Painovirhe

Nuorten ja nuorten aikuisten verkkojulkaisu.

Ilosaarirock 2018 – enemmän kuin musiikkifestari

kuva: Lotta Ruutiainen

kuva: Lotta Ruutiainen

Joensuun Laulurinteellä 13.-15.7 järjestettävää Ilosaarirockia tähdittivät tänä vuonna Jack White, Zara Larsson(SWE), Nightwish sekä Cheek. Kolmen päivän festarilla nähtiin mukana tietysti paljon muitakin artisteja ja kattaus painottui hyvin pitkälti suomalaisiin esiintyjiin. Ilosaaren artistirosteri ei täten tarjonnut juurikaan mitään uutta, sillä suurin osa artisteista löytyy monelta muultakin suomalaiselta festarilta. Ilosaarirockin viihtyvyys ei tunnu kuitenkaan riippuvan täysin esiintyjistä, sillä Joensuun keskustassa järjesttetävä festari tarjoaa paljon muutakin, kuten komediasta MM-jalkapalloon. Festivaalin kokonaiskävijämäärä yltyi tänä vuonna 65 500 musiikin ystävään, mikä on festivaalin historian yksi suurimmista kävijämääristä.

Alueelle sisään tullessa jonoa ei tuntunut olevan, koska ihmiset saivat leimata itsensä sisään uusilla cashless -rannekkeilla. Rannekkeen näyttäminen sisääntuloportilla sujui sutjakasti, minkä jälkeen eteen avautui ”chill out zone”. Chill out -vyöhykkeellä ihmisillä oli vielä aikaa nauttia omia virvokkeita ennen itse turvatarkastusta ja varsinaiselle festarialueelle astumista. Chill out -vyöhyke tuntui olevan oiva tapa saada ihmiset viettämään aikaa festivaalialueella ilman, että kiellettyjä esineitä tarvitsi jättää vielä narikkaan. Alue oli tehty viihtyisäksi ja siellä tuntui hengailevan ihmisiä jatkuvasti. Kuitenkin illalla festivaalialueelta poistuttaessa chill out -alue oli aivan kamalassa kunnossa.  Alue tulvi tyhjistä pulloista sekä tölkeistä ja alueella oli muutama työntekijä keräämässä roskia pihdeillä ties monetta tuntia. Tuntui hassulta, että chill out -vyöhykkeellä ei näkynyt yhtään roskakoria tai -pussia, mihin ihmiset olisivat voineet jättää tyhjät tölkkinsä. Alue oli puoliksi puiden peitossa, minne olisi voinut ripustaa esimerkiksi roskasäkkejä ihmisille. Roskan määrä tuntui pahalta sekä luonnon että kerääjien puolesta.

Chill out -alueella hengailua. Kuva: Lotta Ruutiainen

Chill out -alueella hengailua. Kuva: Lotta Ruutiainen

Chill out -vyöhykkeeltä edetessä pääalueelle tuli vastaan vielä turvatarkastus, jossa puolestaan festaripäivien alussa oli hieman jonoa. Jono kulki kuitenkin suhteellisen nopeasti ja ruuhka-aikana tarkastuksesta pääsi läpi noin kymmenen minuutin sisällä. Ensikertalaisella tuli tässä vaiheessa olla festivaalialueen kartta käsissään, sillä alue oli iso suomen festivaalien mittapuulla. Lavojen hahmottaminen tuntui aluksi vaikealta, kunnes alueen oli kiertänyt pari kertaa läpi. Loppujen lopuksi festivaalialue on erittäin hyvin sijoiteltu sekä suunniteltu ja aluetta pääsi kiertämään ympäri lähes miten päin tahansa. Alueen visuaaliseen puoleen oli myös selvästi panostettu, sillä festarin koristelu oli suunniteltu huolellisesti. Isoimpana miinuksena oli kuitenkin alueella sijaitsevien kylttien koko. Suuntaa antavien kylttien olisi otollisempaa olla isommalla sekä korkeammalla. Lyhyemmällä ihmisellä menee hetki etsiä kylttejä siinä ihmismassan seassa.

Tänä vuonna auringon jumalat olivat luultavasti siunanneet ilosaarirockin, koska kolmen festivaalipäivän aikana aurinko paistoi taukoamatta ja antoi ihmislle D-vitamiini annoksen luultavasti koko kesän edestä. Helteellä isona plussana oli ehdottomasti vesipisteiden määrä. Vesipisteitä tuntui olevan jokaisella nurkalla, minkä ansiosta kyseisille pisteille ei tarvinnut jonottaa juuri yhtään. Vesipisteiden lisäksi ilosaarirockin alueelta löytyi tietysti myös aktiivisessa käytössä ollut ranta. Vedessä oli oiva pulahtaa hetkeksi lempiartistien välissä tai ihan muuten vain samalla kuin rantalavalla artistit viihdyttivät ihmisiä musiikilla. Järjestettiinhän rannalla myös tietysti naku-uinti, jolla pyrittiin tekemään uusi ennätys. Vaikka naku-uijia oli noin 1500, jäi maailman ennätys kuitenkin kauaksi. Sen sijaan uusi Suomen ennätys saatiin aikaan. Veden lisäksi ruokakojuja oli paljon ja moneen eri lähtöön, mikä on tietysti aina iso plussa.

Ikimuistoistamassa hetkeä. Kuva: Lotta Ruutiainen

Ikimuistoistamassa hetkeä. Kuva: Lotta Ruutiainen

Yhteenvetona festivaali oli hyvin organisoitu. Festivaalialue oli myöskin tehty viihtyisäksi ihmisille ja tästä syystä Ilosaarirock tuntuu festivaalikävijän silmästä katsottuna enemmän kuin ”vain festivaalilta”. Ihmiset käyvät Ilosaaressa vuosittain nauttimassa kesästä ja irtaantumassa arjen kiireistä. Kävijät vaihteleva teineistä perheellisiin ihmisiin lastensa kanssa, sekä kaikkea siltä väliltä aina iäkkäämpiin ihmisiin asti. Osalle näistä ihmisistä edes festivaalin artistit eivät juurikaan tunnu olevan se isoin juttu. Kunhan saa viettää hetken aikaa kavereiden kanssa ja käydä sitten vaikka uimassa, istumassa retkituolissa, juomassa virvokkeita, ottamassa arinkoa, tulla kuuntelemaan musiikkia tai tehdä kaikkia näitö edellä mainittuja asioita koko viikonlopun edestä. Ilosaarirock on ehdottomasti kokemisen arvoinen tapahtuma kaikille uusille kävijöille.

 

 

 

 

 

Avainsanat: ,

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.