Rakennusjärjestys

Selvennys: Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys
Tunniste: 6/2000

III Luku - PIHAMAA JA TONTTI

13§ Pihamaan rakentaminen

Määräys
Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava siitä, että pihamaasta tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen ja viihtyisä.

Rakennuksen rakentamisen, siihen verrattavan rakentamisen, rakennuksen laajentamisen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisen yhteydessä on olemassa olevan pihamaan käyttökelpoisuutta ja viihtyisyyttä tarvittaessa parannettava, kuten jäsentämällä olevia autopaikka-alueita, kohentamalla ja lisäämällä istutuksia, vähentämällä liikkumisesteitä ja rakentamalla pihamaan käyttökelpoisuutta parantavia rakennelmia. Pihamaan muutoksissa tulee ottaa huomioon tontin asukkaiden lisäksi rajanaapurit.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 155 § ja 167 § 1 ja 4 momentti

14§ Pihamaan korkeusasema

Määräys
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat.

Rakennuksen rakentamisen ja sen laajentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pintavesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

Lisätietoja
Ennen pihan tasaamista on hyvä mittauksin tarkistaa pihan korkeusasema erityisesti kadunpuoleisella tontinrajalla. Katua rakennetaan vaiheittain, joten katu ei välttämättä ole vielä tontille rakennettaessa katusuunnitelman mukaisessa korkeudessaan.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 165 §

15§ Tukimuurit ja pengerrykset

Määräys
Pihamaata ei saa ilman erityistä syytä tasata niin, että asuintontin rajalle syntyy 0,7 metriä korkeampi korkeusero. Naapuritontin rajalle rakennettu vähintään 0,7 metrin korkuinen tukimuuri on varustettava putoamisen estävällä kaiteella tai aidalla.

Pengertäminen on toteutettava niin, etteivät maaainekset ja pintavedet valu naapurin puolelle.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaan kadun reunusmuurin, vesirajalle rakennettavan muurin ja muurin, josta aiheutuu olennainen pihamaajärjestelyjen muutos, rakentaminen vaatii toimenpideluvan. Mikäli muurin päälle on tarkoitus rakentaa aita, käsitellään myös tukimuurin rakentamista koskeva kysymys aitalupahakemuksen yhteydessä. Tämän rakennusjärjestyksen 22 §:ssä on asuinpientalotonttien aidat eräin rajoituksin kuitenkin vapautettu luvan hakemisesta.
Tukimuuria rajalle suunniteltaessa on syytä kiinnittää huomiota sen soveltumiseen maastoon, tukimuurin korkeuteen ja sen huoltamiseen sekä muihin naapurin asemaan vaikuttaviin asioihin. Ennen tontin rajalle sijoitettavan tukimuurin rakentamista on syytä keskustella asiasta naapurin kanssa.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 9 kohta

16§ Kuivatus- ja sadevesien johtaminen

Määräys
Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyviä vesiä varten on tontille rakennettava sadevesijärjestelmä, josta vedet johdetaan ylei-seen sadevesiviemäriin tai maaperäolosuhteiden niin salliessa imeytetään omalla tontilla. Erityistapauksessa vedet voidaan johtaa toimivaan avo-ojajärjestelmään. Imeyttäminen tontilla edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuun-nitelmaa.

Pihamaan rakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei rakentamisella lisätä pintavesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

Rakennuksen rakentamista tarkoittavaan lupahakemukseen on liitettävä selvitys salaoja- ja pintavesien johtamisesta sadevesijärjestelmään. Rakennuslautakunta voi edellyttää, että pintavesijärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan yhteisesti useampien tonttien kesken.

Lisätietoja
Terveydensuojelulain 23 §:n mukaan asemakaava-alueella oleva kiinteistö on liitettävä yleiseen viemäriin. Liittymisvelvollisuus ei kuitenkaan koske maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa tarkoitetun ranta-asemakaavan aluetta, jollei laadittu kaava tätä edellytä. Kiinteistölle voidaan määrätä liittymisvelvollisuus myös ase-makaava-alueen ulkopuolella, jos sitä on pidettävä terveydellisistä syistä tai ympäristön suojelemiseksi tarpeellisena. Yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 9 §:n mukaan yleisen vesi- ja viemärilaitoksen tulee määrätä jokaista sen vesijohto- ja viemäriverkkoon liitettävää kiinteistöä varten erityiset liittymiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, ei liittymiskohtaa saa määrätä sataa metriä kauemmaksi liitettävästä lähimmästä rakennuksesta. Jyväskylän kaupungissa yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 9 §:ssä tarkoitetut tehtävät hoitaa Jyväskylän kaupungin vesilaitos.

Mikäli tontilla olemassa olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, on ensin syytä selvittää ojan täyttämisen vaikutukset sekä oman tontin että naapuritonttien pintavesien johtamiselle. Mikäli tontti on liittynyt alueen yleiseen avo-ojajärjestelmään, joka myöhemmin poistuu käytöstä, on tontin hoidettava vesiasiat jollain toisella tavalla. Tällöin tulisi ensisijaisesti liittyä sadevesiverkostoon, jos sellainen on alueelle rakennettu. Vesilain ojitusta koskevien säännösten valvonta kuuluu ympäristölautakunnan toimivaltaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 165 §:n mukaan, jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 § 1 momentin 6 kohta ja 165 §, vesilaki 6 luku

17§ Tontin liikennejärjestelyt

Määräys
Tontin ajoneuvoliikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon liikenneturvallisuus.

Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy 3-kerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Välittömästi tontin sisäänajotien varteen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee kiinteistön pelastustien sijainti.
Tällaisen rakennuksen porrashuoneiden seinälle on lisäksi pysyvästi kiinnitettävä kiinteistön pelastusjärjestelyt osoittava opastekartta.

Pelastustiellä olevan vapaan aukon on oltava vähintään 3 metriä leveä ja 3,5 metriä korkea. Pelastustien leveyden on kuitenkin oltava vähintään 3,5 metriä.

Hallinto- ja palvelurakennuksissa sekä pientaloja suuremmissa asuinrakennuksissa tulee osoittaa riittävä määrä autopaikkoja liikuntaesteisille, kuitenkin vähintään 1 autopaikka.

Tontille on varattava riittävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten paikasta, jonne on sujuva pääsy.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 88 §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kustannuksellaan tonttiliittymän rakentamisesta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen. Lain 167 §:n mukaan rakennusluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 155 ja 167 § 4 momentti, maankäyttö- ja rakennusasetus 53 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa G1, Asuntosuunnittelu kohdat 3.2 ja 4.2, Rakennusvalvontaviraston toimintaohje ”Tonttien pelastustiejärjestelyt ja palovaroittimet”

18§ Ajoneuvojen ja muiden kulkuneuvojen sekä laitteiden säilyttäminen asuntotontilla

Määräys
Asuinrakennusta varten tarkoitetulla tontilla ei saa säilyttää linja-autoa, yhdistelmäajoneuvoa, suurehkoa asuntoautoa, asuntovaunua, työkonetta tai venettä, ellei säilyttäminen perustu tontin vahvistettuun pihamaajärjestelyyn tai rakennusvalvontaviranomainen ole muutoin hyväksynyt toimenpidettä.

Lisätietoja
Autojen korjaamista ja pesemistä asuintontin pihamaalla tulee välttää. Naapureita ei muutoinkaan pidä häiritä meluavilla ja likaa-villa töillä tai varastoimisella.

19§ Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen

Määräys
Ellei asemakaavassa ole erityisesti toisin määrätty, on vaja, katos tai muu rakennelma sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään niin kauas, että 45 asteen valokulma toteutuu tontin rajalla.

Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan rakentaa rakennelma naapurin rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan, mikäli tästä ei aiheudu naapurille kohtuutonta haittaa.

Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia, että sellainen rakennelma, jota ei pidetä rakennuksena, saadaan erityisistä syistä sijoittaa osittain tai kokonaan sellaiselle alueelle, jolle rakentaminen ei muutoin ole sallittu. Ennen asian ratkaisemista on naapurille tarvittaessa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Lisätietoja
Maankäyttö- ja rakennuslain 168 §:n mukaan rakennelman tulee myös terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee soveltua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle.

Naapurin suostumuksen puuttumisen johdosta rakennusvalvontaviranomainen voi naapurin vaatimuksesta velvoittaa siirtämään ilman lupaa rakennettua rakennelmaa. Mikäli rakennelma ei muutoin täytä edellisessä kappaleessa selostettuja vaatimuksia voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä rakennelman poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan vaatimuksia.

Säilytystiloja kannattaa rakentaa rakennukseen riittävästi. Rakennelmien rakentamisessa on alueella entuudestaan vallitsevan rakennustyylin noudattaminen eduksi.

Rakennukseen kiinni tai lähemmäksi kuin 8 metriä rakennuksesta sijoitettu jätekatos edellyttää riittävää palo-osastointia. Muutoinkin jätekatoksia, samoin kuin jäteaitauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä kiinnittää toiminnallisten ja kaupunkikuvallisten seikkojen lisäksi erityistä huomiota paloturvallisuuteen, siisteyteen ja hygieniaan.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 157 ja 168 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 56 ja 62 §, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa E1, Rakennusten paloturvallisuus 9.1.2

20§ Aidan rakentaminen kadun vastaiselle rajalle

Määräys
Rakennuksen rakentamisen yhteydessä tontin kadun vastainen raja tulee erottaa istutuksin tai rajalle tulee istuttaa pensasaita tai rakentaa aita, jollei asemakaava muuta määrää tai jollei perustellusta syystä muuta johdu.

Lisätietoja
Tontin istutusten sijoittamisessa on otettava huomioon, etteivät istutukset täysikasvuisinakaan ulotu katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, että yleisen alueen käyttö tai huolto osaksikaan vaikeutuu.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 9 kohta ja 82 §

21§ Tontin rannan rakentaminen

Määräys
Tonttiin kuuluvaa vesialuetta ei saa täyttää eikä tontin luonnollista rantaviivaa muuttaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos toimenpiteen vaikutukset ovat vähäiset. Rantaan voidaan rakentaa yksi pienvenelaituri.

Lisätietoja
Vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kuten tukimuuri vaatii rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan. Luonnonkivi on perinteinen materiaali rantatukimuurin pintamateriaaliksi. Toimenpidelupaa ei tarvitse hakea yhden 15 neliömetrin suuruisen laiturin rakentamiseen. Laiturin rakentaminen saattaa kuitenkin vaatia ympäristölainsäädännön mukaisen luvan.

Viittaus
Maankäyttö- ja rakennuslaki 128 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 momentti 5 kohta, vesilaki, ympäristönsuojelulaki

<< edellinen sivu   jatkuu >>

Kunnallinen määräyskokoelma :: Z-Vanhat ::