Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Kunnallinen määräyskokoelma

Työntekijäin eläkesääntö

vaihtoehtoinen nimi: Eläke
Selvennys: Jyväskylän kaupungin työntekijäin eläkesääntö
Tunniste: 3/1954 (8 §:n muutos, nro 11/1956; 8 §:n 2 mom:n muutos, nro 17/1964; 9 §:n muutos, nro 15/1970, 40/1977; 8 §:n muutos, nro 21/1979);

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21. 6.1954 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.1955. 8 §:n muutos (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 29.10.1956 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.1957). 8 §:n 2. momentin muutos (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 29.10.1962 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.11.1962). 9 §:n muutos (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 2.3.1970). 9 §:n 2. momentin lisäys (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 20.6.1977 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.7.1977). 8 §:n 4. momentin lisäys (kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.3.1979 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.1979 lukien).



1 §
Jyväskylän kaupungin vakinaisessa työssä olevalla työntekijällä, joka saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa ja jolla ei ole oikeutta eläkkeeseen kaupungin viranhaltijain eläkesäännön perusteella, on oikeus kaupungin palveluksesta erottuaan saada kaupungin varoista elinkautista eläkettä tämän eläkesäännön mukaan.

2 §
Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on: että työntekijä on täyttänyt kuusikymmentä vuotta tahi päässyt 7 §:ssä mainituissa tapauksissa edellytettyyn ikään taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti työhön kykenemättömäksi, ja että hänellä sen ohessa, paitsi 10 §:ssä mainituissa tapauksissa, on vähintään kymmenen eläkevuotta sekä että hän eläkeikään tullessaan tai sitä ennen työkyvyttömyyden takia kaupungin työstä erotessaan on ollut kolmen lähinnä edellisen vuoden aikana vähintään kaksitoista työviikkoa kunakin kalenterivuonna sekä näinä kolmena vuonna yhteensä vähintään kuusikymmentä työviikkoa kaupungin työssä.

3 §
Eläkevuosiksi, jotka kaupungin palveluksessa oleva työntekijä saa laskea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, täytettyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut 1 §:ssä mainitussa työssä, ei kuitenkaan yhtä kuukautta lyhyempää aikaa.

Työntekijälle, joka on ollut vähintään kymmenen vuotta tämän eläkesäännön 1 §:n mukaan eläkkeeseen oikeuttavassa työssä, lasketaan eläkevuosiksi se aika, jonka hän ennen kaupungin palvelukseen siirtymistään ja kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään on vähintään yhden vuoden ajan ollut toisen kunnan, kuntayhtymän tai valtion sellaisessa palveluksessa, joka otetaan huomioon eläkevuosina, kuitenkin enintään kymmenen vuotta. Samalla edellytyksellä voi kaupunginhallitus harkita, lasketaanko työntekijän eläkevuosiksi koko se aika tai osa siitä ajasta, jonka työntekijä on ollut palveluksessa yleisessä tai yksityisessä laitoksessa tai liikkeessä tahi sellaisella kiinteimistöllä, joka on siirtynyt kaupungin haltuun.

Jos eläkeoikeutensa menettänyt työntekijä otetaan jälleen kaupungin palvelukseen, on hänellä oikeus laskea eläkevuosikseen se aika, jonka hän sai lukea eläkevuosia varten hyväkseen ennen hänen työstä erottamistaan.

4 §
Eläkevuodet luetaan työviikkoina. Jos työntekijän työssä on tapahtunut keskeytyksiä sinä aikana, joka voidaan ottaa huomioon eläkevuosia luettaessa, lasketaan eläkevuosia määrättäessä yhteen työviikkojen ja osatyöviikkojen lukumäärä eri työskentelyaikoina, jolloin viisikymmentäkaksi täyttä työviikkoa vastaa yhtä eläkevuotta.

