Painovirhe

Nuorten ja nuorten aikuisten verkkojulkaisu.

Yoshi’s Woolly World – arvio

yoshi-pysty

Nintendoa syytetään aika ajoin samojen kaavojen kierrätyksestä. On myös totta, että esimerkiksi Super Mario on pomppinut samantapaisissa seikkailuissa jo 30 vuoden ajan. Huomionarvoista kuitenkin on, että lähes aina Nintendon pelit on valmistettu rautaisella laadulla niin, että niiden pelaamisesta nauttii. Lisäksi tietyt uudistukset saavat uudet seikkailut tuntumaan aina tervetulleilta. Näin on asian laita myös Yoshi’s Woolly World -pelissä. Kuka olisi uskonut, että langasta saa kudottua näin paljon hupia!

Yoshi’s Woolly Worldin kantava idea on se, että kaikki pelissä on tehty muistuttamaan villalankaa. Peli alkaakin sillä, että ilkeä noita taikoo miltei kaikki Yoshit lankakeriksi, jotka muutama jäljelle jäänyt dinosaurus joutuu pelastamaan. Lankateema kantaa muutenkin yllättävän pitkälle. Yoshi munii lankapalloja, joita viskotaan vihollisten niskaan. Kentissä on myös langanpätkiä, joista vetämällä tasoista ilmestyy uusia salaisuuksia. Kaikista huomionarvoisinta on kuitenkin grafiikka, jossa pelintekijät ovat onnistuneet täydellisesti. Hahmot ja pelimaailma on saatu näyttämään ja ennen kaikkea tuntumaan langasta tehdyltä. Visuaalinen ilme on myös erityisen kaunis ja värikäs. Kaikenkaikkiaan suoritus on hatunnoston arvoinen.

Woolly World noudattaa 2D-tasohyppelyiden peruskaavaa. Peli jakaantuu viiteen maailmaan, joissa kussakin on kahdeksan kenttää. Pelaajan tehtävänä on pomppia esteiden ja vihollisten yli joka kentän lopussa odottavaan maaliin saakka. Matkan varrelle mahtuu myös pomotaisteluja sekä tilanteita, joissa Yoshi muuttaa muotoaan. Jokainen kenttä on sopivan erilainen, ja sisältää omat pienet spesialiteetit. Pelin parissa ei tule siis kyllästyttyä. Päinvastoin, kenttiä toivoisi olevan paljon enemmän. Koska Woolly Worldin vaikeustaso ei ole kummoinen, on Nintendo-fani rykäissyt pelin nopeasti läpi.

Idea ei ehkä olekaan vain kenttien nopeassa tahkoamisessa, vaan jokaisen pienen salaisuuden paljastamisessa. Tasot kun sisältävät useita kerättäviä tavaroita, kuten esimerkiksi auringonkukkia ja lankakeriä. Näillä pystyy avaamaan kaikenlaista kivaa, muun muassa uusia ja vaikeampia kenttiä. Salaisuuksien etsiminen on myös oikeasti haastavaa, ja kaiken kerääminen lisääkin pelikelloon ainakin tuplasti tunteja normaaliin läpipeluuseen verrattuna.

Nintendo-peleille tuttuun tapaan tasohyppely on hiottu huippuunsa. Ohjaus on sen verran tarkkaa että mokista joutuu syyttämään vain itseään. Peli ei myöskään vaadi niin paljoa kuin voisi olettaa. Woolly Worldissa mennään jopa niin pitkälle, että pelaajan ”kuoltua” tarpeeksi monta kertaa peli tarjoaa siivet, joilla vaikeat kohdat pystyy välttämään. Näitä ei tosin tarvitse käyttää. Pelimekaniikan laatu takaa kuitenkin sen, että pelaaminen on sekä hauskaa että sopivaa myös nuoremmille.

Pelaamisesta hauskaa tekee myös Woolly Worldin Co-op-ominaisuus. Halutessa hyppimään saa nimittäin toisenkin Yoshin. Kaverin kanssa pelatessa kumpikin voi auttaa toisiaan; viholliset kukistuvat vaivattomasti ja toista voi auttaa nousemaan tarvittaessa korkeammalle. Kaksinpeli on aina plussaa minun kirjoissani. Mukana on tämän ominaisuuden lisäksi myös tuki Amiibo-figuureille. Mario-sarjaan liittyvillä hahmoilla saa Yoshin värimaailman muuttumaan figuuria vastaavaksi. Pieni lisä, mutta on hienoa että Amiibot eivät jää pelkästään kirjahyllyn koristeeksi.

Mitä Yoshi’s Woolly World sitten loppupelissä tarjoaa? Tutulla kaavalla toteutetun tuotoksen, jossa oman kivan tvistinsä mukaan tuo lankateema. Laatutaso on korkealla, eikä peliä pelatessa varmasti ole tylsää. Kaikkea toivoisi vain olevan lisää. Joka tapauksessa Yoshi’s Woolly Worldia voi suositella varauksetta jokaiselle Wii U:n omistajalle.

Avainsanat: , , ,

Kommentointi on pois päältä.