Rakennusjärjestys (2009)

vaihtoehtoinen nimi: Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys
Tunniste: 2009

13. YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO

57 § Vesihuolto

Määräys
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Vesihuoltolain 11 § mukaan liittämisvelvollisuudesta voidaan myöntää vapautus.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle rakennettaessa on rakennuslupahakemuksessa tai haettaessa vapautusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta vesihuoltoon liittymisvelvollisuudesta on esitettävä selvitys käyttöveden saannista ja laadusta sekä viemäröinnistä.

Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella jätevesien käsittelyssä noudatetaan valtio-neuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä 11.6.2003/542.

Kiinteistölle rakennettavan jätevesien käsittelyjärjestelmän ja johtamisen tulee perustua pätevän suunnittelijan laatimaan, asetuksen mukaiseen suunnitelmaan, joka on esitettävä rakennuslupaa haettaessa.

Umpisäiliötä voidaan käyttää jätevesijärjestelmänä tapauksissa, joissa jätevesien käsittely rakennuspaikalla ei ole mahdollista tai jätevesien määrä on niin vähäinen, että maapuhdistamon, maasuodattimen tai pienpuhdistamon toiminnalle ei ole edellytyksiä. Umpisäiliön käyttömahdollisuutta koskevan ratkaisun tekee kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Umpisäiliötä käytettäessä edellytetään aina, että säiliö varustetaan hälytysjärjestelmällä, joka ilmaisee säiliön täyttymisen.

Jätevesijärjestelmän saostus- ja umpisäiliöiden jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiset luvat omaavalle jätteen vastaanottajalle. Säiliöt on tyhjennettävä kiinteistön jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Maatalousyrittäjän omassa taloudessa syntyvien saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittely tulee suorittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antaman ohjeen mukaisesti.

Loma-asunnoissa käymäläratkaisu on ensisijaisesti kuivakäymälä. Kuivakäymälässä on oltava tiivis pohjarakenne. Kuivakäymälä on sijoitettava vähintään 5 metrin etäisyydelle kiinteistön rajasta.

Kiinteistön viemärivedet tulee erottaa kuivatusvesistä. Jos kiinteistön kuivatusvedet on johdettu aiemmin jätevesiviemäriin ja kiinteistön läheisyyteen rakennetaan hulevesiviemäri, kiinteistön tulee liittyä ja johtaa kuivatusvedet hulevesiviemäriin.

Yllä olevasta on mahdollisuus hakea vapautusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Kiinteistön ja vesihuoltolaitoksen välisissä suhteissa noudatetaan liittymissopimusta sekä vesihuoltolaitoksen veden ja viemäröinnin yleisiä toimitusehtoja.


Viittaus
MRL 135 ja 136 §
MRA 62.1§
Vesihuoltolaki 10 § ja 11§
Ympäristönsuojelulaki
Ympäristönsuojelumääräykset 4 §

Lisätiedot
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) edellyttää kiinteistökohtaiselta jätevesien puhdistukselta sellaista tehoa, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. YSL:n 11 ja 18 §:n nojalla valtioneuvosto on antanut asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003).

Pienissä saarissa tulee ottaa huomioon jäteveden määrä, sen käsittely tai poiskuljetus. Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai uusiminen edellyttää vähintään toimenpidelupaa.

Vuonna 2001 voimaan tulleen vesihuoltolain (2001/119) 8 §:n mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen.

Toiminta-alue
Toiminta-alueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vesihuoltolaitokselle voidaan määritellä toisistaan eriävät toiminta-alueet niin vesijohto-, viemäri- kuin hulevesiverkostoillekin. Toiminta-alueiden maantieteelliset rajaukset ovat nähtävillä vesilaitoksella ja niitä päivitetään ajoittain kaavoituksen etenemisestä riippuen.

Oikeudet ja velvollisuudet
Toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on oikeus ja velvollisuus liittyä kunnallisteknisiin verkostoihin. Vesihuoltolaitoksen velvollisuuksiin kuuluu tarjota kiinteistölle mahdollisuus hyödyntää laitoksen palveluita vuosittaisien määrärahojen puitteissa.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella velvoitteita vesihuollon järjestämiseen tai liittymiseen ei vesihuoltolain mukaan ole. Vesihuoltolaitos voi kuitenkin toimia myös toiminta-alueensa ulkopuolella ja tarjota kiinteistöjen omistajille vesihuollon palveluita.

Asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet
Asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla kiinteistöjen tai kyläyhteisön liittyminen vesihuoltolaitoksen verkostoihin tapahtuu yleensä vesiosuuskuntana tai muuna yhteisönä. Tällöin vesihuoltolaitos osoittaa liittymispisteen ja tekee sopimuksen yhteisön kanssa tarjoamiensa palveluiden hyödyntämisestä kuten yksityisen kiinteistön kanssa kaavoitetulla alueella. Tällaisessa tapauksessa liittyjä on vesihuoltolaitoksen kannalta vain yksi kuluttaja. Yksittäisen kiinteistön liittyessä vesihuoltolaitoksen verkostoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin asemakaavoitetulla alueella.

58 § Jätehuollon keräyspisteet

Määräys
Julkiseen kaupunkitilaan voidaan sijoittaa hyötykeräyspisteitä ja kaupungin järjestämiä alueellisia jätteiden keräyspisteitä. Keräyspisteen sijoittaminen edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Suunnitelmasta pyydetään tarvittaessa kadunpitäjän, ympäristötoimen ja kaavoituksen vastuualueiden lausunnot ennen lupapäätöstä. Keräyspisteiden tulee sopeutua kaupunki- ja maisemakuvaan.

Viittaus
MRL 157 §
MRA 56 §
Ympäristönsuojelulaki
Ympäristönsuojelumääräykset
Jätelaki
Jäteasetus
Terveydensuojelulaki
Terveydensuojeluasetus 16.12.1994/1280

59 § Jätehuolto

Määräys
Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on otettava huomioon jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Kunnan jätehuoltomääräyksissä on esitetty hyväksytyt jätteiden keräysvälinetyypit ja lajitteluvaatimukset.

Viittaus
MRL 157 §
MRA 56 §
Ympäristönsuojelulaki
Ympäristösuojelumääräykset
Jätelaki
Jäteasetus
Jätehuoltomääräykset
Jätehuoltotilan rakentaminen -ohje
Terveydensuojelulaki
Terveydensuojeluasetus 16.12.1994/1280
RakMK F1

Lisätiedot
Jätteiden keräysvälineet tulee sijoittaa näkösuojaan, kun keräyspaikkaa käyttää vähintään viisi asuinhuoneistoa tai jos keräyspaikalla on vähintään kolme jäteastiaa. Jätteiden keräysvälineiden säilytyspaikat on lisäksi sijoitettava helposti jäteautolla päästävälle paikalle ja siten, ettei tyhjennys haittaa pihan muita toimintoja.

Asemakaava-alueella on suositeltavaa rakentaa kiinteistöille yhteiset jätekatokset.

Jätteiden keräilyvälineet on yleensä sijoitettava vähintään 8 metrin etäisyydelle asuinrakennuksesta, jollei jätesäilytystilaa palo-osastoida ja varusteta erillisellä ilmastoinnilla. Kompostit ja kompostorit on sijoitettava vähintään 4 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Naapurin suostumuksella ne voi sijoittaa lähemmäs rajaa. Rakentamisen yhteydessä tulee järjestää kiinteistön jätehuollon edellyttämät tilat ja rakennelmat. Jätehuolto ei saa aiheuttaa haittaa terveydelle eikä ympäristölle. (MRL 157 §)

RT-kortti 69-10584, Suositus on, että jätehuoltoalueen etäisyys
- asunnoista on alle 50 m
- leikki- ja oleskelualueesta on vähintään 15 m
- asuntojen ilmaottoaukoista on vähintään 8 m

<< edellinen sivu   jatkuu >>

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::