5 §
Työviikoiksi luetaan eläkevuosia laskettaessa myöskin: vuosiloma-aika sekä niin ikään aika, jolta vuosilomakorvausta on suoritettava, aika, minkä työntekijä kaupungin työssä saadun ruumiinvamman tai työstä aiheutuneen sairauden vuoksi on estynyt työtään suorittamasta, muun kuin 2) kohdassa mainitun sairauden tai raskauden ja synnytyksen perusteella myönnetyt loma-aika siltä osalta, jolta työntekijä saa palkkaa, ja palkatonkin osa sanottua lomaa kaupunginhallituksen harkinnan mukaan, aika, jonka työntekijä on hoitanut julkista tehtävää, tai jolloin hän on suorittanut sotatilan aikana sota- tai työpalvelusta, ei kuitenkaan säännönmukaista asevelvollisuutta, sekä kaupunginhallituksen harkinnan mukaan myös se aika, jolloin työntekijä on suorittanut sotapalvelukseen verrattavaa muuta maanpuolustustyötä, aika, jonka työntekijä on saanut palkallista lomaa hänen ammattipätevyyttään lisäävien opintojen harjoittamista varten, aika, jolloin työntekijä hänestä riippumattomasta syystä aiheutuneen työnkeskeytyksen takia ei ole saanut tehdä työtään, jollei keskeytys ole kahdentoista kuukauden aikana ylittänyt neljää viikkoa, sekä yksityisten asioitten vuoksi työntekijälle myönnetty loma-aika, mikäli se ei kahdentoista kuukauden aikana ylitä neljää viikkoa.

Jos työpäivien lukua viikossa joksikin ajaksi työn vähyyden vuoksi tai muusta samankaltaisesta syystä supistetaan siten, että se on kolme päivää viikossa tai sitä pienempi, luetaan enintään neljä sellaista viikkoa kalenterivuoden aikana täysiksi ja muut puoliksi työviikoiksi.

6 §
Eläke on joko täysieläke tahi osaeläke. Työntekijällä, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta tai 7 §:ssä tarkoitetun iän, on kahdenkymmenenviiden palvelusvuoden perusteella oikeus täyteen eläkkeeseen.

Ellei työntekijällä ole 2 momentin mukaista oikeutta täyteen eläkkeeseen, saa hän 2 §:ssä mainituilla edellytyksillä osaeläkkeen.

7 §
Työntekijän täyden eläkkeen saamiseksi määrättyä ikää vähennetään eläkettä laskettaessa kahdellakymmenelläkahdeksalla prosentilla ajasta, jonka työntekijä on toiminut sukeltajana, yhdeksällätoista prosentilla ajasta, jonka hän on työskennellyt akkumulaattoriasentajana, viemärien puhdistajana, lannan ja jätteiden kuljettajana, sekä niinikään yhdeksällätoista prosentilla ajasta, jona työntekijä on suorittanut kolmivuorotyötä vähintään kolme kuukautta kestäneissä erissä.

8 §
Eläkkeen määräämisen perusteena on eläkepohja, joka lasketaan siten, että se tunti- tai keskimääräinen urakkapalkka, joka työntekijälle on hänen työstä erotessaan maksettu, kerrotaan niiden työtuntien vuotuisella keskimäärällä, jotka työntekijä on viiden kalenterivuoden aikana lähinnä ennen eläkkeelle siirtymistään ollut kaupungin työssä. Luontoisetujen raha-arvot määrää kaupunginhallitus.

Täyden eläkkeen määrä on 66 % eläkepohjasta kuitenkin siten, että viranhaltijain 5. palkkaluokkaa vastaavasta ja sitä pienemmästä eläkepohjasta määrätään täysi eläke soveltamalla viranhaltijain eläkesäännön 6 §:n 1. momenttia. Eläkepohjan ollessa kahden palkkaluokan loppupalkkojen määrien välillä, eläke lasketaan alemman palkkaluokan prosenttimäärän mukaan.

Osaeläke määrätään täydestä eläkkeestä siten, että se vastaa täysinä kuukausina lasketun palvelusajan suhdetta täyden eläkkeen saamiseksi vaadittuun palvelusaikaan.

Eläkepohjaa 1 momentin mukaan laskettaessa työntekijälle suoritetut lomarahat otetaan myös huomioon.

9 §
Työntekijäin eläkkeet sidotaan yleiseen palkkatasoon siten, että palkkatasossa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon tarkistamalla eläke kalenterivuosittain sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain mukaisten palkkojen ja eläkkeiden tarkistamista varten.

Eläkkeen määrä tarkistetaan ja maksettaviin eläkkeisiin suoritetaan ennakkoa samalla tavoin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistamisesta.

10 §
Jos työntekijän on kaupungin työssä saadun ruumiinvamman tai työstä aiheutuneen sairauden johdosta kaupungin työhön kykenemättömänä siitä erottava, saa hän täyden eläkkeen eläkevuosiensa lukumäärästä tai iästä riippumatta. Jos hän itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella on aiheuttanut ruumiinvamman tai sairauden taikka olennaisesti myötävaikuttanut sen syntymiseen, voidaan häneltä kieltää eläke kokonaan tai harkinnan mukaan alentaa sen määrä.

Mitä 1. momentissa on määrätty, noudatettakoon myös, jos työssä saatu vamma tai siitä aiheutunut sairaus ei tee työntekijää kokonaan kykenemättömäksi kaupungin palvelukseen, vaan ainoastaan sen ammatin tai työn suorittamiseen, jossa vamma tai josta sairaus on aiheutunut, eikä työntekijää voida sopivasti sijoittaa muuhun kaupungin työhön. Jos työntekijä sen jälkeen, kun hänet on selitetty kykeneväksi tekemään jotain toista kaupungin työtä, kieltäytyy sellaista hänelle tarjottua työtä vastaanottamasta, ei hän saa suurempaa eläkettä, kuin mihin hänellä eläkevuosiensa perusteella on oikeus.

Sairaus katsotaan kaupungin työstä aiheutuneeksi, jos todennäköisillä syillä voidaan päättää työhön liittyneiden olosuhteiden aiheuttaneen sairastumisen tai olennaisesti vaikuttaneen sairauden syntymiseen tai pahentumiseen.

11 §
Kun työntekijä ikänsä vuoksi tai heikentyneen terveyden, vahingoittumisen tahi muun syyn tähden, joka ei ole hänen itsensä aiheuttama, on ennen eläkeikään tuloaan siirretty tai joutunut siirtymään työhön, jossa maksetaan pienempää palkkaa kuin siinä työssä, jossa hänen työkykynsä väheneminen edellä mainitusta syystä alkoi, on hänen eläkepohjansa laskettava viimeksi mainitussa työssä työntekijälle suoritettavan palkan perusteella.

12 §
Työntekijä, jolle valtio, muu kunta, kuntayhtymä, uskonnollinen yhdyskunta, laitos tai liike on myöntänyt eläkkeen tai apurahan ennen hänen kaupungin työhön tuloaan suorittamansa sellaisen palveluksen perusteella, jonka kaupunki ottaa huomioon työntekijän eläkettä määrättäessä, saa kaupungilta eläkettä vain sen määrän, jonka kaupungin eläke on mainittua eläkettä tai apurahaa suurempi, ellei tätä makseta tehtävästä, jota on suoritettu kaupungin työn ohella.

Jos eläkkeensaaja, jolle työkyvyttömyyden vuoksi on myönnetty eläke ennen kuin hän on täyttänyt 60 vuotta tai saavuttanut 7 §:ssä tarkoitetun iän, ansaitsee muualla kuin kaupungin palveluksessa työllään lisätuloja, nämä tulot voidaan kaupunginhallituksen harkinnan mukaan vähentää hänen eläkkeestään.

Sotilasvammalain ja kansaneläkelain mukaan suoritettavaa eläkettä ja elinkorkoa ei vähennetä kaupungin maksamasta eläkkeestä. Sama koskee myös kaupungin työssä sattuneen tapaturman johdosta kaupungin kustantamaa elinkorkoa tai muuta korvausta, ellei se yhdessä kaupungin suoritettavan eläkkeen kanssa ole täyden eläkkeen määrää suurempi.

13 §
Eläkkeensaaja, joka on otettu sellaiseen kaupungin työhön, jossa olon ajan työntekijä saa lukea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana, on velvollinen luopumaan eläkettä vastaavasta osasta työpalkkaansa siltä ajalta, minkä hän on työssä ollut. Sen viranomaisen, joka on ottanut kaupungin palvelukseen kaupungilta eläkettä saavan henkilön, tulee tästä viipymättä ilmoittaa kaupunginhallitukselle.

14 §
Työntekijä, joka on erotettu kaupungin palveluksesta työsopimuslain 31 §:ssä mainitun muun syyn kuin sairauden perusteella, menettää eläkeoikeutensa.

Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus erityisten syiden nojalla päättää toisinkin kuin 1. momentissa on määrätty.

15 §
Oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa, jos eläkkeensaaja, ennen kuin hän sai eron työstään, on syyllistynyt sellaiseen tekoon, joka 14 §:n 1 momentin mukaan olisi aiheuttanut eläkeoikeuden menettämisen, ellei kaupunginhallitus erityisten syiden nojalla toisin päätä.

16 §
Eläkkeensaajalle, joka on tuomittu rangaistuslaitokseen kärsimään vapausrangaistusta tai määrätty pantavaksi työ- tai muuhun vastaavaan laitokseen, ei tällaisessa laitoksessa olon ajalta, mikäli se on kestänyt vähintään kuukauden, makseta eläkettä. Eläkkeen pidättäminen alkaa tai lakkaa lähinnä sen jälkeisen kuukauden alusta, jona vapausrangaistus tai laitoksessa olo on alkanut tai päättynyt.

