jollei se yhdessä kaupungin suoritettavan eläkkeen kanssa ole täyden eläkkeen määrää suurempi.

14 §
Jos eläkkeensaaja otetaan eläkkeeseen oikeuttavaan kaupungin virkaan, älköön hänelle tässä virassa ollessaan maksettako hänen ennen saamaansa eläkettä. Virkasuhteen lakattua on hänelle jälleen suoritettava entinen eläke, jollei hänelle tämän virkasuhteen perusteella ole myönnetty uutta suurempaa eläkettä.

Eläkkeensaaja, jolle työkyvyttömyyden perusteella on myönnetty eläke ennen hänen virkasäännön mukaista eroamisikäänsä, voidaan eläkkeen menettämisen uhalla määrätä viransijaisena tai toistaiseksi hoitamaan kaupungin virkaa tai suorittamaan muuta kaupungin tehtävää, jolleivät sairaus- tai muut pätevät syyt ole siihen esteenä. Jos tällaisesta viransijaisuudesta tai viran hoitamisesta tahi tehtävän suorittamisesta maksetaan peruspalkkaa tai vuosipalkkiota vastaava palkka tai palkkio, pidätetään hänelle tuleva eläke. Jos eläkkeensaajalle ei makseta edellä mainittua palkkaa tai palkkiota, määrää kaupunginhallitus, kuinka suuri osa hänen eläkkeestään on pidätettävä.

Kaupunginhallitusta alemman viranomaisen, joka on ottanut eläkkeensaajan kaupungin palvelukseen, tulee tästä viipymättä ilmoittaa kaupunginhallitukselle.

15 §
Viranhaltija, joka tuomioistuimen päätöksellä on tuomittu viralta pantavaksi tai joka on kurinpidollisesti erotettu, menettää oikeutensa eläkkeeseen, jollei kaupunginhallitus erityisten syiden nojalla toisin päätä.

16 §
Oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa, jos eläkkeensaaja, ennen kuin hän sai virkaeron, on syyllistynyt sellaiseen tekoon, josta hänet olisi ollut tuomittava viralta pantavaksi tai kurinpitotoimin erotettava, jollei kaupunginhallitus erityisten syiden nojalla toisin päätä.

17 §
Eläkkeensaajalle, joka on tuomittu rangaistulaitokseen kärsimään vapausrangaistusta tai määrätty pantavaksi työ- tai muuhun vastaavaan laitokseen, ei tällaisessa laitoksessa olon ajalta, mikäli se on kestänyt vähintään kuukauden, makseta eläkettä. Eläkkeen pidättäminen alkaa tai lakkaa lähinnä sen jälkeisen kuukauden alusta, jona vapausrangaistus tai laitoksessa olo on alkanut tai päättynyt.

Jos vapausrangaistukseen tuomittu tai laitokseen määrätty eläkkeensaaja on velvollinen elättämään omaisiaan, kaupunginhallitus voi päättää, että eläke on joko kokonaan tahi osaksi maksettava mainituille henkilöille, jos nämä muussa tapauksessa joutuisivat kärsimään puutetta.

18 §
Viranhaltijan, joka haluaa saada eläkkeen, on anottava sitä kirjallisesti kaupunginhallitukselta vuoden kuluessa siitä lukien, jolloin hän sai eron virastaan. Ellei eläkehakemusta mainitun ajan kuluessa tehdä, oikeus eläkkeeseen on menetetty, ellei hakija näytä toteen, ettei hän laillisen esteen takia ole voinut antaa hakemustaan.

19 §
Eläkehakemukseen on liitettävä asianomaisen viranomaisen antama todistus hakijan iästä ja selvitys niistä palvelusvuosista, jotka oikeuttavat hänet saamaan kaupungilta eläkettä.

Milloin eläkkeenhakija saa eläkettä tai apurahaa valtiolta, muulta kunnalta, kuntayhtymältä, uskonnolliselta yhdyskunnalta, liikkeeltä tai laitokselta, hänen on esitettävä selvitys tämän eläkkeen tai apurahan suuruudesta.

20 §
Jos eläkettä haetaan työkyvyttömyyden perusteella, on hakemukseen liitettävä työkyvyttömyyden selvittävä lääkärintodistus. Sen lisäksi eläkkeenhakijan on, jos kaupunginhallitus katsoo tarpeelliseksi, alistuttava kaupunginhallituksen osoittaman lääkärin tutkittavaksi, jolloin kaupunki suorittaa lääkärintarkastuskustannukset.

21 §
Eläkkeen myöntää ja eläkekirjan antaa kaupunginhallitus kuultuaan sitä viranomaista, jonka alainen eläkkeen anoja on viimeksi ollut.

22 §
Eläke maksetaan kuukausittain, viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä, täysin kymmenin markoin. Ellei eläkkeen määrä sellaiseen pääty, on se korotettava lähinnä suurempaan kymmenmarkkaan.

Eläke suoritetaan sen kuukauden alusta lukien, jolta viranhaltija virasta erottuaan ei enää saa palkkaa, sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän kuolee.

Milloin oikeus eläkkeen saamiseen 16 §:ssä mainituista syistä lakkaa, eläke maksetaan sen kuukauden loppuun, jona oikeus on menetetty.

Ellei eläke-erää ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien nostettu, se säästyy kaupungille.

23 §
Eläke maksetaan kaupungin rahatoimiston määräämällä tavalla.

Eläkkeensaaja on velvollinen, ennen kuin eläke hänelle maksetaan, esittämään sen selvityksen, jota kaupunginhallitus pitää tarpeellisena.

24 §
Viranhaltija, joka on valittu virkaansa ennen tämän eläkesäännön voimaantuloa, säilyttää siihen saakka voimassa olleiden säännösten mukaisen eläkeoikeutensa, jos hän kolmen kuukauden kuluessa tämän eläkesäännön voimaantulosta ilmoittaa kaupunginhallitukselle sitä haluavansa.

25 §
Jos viranhaltijan virkasuhde on lakannut ennen tämän eläkesäännön voimaantuloa, mutta hänen eläkehakemustaan ei ole vielä ratkaistu, on eläkepäätöstä annettaessa sovellettava virkasuhteen lakatessa voimassa olleen eläkesäännön määräyksiä muuten, paitsi mikäli ne koskevat eläkkeen määrää.

26 §
Tämän eläkesäännön määräykset ovat voimassa, mikäli laki tai asetus ei ole siihen esteenä.

27 §
Tämä eläkesääntö, jolla ei rajoiteta kaupunginvaltuuston oikeutta ylimääräisen eläkkeen myöntämiseen, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1955, ja sillä kumotaan kaupunginvaltuuston 24 päivänä huhtikuuta 1942 hyväksymä Jyväskylän kaupungin viranhaltijain eläkesääntö siihen tehtyine muutoksineen.

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2016 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje