Hallintosääntö (2017)

Tunniste: 2017

II OSA TALOUS JA VALVONTA

9 luku
Taloudenhoito

62 § Talousarvio ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus hyväksyy talouden suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa.

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä.

Kaupungin talousjohtajalla on oikeus antaa koko kaupunkiorganisaatiota koskevia taloushallinnon ohjeita.

63 § Talousarvion täytäntöönpano

Lauta- ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Kaupunginjohtaja päättää konsernihallinnon käyttösuunnitelmasta hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Palvelujohtaja hyväksyy palvelualueen palveluyksiköiden mahdolliset tarkemmat käyttösuunnitelmat.

Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvan liikelaitoksen talousarvion.

Valtuusto voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet.

64 § Talousarvion sitovuus ja seuranta

Talousarviosta päättäessään valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnalliset tavoitteet.

Kaupunginhallitus voi päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova ja kiireellisesti maksettava, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on tehtävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.

Talouden toteutumisesta raportoidaan kuukausittain ja toiminnasta kolmannesvuosittain.

65 § Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että se ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin.

Valtuusto päättää toimielinten määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun organisaatiota muutetaan talousarviovuoden aikana.

66 § Julkiset hankinnat

Julkisella hankinnalla tarkoitetaan julkisyhteisön oman organisaation ulkopuolelta tekemää tavaroiden ja palvelujen ostamista, palvelujen käyttöoikeussopimuksia, tavaroiden ja palveluiden vuokraamista, osamaksulla ostamista, leasing- ja optiosopimuksia sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttamista taloudellista vastiketta vastaan.

Julkisiin hankintoihin sovelletaan lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista ja lakia vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista.

Hankinnat perustuvat valtuuston hyväksymään talousarvioon.

Hankintojen ennakoidut arvot lasketaan hankintalakien mukaisesti ja ovat arvonlisäverottomia arvoja. Hankintamenettelyn päättävästä ratkaisusta tulee aina tehdä kirjallinen hankintapäätös. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on tehtävä hankintasopimus. Hankintalain mukaan hankintasopimus syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Hankinnoista, joihin sovelletaan hankintalakia, päättää tehtäväalueellaan

- toimialajohtaja tai kansliapäällikkö kun hankinnan ennakoitu arvo on 2 miljoonaa euroa tai enemmän
- palvelujohtaja kun hankinnan ennakoitu arvo on alle 2 miljoonaa euroa mutta vähintään yhtä suuri kuin kansallinen kynnysarvo
- liikelaitoksen johtaja ilman euromääräistä rajaa
- hankintajohtaja ilman euromääräistä rajaa kun kysymys on yhteishankinnoista. Yhteishankinnoilla tarkoitetaan sellaisia hankintoja, joita käyttää useampi kuin yksi toimiala tai liikelaitos ja jotka maksetaan useamman kuin yhden toimialan tai liikelaitoksen budjetista.

Hankinnat, joihin ei sovelleta hankintalakia:

- pienhankinnoista päättää kaupunginhallituksen hyväksymien pienhankintaohjeiden mukaisesti palvelupäällikkö tai vastaava virassa oleva esimies kun hankinnan ennakoitu arvo alittaa kansallisen kynnysarvon.
- sidosyksikköhankinnoista päättää toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja kun hankinnan vuosittainen arvo on alle 2 miljoonaa euroa ja muussa tapauksessa lautakunta, johtokunta tai kaupunginhallitus, kun hankinta koskee konsernihallintoa tai useampaa kuin yhtä toimialaa.

Muut hankintoja koskevat määräykset:

- Kaupunginhallitus päättää kaupunkistrategiaan perustuvista hankintalinjauksista, hankintaohjeista ja pienhankintaohjeista.
- Tarjouspyyntöasiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.
- Hankintasopimuksen ja siihen tehtävät muutokset ja lisäykset allekirjoittaa hankintapäätöksen tekijä. Ilmoituksen hankintasopimuksen päättymisestä allekirjoittaa hankintapäätöksen tekijä.
- Oikeudelle tai valvontaviranomaiselle tehtyyn valitukseen tai toimenpidepyyntöön vastineen antaa hankintapäätöksen tekijä.
- Hankintaoikaisusta päättää viranhaltija tekemänsä hankintapäätöksen osalta, mikäli hankintaoikaisu tehdään hankintayksikön aloitteesta (itseoikaisu). Mikäli hankintaoikaisu tehdään asianosaisen vaatimuksesta, hankintaoikaisusta päättää alaisensa viranhaltijan osalta kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta.
- Yhteishankintayksikön kilpailutuksiin osallistumisesta tai kilpailutettuihin sopimuksiin liittymisestä sekä niitä koskevista sopimuksista noudatetaan mitä edellä on mainittu.

67 § Omaisuuden ostaminen ja luovuttaminen
Omaisuudella tarkoitetaan irtainta omaisuutta, kiinteää omaisuutta (esimerkiksi tilat, tontit ja määräalat), rakennuksia, sijoitusomaisuutta (esimerkiksi arvopaperit), aineettomia hyödykkeitä (esimerkiksi patentit, lisenssit, tavaramerkit ja toimiluvat) sekä muita vastaavia omaisuuseriä. Omaisuuden ostamisella tarkoitetaan muuta kuin hankintalain ja erityisalojen hankintalain soveltamisalan piiriin kuuluvaa hankinnan tekemistä. Omaisuuden luovuttamisella tarkoitetaan omaisuuden myyntiä, lahjoittamista ja vaihtoa.

Omaisuuden ostamisesta ja luovuttamisesta päättää
- kaupunginvaltuusto, kun omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän
- kaupunginhallitus, kun omaisuuden arvo on alle 3 miljoonaa euroa, mutta vähintään 1 miljoona euroa
- lautakunta, johtokunta tai kaupunginjohtaja, kun omaisuuden arvo on alle 1 miljoona euroa, mutta vähintään 200 000 euroa
- kansliapäällikkö, toimialajohtaja tai liikelaitoksen johtaja, kun omaisuuden arvo on alle 200 000 euroa

Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, konsernijaosto tai se viranomainen, jolle kaupunginhallitus on myöntänyt omistajaohjauksen toimivallan käytön päättää kuitenkin tytär-, osakkuus- ja muiden yhtiöiden osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä.

Yhtiöiden osakkeiden ostosta päättää
- kaupunginvaltuusto, kun osakkeiden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän
- kaupunginhallitus, kun osakkeiden arvo on alle 3 miljoonaa euroa, mutta vähintään 1 miljoona euroa
- konsernijaosto, kun omaisuuden arvo on alle 1 miljoona euroa

Lisäksi kaupunkirakennelautakunta päättää talousarvion rajoissa asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden ja rakennusten ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta tai haltuunottokorvauksen maksamisesta.

Kaupungin etuosto-oikeuden käyttämisestä tai omaisuuden ostamisesta pakkohuutokaupassa päättää kaupunginhallitus.

68 § Vuokraaminen

Vuokralle ottaminen

Rakennusten, toimitilojen ja niihin mahdollisesti liittyvien maa-alueiden vuokralle ottamisesta omaan käyttöön päättää
- kaupunginhallitus, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli miljoona euroa vuodessa.
- Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta tai pelastustoimen kiinteistöjen osalta Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokunta, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli 300 000 euroa, mutta alle miljoona euroa vuodessa.
- Tilapalvelu-liikelaitoksen tai Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtaja, kun vuokra-aika on 10 vuotta tai vähemmän ja/tai vuokran vuotuinen määrä 300 000 euroa tai vähemmän.

Maa- ja vesialueiden (esimerkiksi tilat, tontit, määräalat) vuokralle ottamisesta päättää
- kaupunginhallitus, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli miljoona euroa vuodessa.
- Kaupunkirakennelautakunta tai Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokunta, kun vuokrasopimuksen kesto on yli 10 vuotta ja vuokran vuotuinen määrä on yli 300 000 euroa, mutta alle miljoona euroa vuodessa.
- Kaupunkirakenteen toimialajohtaja tai Keski-Suomen pelastuslaitos –liikelaitoksen johtaja, kun vuokra-aika on 10 vuotta tai vähemmän ja/tai vuokran vuotuinen määrä 300 000 euroa tai vähemmän.

Vuokralle antaminen

Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta päättää vuokralle antamisen periaatteista ja vuokrien hinnoitteluperiaatteesta Tilapalvelun hallinnoimien rakennettujen kiinteistöjen ja huoneistojen sekä niihin liittyvien maa-alueiden osalta. Tilapalvelu-liikelaitoksen johtaja päättää toimitilojen vuokralle antamisesta sekä vuokrien hinnoittelusta periaatteiden mukaan.

Kaupunkirakennelautakunta päättää vuokralle antamisen periaatteista ja vuokrien hinnoitteluperiaatteesta kaupungin omistamien maa-alueiden vuokraamisessa. Kaupunkirakennelautakunta delegoi toimintasäännöllä periaatteiden mukaisen päätösvallan viranhaltijalle.

Lyhytaikainen käyttöoikeuden luovuttaminen

Lyhytaikaisen käyttöoikeuden luovuttamisesta päättää se, jolla on hallintaoikeus maa-alueeseen (tila, tontti, määräala tai niiden osa), rakennukseen, toimitilaan, huoneistoon tai irtaimeen omaisuuteen.

69 § Lahjoitusten vastaanottaminen ja perintöjen hakeminen

Lahjoituksen ja perinnön vastaanottamisesta ja käytöstä lahjaan tai perintösaantoon liitetyn tarkoitemääräyksen mukaisesti päättää

- kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, kun lahjoitus tai perintö on vähintään 200 000 euroa
- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun lahjoitus tai perintö on alle 200 000 euroa

Kaupunginjohtaja päättää perinnön hakemisesta ja hakemuksen sisällöstä valtiokonttorilta toimialoja ja liikelaitoksia kuultuaan.

Kaupunginhallitus päättää lahjoituksen tai perinnön kohdentamisesta tietylle toimialalle tai liikelaitokseen, mikäli kohdetta ei ole yksilöity.

70 § Vahingonkorvaukset ja tappiontakaus

Vahingonkorvausvelvollisuudesta ja vahingonkorvaussaatavasta päättää

- valtuusto, jos vahingonkorvaus on 1 miljoona euroa tai enemmän
- kaupunginhallitus, jos vahingonkorvaus on alle 1 miljoona euroa, mutta vähintään 200 000 euroa
- lautakunta, johtokunta tai konsernihallinnon osalta kaupunginjohtaja, jos vahingonkorvaus on alle 200 000 euroa, mutta vähintään 20 000 euroa
- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, jos korvaus on alle 20 000 euroa, mutta vähintään 1 000 euroa
- palvelujohtaja, palvelupäällikkö tai lähin virassa oleva esimies, jos korvaus on alle 1 000 euroa.


Viranhaltijalle tai työntekijälle maksettavaksi määrätyn korvauksen alentamisesta tai siitä vapauttamisesta päättää

- kaupunginhallitus, jos korvaussumma on 100 000 euroa tai enemmän
- lautakunta, johtokunta tai kaupunginjohtaja, jos korvaussumma on alle 100 000 euroa, mutta vähintään 10 000 euroa
- toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun korvaussumma on alle 10 000 euroa

Tappiontakauksesta päättää kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta.

71 § Omaisuuden vakuuttaminen

Kaupunginhallitus päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.

72 § Laskujen hyväksyjät

Laskujen hyväksyjistä sekä maksukorttien ja muiden maksuvälineiden myöntämisestä päättää toimialajohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja.

Toimialajohtajan, kansliapäällikön ja liikelaitoksen johtajan laskujen hyväksymisestä sekä maksukorteista ja muiden maksuvälineiden myöntämisestä päättää kaupunginjohtaja.

Kaupunginjohtajan laskut hyväksyy kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

73 § Velkajärjestelyt ja saatavien tileistä poistaminen
Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, kaupungille tulevan saatavan velkajärjestelystä päättää
- kaupunginhallitus, kun saatavan suuruus on 100 000 euroa tai enemmän
- lautakunta tai johtokunta tai konsernihallinnon osalta kaupunginjohtaja, kun saatavan suuruus on alle 100 000 euroa, mutta vähintään 10 000 euroa
- palvelujohtaja, kansliapäällikkö tai liikelaitoksen johtaja, kun saatavan suuruus on alle 10 000 euroa.

Kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa konkurssi-, pakkohuutokauppa-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioissa. Kaupunginlakimies voi siirtää puhevallan käyttöä edelleen.

Saatavien tileistä poistamisesta päättää kaupungin talousjohtaja.

74 § Poistosuunnitelman hyväksyminen

Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet.

Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta.

Talousjohtaja vahvistaa poistolaskennan pohjan määrittämistä varten kuluksi kirjattavan hankinnan enimmäismäärän.

75 § Rahatoimen hoitaminen

Kaupungin rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.

Valtuusto päättää kaupungin kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista.

Valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä tai erikseen antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.

Kaupunginjohtaja päättää lainan ottamisesta valtuuston talousarviopäätöksen mukaisesti.

Muutoin kaupungin rahatoimesta vastaa kaupunginhallitus.

Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa talousjohtaja.

Lisäksi Talouskeskus-liikelaitoksen johtajalla on koko kaupunkikonsernia koskevia erityistehtäviä, joiden mukaisesti hän päättää

- kaupungin talousarvion mukaisten lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen ja sijoitusten kilpailuttamisesta
- laina- ja sijoitussalkun sekä energia- ja hyödykemarkkinoiden hintojen suojausinstrumenttien kilpailuttamisesta
- energia- ja hyödykemarkkinasuojauksista
- kaupungin kassavarojen sijoittamisesta
- tilittäjien pohjakassavarojen myöntämisestä
- tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi
- kaupungin laskuttamien saatavien maksujärjestelyjen myöntämisestä
- sisäisen pankin lyhytaikaisen maksuvalmiusluoton myöntämisestä
- konserni- ja pankkitilien allekirjoittamisoikeuksista
- kaupungin pankki- ja arvo-osuustilien avaamisesta ja sulkemisesta
- kaupungille osoitettujen rahanmääräisten lahjoitusten ja perintöjen hallinnoinnista
- kaupungin maksuliikenteeseen liittyvistä operatiivisista sopimuksista
- maksuvälineisiin liittyvän määräaikaisen erityislimiitin myöntämisestä
- välirahoitettavien hankkeiden antolaina- ja luottolimiitin puitteissa myönnettävistä lainoista

76 § Maksuista päättäminen

Valtuusto päättää kaupungin palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.

Lautakunta tai johtokunta päättää tehtäväalueellaan tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Mikäli maksun hyväksyminen ei kuulu millekään lautakunnalle tai johtokunnalle tai se koskee useita toimialoja, siitä päättää kaupunginhallitus.

77 § Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut

Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.

Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu.

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä.

<< edellinen sivu   jatkuu >>

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::