Jos vapausrangaistukseen tuomittu tai laitokseen määrätty eläkkeensaaja on velvollinen elättämään omaisiaan, kaupunginhallitus voi päättää, että eläke on joko kokonaan tahi osaksi maksettava mainituille henkilöille, jos nämä muussa tapauksessa joutuisivat kärsimään puutetta.

17 §
Työntekijän, joka haluaa saada eläkkeen, on anottava sitä kirjallisesti kaupunginhallitukselta vuoden kuluessa siitä lukien, jolloin hän sai eron työstään. Ellei eläkehakemusta mainitun ajan kuluessa tehdä, on oikeus eläkkeeseen menetetty, ellei hakija näytä toteen, ettei hän laillisen esteen takia ole voinut antaa hakemustaan.

18 §
Eläkehakemukseen on liitettävä asianomaisen viranomaisen antama todistus hakijan iästä ja selvitys hakijan eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajasta, työn laadusta, työviikkojen lukumäärästä ja työtuloista kolmen lähinnä edellisen vuoden ajalta. Milloin eläkkeenhakija saa eläkettä tai apurahaa valtiolta, muulta kunnalta, kuntayhtymältä, uskonnolliselta yhdyskunnalta, liikkeeltä tai laitokselta, hänen on esitettävä selvitys tämän eläkkeen tai apurahan suuruudesta.

19 §
Jos eläkettä haetaan työkyvyttömyyden perusteella, on hakemukseen liitettävä työkyvyttömyyden selvittävä lääkärintodistus. Sen lisäksi eläkkeenhakijan on, jos kaupunginhallitus katsoo tarpeelliseksi, alistuttava kaupunginhallituksen osoittaman lääkärin tutkittavaksi, jolloin kaupunki suorittaa lääkärintarkastuskustannukset.

20 §
Eläkkeen myöntää ja eläkekirjan antaa kaupunginhallitus kuultuaan sitä viranomaista, jonka alainen eläkkeen anoja on viimeksi ollut.

21 §
Eläke maksetaan kuukausittain, viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä, täysin kymmenin markoin. Ellei eläkkeen määrä sellaiseen pääty, se on korotettava lähinnä suurempaan kymmenmarkkaan.

Eläkettä suoritetaan siitä ajankohdasta, jolloin työntekijän oikeus palkan saamiseen työsuhteen perusteella päättyy, sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän kuolee.

Milloin oikeus eläkkeen saamiseen 15 §:ssä mainituista syistä lakkaa, eläke maksetaan sen kuukauden loppuun, jona oikeus on menetetty.

Ellei eläke-erää ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien nostettu, se säästyy kaupungille.

22 §
Eläke maksetaan kaupungin rahatoimiston määräämällä tavalla.

Eläkkeensaaja on velvollinen, enne kuin eläke hänelle maksetaan, esittämään sen selvityksen, jota kaupunginhallitus pitää tarpeellisena.

23 §
Eläkkeeseen oikeuttavassa kaupungin työssä olevista työntekijöistä on pidettävä työkirjaa, josta kaupunginhallitus antaa lähemmät määräykset. Työkirjaan on merkittävä myös sellaiset työstä poissaolot, jotka tämän eläkesäännön mukaan lasketaan työviikoiksi.

24 §
Työntekijä, jonka työsuhde on alkanut ennen tämän eläkesäännön voimaantuloa, säilyttää siihen saakka voimassa olleiden määräysten mukaisen eläkeoikeutensa, jos hän kolmen kuukauden kuluessa tämän eläkesäännön voimaantulosta ilmoittaa kaupunginhallitukselle sitä haluavansa.

25 §
Jos työntekijän työsuhde on päättynyt ennen tämän eläkesäännön voimaantuloa, mutta hänen eläkehakemustaan ei vielä ole ratkaistu, on eläkepäätöstä annettaessa sovellettava työsuhteen päättyessä voimassa olleen eläkesäännön määräyksiä muuten, paitsi mikäli ne koskevat eläkkeen määrää.

26 §
Tämän eläkesäännön määräykset ovat voimassa, mikäli laki tai asetus ei ole siihen esteenä.

27 §
Tämä eläkesääntö, jolla ei rajoiteta kaupunginvaltuuston oikeutta ylimääräisen eläkkeen myöntämiseen, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1955, ja sillä kumotaan kaupunginvaltuuston 24 päivänä huhtikuuta 1942 hyväksymä Jyväskylän kaupungin työntekijäin eläkesääntö siihen tehtyine muutoksineen.

Kunnallinen määräyskokoelma :: T ::

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2016 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje