Yhdessä hyvä tulee

250913_Simon_VKR9 PieniYksi työtehtävistäni on vastata Ota yhteyttä -lomakkeen kautta tulleisiin yhteydenottoihin. Suurin osa niistä tulee mahdollisilta uusilta asiakkailta, mutta joskus myös nuoreltamme, jolta on esimerkiksi soittoaika loppunut. Nuorten lisäksi yhteydenottoja tulee paljon nuorten ystäviltä ja vanhemmilta. Huolissaan oleva läheinen on etsinyt tietoa mahdollisista palveluista kaupungin nettisivuilla ja jättää sitten soittopyynnön meille.

Salassapitosäädökset ja lait määrittävät tietenkin sen, että meillä ei kerrota kenenkään asioista (edes sitä onko asiakkaana) kenellekään ulkopuoliselle. Voimme kuitenkin kuunnella läheisen huolen, kertoa yleisiä ohjeita ja lohduttaa vaikeassa tilanteessa. Usein on tärkeää muistuttaa läheistä omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan.

Koska emme halua tehdä päällekkäistä työtä, yritämme aina kysellä läheiseltä tietääkö hän, onko nuorella jo työntekijää esimerkiksi Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Tällaisessa tilanteessa nuoren kanssa voi varata ajan sinne – nuoren näin tahtoessa. Muuten myös minä tarjoan aikaa ja mielelläni otan myös tämän läheisen mukaan ajalle. Ihmiselle on tärkeää huomata, että hänestä välitetään. Läheisistä voi myös olla korvaamaton apu nuoren arjessa –sossun työ kun on vain murto-osa nuoren kuukaudesta.

Sosiaalialan koulutuksessa meille opetetaan, että verkostotyö on tärkeää ja vielä tärkeämpää on saada siihen mukaan asiakkaan läheiset. Läheisten yhteydenotot ovatkin meille periaatteessa todella hyvä juttu. Toisaalta pitää muistaa, että nuori saa päättää kenelle saamme kertoa ja mitä. Näissä tilanteissa voi tulla kahnausta läheisten kanssa, kun läheisellä on kokemus, ettei apua saa vaikka nuoren kanssa tavattaisiin hyvin tiiviisti.

Olemme miettineen mahdollisuutta rekrytoida nuortemme läheisiä suunnitelmallisemmin osaksi J-Napin toimintaa. Tieto meidän palvelusta ja muista palveluista voisi auttaa heitä ymmärtämään ja tukemaan nuorta sekä jaksamaan oman huolensa kanssa. Olisivatko vastauksena esimerkiksi J-Napin vanhempainillat? Vai minä ja läheinen – tapahtumat?

Tai ehkä vapaaehtoisen ei tarvitsisi olla kenenkään meidän asiakkaan läheinen – halu auttaa voisi toimia toiminnan moottorina. Monella nuorella ei ole verkostoa meidän ammattilaisten ulkopuolelle. Heillä voi olla kova tarve varavanhemmalle tai –isovanhemmalle. Vaikka ikää onkin +18 vuotta.

Sovittelijoita etsimässä

Isompi ympyräHakeminen, haastattelut ja valinnat kulkevat mukana useilla elämän osa-alueilla; opiskelussa, työnhaussa ja myös vapaaehtoistyön kentällä. Sovittelu on haastavaa vapaaehtoistyötä ja tässä tehtävässä toimivalta henkilöltä etsitään tietynlaisia ominaisuuksia, jotta he pystyvät olemaan apuna osapuolten asian ratkaisemisessa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kevään aikana lehdissä ja radiossa on näkynyt ja kuulunut ilmoituksia uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista. Aloitimme uuden peruskurssin suunnittelun jo keväällä ja olemme viimeisen kolmen kuukauden ajan haastatelleet sovittelutoiminnasta kiinnostunutta väkeä. Erityistä tarvetta uusille sovittelijoille meillä on ollut pohjoisen Keski-Suomen alueella. Jatka lukemista

Rauhaa rakentamassa vapaaehtoistyöllä

SovitteluVapaaehtoiset rikosten ja riitojen sovittelijoina

Monessa meissä asuu sisäinen rauhanrakentaja. Rauhanrakentajan itsessään tunnistaneet voivat toimia ruohonjuuritason rauhanrakentajina rikosten ja riitojen sovittelusta säädetyn lain puitteissa.

Suomessa sovittelutoimintaan on liittynyt sen alkuajoista, 1980-luvulta alkaen, vahvasti vapaaehtoistyö. Suomessa toimiikin yli 1200 aikuista vapaaehtoista ja puolueetonta sovittelijaa, jotka mahdollistavat sovittelun ihmisten välisissä rikoksissa tai riidoissa. Tämä kunnioitettava ja ihailtava rauhanrakentaminen sovittelun keinoin ja vapaaehtoistyönä voi toteutua esimerkiksi tilanteissa, joissa joku on loukannut toisen henkilön fyysistä koskemattomuutta, omaisuutta tai kunniaa.  Sovittelijan työ on yksi haastavimmista vapaaehtoistyön muodoista. Jatka lukemista

Sovittelutoimintaa tutkimassa

koneen ääressäHaastattelin tässä taannoin Keski-Suomen Sovittelutoimiston väkeä; henkilökuntaa sekä vapaaehtoisia sovittelijoita väitöskirjaani varten. Haastatteluista syntyi artikkeliluonnos, jota esittelen muun muassa Hollannissa julkisia palveluja tutkivien asiantuntijoiden seminaarissa. Ja kyllä kelpaa esitelläkin: sovittelun toimintatapa on monellakin tapaa hyvä esimerkki raja-aitojen rikkomisesta. Ensinnäkin sovittelussa muutetaan perinteistä mielikuvaa julkisesta palvelusta, jossa viranomainen kertoo ylhäältä käsin asiakkaalle, kuinka elää ja toimia. On hienoa, että kaikenlaisista lähtökohdista tulevia vapaaehtoisia kuntalaisia otetaan mukaan julkisten palvelujen tuottamiseen. Kuten tutkimuksessakin todetaan, näin saadaan mukaan erilaista osaamista sekä erilaisia, luovia tapoja toimia asiakkaiden parhaaksi. Joskus voi olla, että pitkään samaa työtä tehnyt ammattilainen alkaa nähdä asiakkaat ja heidän tarpeensa samojen, totuttujen kaavojen läpi. Kun päivisin toimii vaikkapa kampaajana, ajaa bussia tai johtaa yritystä, voi olla ihan erilaisia ratkaisumalleja tarjottavaksi. Jatka lukemista

Lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutus

Ei ainoastaan. Lähisuhdeväkivallankäsite sisältää myös muissa lähisuhteissa tapahtuneen väkivallan

Ei ainoastaan. Lähisuhdeväkivallankäsite sisältää myös muissa lähisuhteissa tapahtuneen väkivallan

Teimme kyselyn kevään ja kesän aikana sovittelijoillemme, että kuinka moni haluaisi lähteä kouluttautumaan niinkin haastavan asian, kuin lähisuhdeväkivallan sovittelijaksi. Iloksemme miltei kaksikymmentä sovittelijaa, ilmoittautui halukkaaksi kurssille. Koulutuksen rakenteen ja intensiivisyyden vuoksi emme pystyneet niin isoa ryhmää kouluttamaan kerralla ja niinpä tälle kurssille valittiin 12 henkilöä. Kurssilla tulee vierailemaan myös sovittelun kentän vahvoja osaajia ja asiantuntijoita.

Ensimmäiseen ihmetykseesi vastaus: Kyllä, myös lähisuhdeväkivaltaa sovitellaan. Jatka lukemista