Painovirhe

Nuorten ja nuorten aikuisten verkkojulkaisu.

Ruisrock 2012 tarjosi varmoja viihdyttäjiä laajalle yleisölle

Maailman vanhin yhä järjestettävä rockfestivaali Ruisrock järjestettiin Turun Ruissalossa jo 43. kerran. Kolmepäiväinen festivaali houkutteli paikalle yhteensä 63 000 kävijää, jotka pääsivät nauttimaan hyvistä keleistä lähes koko viikonlopun ajan.

Nimenä Ruisrock alkaa olla jo festarin kehityksestä jäljessä. Kauniissa luonnonpuistoympäristössä järjestettävän festivaalin alati laajeneva artistikattaus ja korkeatasoiset palvelut shampanjabaarista Michelin-tähdellä palkitun keittiömestarin ravintolaan ja tatuointivaunuihin monipuolistavat kohderyhmää vuosittain. Kun ikäjakauma on kahdesta kuukaudesta 80 vuoteen ja esiintyjät vaihtelevat Mustachista Snoop Doggiin, voidaan puhua ennemmin jo Ruisfestivaalista.

Perjantai helli lämmöllään

Ruisrockin ensimmäistä päivää vietettiin aurinkoisissa tunnelmissa. Päivän ensimmäinen esiintyjä, Herra Ylppö ja ihmiset houkutteli Niittylavan edustalle jo kiitettävän yleisömeren. Edesmenneen Tapio Rautavaaran muistoa verestäneen Ylpön karisma puri myös paikalle saapuneeseen varttuneempaan yleisöön.

Telttalavan fiilis oli korkealla koko päivän. Amerikkalaislähtöinen Rival Sons ja länsinaapuristamme ponnistava Refused tarjosivat varmaa viihdykettä ja varjopaikkoja yleisölle. Vaikka Rival Sonsin upeaääninen Jay Buchanan ihastutti riehakkalla esiintymisellään ja Refusedin Suomen keikka oli ensimmäinen vuosiin, lavan edusta ja teltan ulkopuoliset alueet pakkautuivat todella täyteen vain kotimaisen The Rasmuksen keikan aikana. Juuri uuden levyn julkaissut bändi laulatti yleisöä uusien biisien sijaan vuosien takaisilla hiteillään.

Perjantain kiistämätön yleisösuosikki ja riehakkain keikka oli irlantilais-amerikkalaisella Flogging Mollylla. Jo viidettä kertaa Ruisrockissa esiintynyt folkia ja punkia yhdistelevä bändi sai yleisön laittamaan jalalla koreasti. Kymmeniä metrejä pitkät letkajenkat mahtuivat hädin tuskin etenemään tiiviissä yleisömassassa. Flogging Mollyn keikka oli harmillisesti päällekkäin ruotsalaisen Mustaschin kanssa.

Aivan kuten kansanmusiikkivaikutteinen musiikkikin, upposi festarikansaan myös viina. Alueelle salakuljetettujen pullojen määrä oli silmiinpistävä, eikä järjestyshäiriöiltä vältytty. Ongelmatapauksiin, tappeluihin ja väsähtäneen festarikansan sammumisiin ei ollut ketään puuttumassa, sillä järjestyksenvalvojia oli heikonlaisesti.

Kuvia perjantailta:

Lauantain artistikattaus oli rockin juhlaa

Pakahduttavan kuuman lauantain esiintyjälista oli Ruisrockin kolmesta päivästä paras, vaikka yksi päivän odotetuimmista esiintyjistä joutui perumaan keikkansa vain joitain päiviä ennen festaria. Children of Bodomin Alexi Laiho on sittemmin päässyt pois sairaalasta, mutta Ruisrockissa suomalaista metallisuuruutta paikkasi vielä Amorphis.

Rokkikansan lasku päivään oli pehmeä – Pariisin Kevät, Fintelligens, Paleface ja Skandinavian Music Group eivät liiemmin pitkätukkia houkutelleet. Vasta kolme ja puoli tuntia porttien aukeamisen jälkeen Stam1na ravisteli yleisön todella hereille.


Pian vuoden mittaiselle tauolle jäävä Apocalyptica huolehti siitä, ettei syke päässyt laskemaan. Telttalavan haltuunsa kaapannut sellokolmikko nosti lämpötilan yleisössä pakahduttavan korkeaksi asteiden noustessa teltan reunoillakin jopa 30 asteeseen. Keikalla kuultiin Apocalyptican nimekkäiden hittien lisäksi myös muun muassa Metallican Master of Puppets.

Lauantain kävijämäärä (30 000) ei suotta kattanut puolia koko festivaalin kävijämäärästä, sillä jo auringonpaisteen, hiekkarannan ja PMMP:n yhdistelmä vetoaa suomalaiseen yleisöön erityisellä tavalla. Viime kesän Ruisrockin pääesiintyjä keräsi rantalavan ympäristön täpötäyteen.

PMMP:n jälkeen Rantalavalla alkoi kuhina. Lavalle vedettiin pyroja ja koeasennettiin näyttöjä. Sivustalle oli jätetty vartioitu lahjapöytä fanien muistamisille ja paikalle huhuttiin saapuvan yllätysesiintyjiä Slashistä Motörheadin Lemmy Kilmisteriin. Valmistauduttiin Michael Monroen 50-vuotissyntymäpäivän juhlistamiseen. Ikimuistoiset juhlat tulikin.

Michael Monroe bändeineen on aina takuuvarma viihdyttäjä, eikä ikä painanut päälle tälläkään kertaa. Onnellisen näköinen Monroe viihtyi barrikadiaidan päällä pitkät tovit ja pomppi kameramiesten kiusaksi päättömästi ympäri lavaa. ”Posketon meininki”, hihkui Monroe riemuissaan, ja toivotti illan ensimmäisen vieraan, Mikko Herrasen lavalle. Myöhemmin lavalle nousi Monroen oma äiti, Paleface, Tommy Lindgren ja Redrama, sekä Apocalyptica ja tauolla oleva Jenni Vartiainen pianisteineen.

Hieman myöhässä alkaneen keikan biisilista oli poikkeuksellinen. Settilistassa oli vain muutama Monroen oma kappale ja miltei saman verran Hanoi Rocksin klassikoita mukaan lukien Million Miles Away, jonka aikana Apocalyptican lisäksi lavalla vieraili myös Hanoi Rocks –kitaristi Nasty Suicide. Illan yksi muistettavimmista ohjelmanumeroista, Michael Monroen ja Jenni Vartiaisen duetto Missä muruseni on -kappaleesta, oli päivänsankarille ensimmäinen suomenkielinen live-esiintyminen koskaan.

Ennen encorea oli onnitteluiden vuoro. Ruisrockin juontaja, joka oli pukeutunut Michael-vauvaksi, johdatteli yleisön yhteislauluun kera Suomen ja maailman nimekkäimpien tähtien. Screenin välityksellä onnittelulaulun tai onnittelut lähettivät mm. PMMP, Stam1na, Robin, Slayer, Little Steven, Alice Cooper ja Slash. Monroe ylistikin syntymäpäiviään parhaaksi ikinä.

Samaan aikaan kun illan viimeinen esiintyjä Nightwish aloitteli keikkaansa, Monroen revittely huipentui Hurriganes-klassikkoon Get On. Bändi poistui lavalta raikuvien aplodien ja näyttävän ilotulituksen saattelemana.

Nightwish toi Ruisrockiin oman upean Imaginaerum –shownsa, josta moni missasi harmillisesti ensimmäiset kolme kappaletta Michael Monroen keikan venyttyä. Teatraalinen, sirkusmainen show käsitti kaikki bändin suurimmat menestysbiisit, Finlandia-hymnin sekä näyttävän pyro- ja valoshow’n.

Myöhään yöllä keikan loputtua festariyleisö törmäisi Ruisrockin ikuiseen haasteeseen – etäisyyksiin ja ruuhkiin. Viimeisiin keskustasta eteenpäin lähteviin busseihin eivät ehtineet edes ennen keikan loppumista alueen jättäneet ihmiset.

Kuvia lauantailta:


Sateinen sunnuntai rauhoitti juhlijoita

Aiempien päivien ongelmatapauksiin oli puututtu rajulla kädellä. Järjestyksenvalvojien lisäksi alueella partioi useita poliiseja huumekoirineen, jotka olivat varautuneet illan pääesiintyjä Snoop Doggin innoittamiin pössyttelijöihin. Järjestäjän onneksi sadepilvet kasaantuivat Ruissalon ylle vaikuttaen yleisöön selvästi rauhoittaen.

Frontside ollie – ja Faija skitsoo -kappaleista tunnettu ”Suomen Justin Bieber”, Robin, aloitti päivän riehakkaalla keikallaan. 13-vuotias teinitähti laulatti nuorta yleisöään ja näytti vanhemmille sukupolville esimerkkiä kuinka juhlitaan villisti ilman päihteitä. Aurinkolavan edusta oli yhtä hymyä koko napakan 45-minuuttisen ajan.

Lue Ruisrockissa tehty Robin -haastattelu täältä!

Runsaista sateista huolimatta tunnelma pysyi korkeana. Näytteilleasettajien kojut ja anniskelualueen teltat pullistelivat ihmisten etsiessä sateensuojaa, mutta myös lavojen edustalla oli täyttä, kun Apulanta ja Eppu Normaali pomputtivat sadetta pelkäämätöntä yleisöä. Kuralammikot ja liejuinen maa valtasivat koko alueen lukuun ottamatta telttalavaa, missä Suicidal Tendencies (USA) veti päivän vauhdikkaimman keikan.

Iltaa ja odotettua Snoop Doggin keikkaa lähestyttäessä sade alkoi laantua, ja alueella oli juhlijoita jo reippaanlaisesti kalifornialaisräppärin noustessa lavalle. Yllätyksettömällä keikalla kuultiin odotetusti muun muassa California Gurls ja Young, Wild And Free, sekä latteat ruohonpolttospiikit. Vuoden takainen Ruisrock huipentui Michael Monroen keikkaan, tänä vuonna tunnelmat olivat varsin erilaiset.

Kuvia sunnuntailta:

Mitä ensi kesän Ruisrockilta voi odottaa?

Tänä vuonna Ruisrock oli monijakoinen, ja kuten aiemmin mainitsin, luonteeltaan ennemmin Ruisfestarimainen. Esiintyjälista alkaa olla jo turhan monipuolinen ja rockfestarin tunnelmasta ollaan tultu alaspäin, vaikka on Ruisrock vielä oma itsensä. Kun Ruissalossa paistaa aurinko, ei ole Ruisrockin voittanutta.

Pitkästä historiastaan huolimatta Ruisrock oppii uutta, myös ensi kesäksi. Järjestyksenvalvojien määrän kasvattaminen ja yöbussien lisääminen aamuneljään asti ovat vain järjestelykysymyksiä, mutta esiintyjälistan laatiminen on taas pidemmän harkinnan asia. Pysyykö Ruisrock festarina, joka houkuttelee rokkikansan Ruissaloon koko viikonlopuksi, vai tavoitellaanko paikalle yhä laajenevaa, vaihtuvaa yleisöä?

Teksti: Henri Mutanen

Kuvat: Henri Mutanen ja Venla Kekäläinen

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kommentointi on pois päältä.