Painovirhe

Nuorten ja nuorten aikuisten verkkojulkaisu.

Jälleen täydellisyyttä hipoen

Pmmp:n kuudes levy Rakkaudesta on odotettu paketti pitkäaikaisen fanin ostoslistassa. 16. huhtikuuta julkaistun Heliumpallo-sinkun jälkeen saatiin odottaa melko kauan ennenkuin toinen levyn johtotähdistä, Rakkaalleni, pääsi radiosoittoon. Albumin julkaisu Spotify-palvelussa otti myös aikansa, mutta hyvää kannattaakin odottaa.

Kappaleiden kevyt kuunteleminen on tällä kertaa tehty vaikeaksi, vaikkei Pmmp koskaan mitään taustamusiikkia olekaan ollut. Sanoja seuraamalla löytyy rakkauden katkerimpia sävyjä ja yhteiskuntakriittistä pohdintaa, joista rakentuu hieman unenomainen, miellyttämisen tarpeella täytetty tarina. Sanoitukset eivät kuitenkaan vajoa liikaa naiviuden tai kliseiden puolelle, vaan edellisten levyjen tapaan juuri sen verran, että kuulijan aistit pysyvät terävinä ja kokemukseen löytyy uusia syvyyksiä. Musiikki luo kontrastia lyriikoihin olemalla tuttuun tapaan karnevaalimaista, synkkiä sävyjä sopivasti säästellen. Mira Luodin ja Paula Vesalan äänten yhteenpelaaminen on uskomattoman kaunista kuunneltavaa, ja klassisiin kulkuihin käytetyt jouset ja torvet sekoittavat juuri sopivasti koneääniä ja villejä rytmejä.

Nainen, sanon sulle, hei mä sanon sulle: Uneksi, lennä!

Levyn seiskaraitaa Tytöt ylistettiin kesäkuun Demi-lehdessä tsemppilauluksi, ja mahtavia voimalaineja onkin toinen toisensa perään. Vaikka kappale eroaakin radikaalisti psykedeelisellä aloituksellaan sekä Mariskan räppiosuudella muista biiseistä, se tuntuu jo ensimmäisen säkeistön jälkeen piristävältä lisältä. Tarttuva kertosäe ansaitsisi tulla liimatuksi jokaisen teinitytön päiväkirjan kanteen muistutukseksi siitä, miten tehän ootte jo oikein, kun te ootte vaan just noin.
Näiden jo mainittujen kappaleiden lisäksi levyn ehdottomaan kärkeen kuuluu Pahvinaamari, jonka kaunis melodia surumielisine sanoineen ylittää kaikki edellistenkin albumeiden balladit. Koko show’n sanoma on mitäänsanomattomuudessaan liian monitulkintainen ja sointi jotenkin kulunut, joten se ei alkuinnostuksen jälkeen jaksa sytyttää. Samaan toistuvuuteen lankeaa myös levyn lopettava Toivo, jonka tyyppinen ”irtokappale” tuntuu olleen yhtyeen jokaisella cd:llä – lieneekö huolimattomuutta vai tahallinen tyylivalinta?

Kokonaisuutena Rakkaudesta antaa viimeistellyn ja harkitun kuvan nimiteemastaan, kuitenkin käyttäen pääosin paletin tummia sävyjä.

PMMP – Rakkaudesta
julk. 11.6.
Kuuntele Spotifyssä

Avainsanat: , , , , , , ,

Kommentointi on pois päältä.