Tehdään yhdessä

aktiviteetitJ-Napin asiakasraadin rekrytointitilaisuus järjestettiin 8.12. – tässä tekstissä J-Napin tuore harjoittelija, sosiaalityön opiskelija Jenna, kertoo tuon tapaamisen fiiliksistä. Tämä teksti on myös Sinulle, joka pohdit lähtisitkö itsekin J-Napin tapahtumaan tai tulisitko käymään J-Napin maanantaihengailussa. Tekstin kirjoittajan tavoitteena on harjoittelunsa aikana kehittää J-Nappiin uudenlaisia palautteenantotapoja ja lisätä nuorten osallisuutta.

Vaikka perjantain tilaisuuden nimi olikin ”asiakasraadin rekrytointitilaisuus”, ei tarkoituksena ollut niinkään perustaa säännöllisesti kokoontuvaa asiakasraatiryhmää, vaan laajemmin tiedustella J-Napissa käyviltä nuorilta millaiset tavat antaa palautetta tuntuvat mieluisilta ja millaisiin tapahtumiin olisi kiva tulla ja miksi. Lisäksi ohjelmassa oli päättää mitä J-Napin maanantaihengailuissa tehdään alkuvuodesta.

Mitä nuoret sitten ajattelivat palautteenannosta? Palautetta kyllä annetaan mielellään, mutta nuoret kokivat vahvasti, että palautteenannon tulisi tapahtua heti tapahtuman yhteydessä, eikä esimerkiksi myöhemmin internetin välityksellä kotona. Palautteenannon tulisi olla myös helppoa ja yksinkertaista, jotta kynnys palautteenantamiseen olisi mahdollisimman pieni. Erityistä kiinnostusta herätti ns. hymynaamakone, josta voisi painaa millaiset fiilikset on jäänyt tapahtuman tai käynnin jälkeen. Ideointi oli runsasta ja huumoriakin oli mukana. Harry Potteristakin tuttuja tyylejä ehdotettiin ja nauru raikasi (toivottavasti naapuritoimistot eivät häiriintyneet)!

Jatka lukemista

Vihreää sosiaalityötä

DSC_0001Miten ilmastomuutos ja sen tuomat sosiaaliset ja ekonomiset uhkat tulisi ottaa huomioon sosiaalityössä? Tietojemme mukaan ilmastonmuutos on varsinkin köyhien ja jo nyt heikossa-asemassaolevien ongelma varsinkin jatkossa. Ruoanhinta nousee, ilmastopakolaisuus lisääntyy, nykyiset yhteiskunnan perusrakenteet, kuten sähköntuotantojärjestelmä, muuttavat muotoaan, hyvinvointi jakaantuu entisestään… Uhkana on, että keskiluokka häviää kokonaan ja ihmiset sijoittuvat joko huono-osaisiin tai todella hyvinvoiviin, varakkaisiin ja valtaapitäviin.

Sosiaalityön yksi muoto on rakenteellinen sosiaalityö: siis pyrkimys vaikuttaa asiakkaidemme ja yhteiskunnan olosuhteisiin siellä missä päätökset tehdään ja niihin asioihin, jotka ylläpitävät yhteiskuntamme rakennetta. Minulla on kokemus, että liian usein aikuissosiaalityö keskittyy enemmän yksilötyöskentelyyn eli muuttamaan asiakkaan käytöstä ja ajatuksia. Onneksi rakenteellinen sosiaalityö on nykyään kirjoitettuna myös sosiaalityötä ohjaavaan sosiaalihuoltolakiin.

Jos jotain uskallan sanoa meidän nuorista, se on se, että he eivät ole niitä, jotka ilmastonmuutosta aiheuttavat. Väittäisin jopa, että meidän nuorilla on keskimääräistä paremmat tiedot, taidot ja käytännöntoteutus mitä tulee ekologisesti kestävään elämäntapaan. Toki elämänhallintataidoilla on suuri vaikutus siihen miten hyvin jaksaa huolehtia ympäröivästä luonnosta ja meidän nuoremme ovat samanlaisia ihmisiä siinä missä muutkin. Osa ei mieti luontoa, osa miettii. Rahatilanteensa vuoksi kaikki kyllä varmasti jättävät pienemmän ekologisen jalanjäljen kuin moni muu tavantallaaja keskipalkkainen suomalainen.

Ei siinä, etteikö sosiaalityö voisi olla myös sitä, että puhutaan asiakkaan kanssa myös hänen henkilökohtaisien valintojensa vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon. Esimerkiksi kannabiksen kotiviljely vie vettä ja sähköä. Samoin rikkonainen ikkuna, wc-pönttö tai auton pakoputki ovat huonoksi ympäristölle. Niin, ja kierrätyksellä, korjaamisella ja bulkkitavaranostolla ei säästä vain rahaa, siinä säästää myös luontoa!

Silti näkisin, että kun mietimme sosiaalityön vaikutusmahdollisuuksia ja -tarpeita ilmastonmuutokseen liittyen, käydään merkittävämpi keskustelu rakenteellisen sosiaalityön areenalla. Siis sosiaalityön ja päättäjien välillä. Meidän tehtävämme on toimia megafonina nuortemme mielipiteille ja elämäntilanteille, mahdollistaa suoria vaikutuskanavia asiakkaidemme ja päättäjien välille ja kehittää myös omia työtapojamme ja käytäntöjämme vihreään suuntaan. Mielenkiintoista ja inspiroivaa, eikös vaan!

Vaikuttaminen virkistää!

Arvoisa J-Napin palveluidenkäyttäjä,

Nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa palveluittesi kehittämiseen. Keräämme Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluissa palautetta palveluistamme asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Kyselyn yhteydessä Sinulla on mahdollisuus arvioida käyttämiäsi palveluita ja kertoa toiveitasi ja ideoita palveluiden kehittämiseksi. Saatu palaute käsitellään palveluissa ja toteuttamiskelpoiset ideat viedään käytäntöön.

Asiakastyytyväisyyskyselyn mainosAsiakastyytyväisyyskyselyitä on saatavilla sosiaalipalveluiden asiointipisteissä tai voit vastata kyselyyn sähköisesti 30.11.2013 mennessä.

Tästä linkistä pääset kaupungin verkkosivuilla olevaan kyselyyn!

Hyvää Joulun odotusta toivottaen

Ulla Kuittu
vastuualuejohtaja

Asiakasraadin kuulumisia kesäajalta/syksyltä

J-Napin asiakasraatia kutsutaan myös kehittäjätyöryhmäksi. Sen kokoontumisaikoja, aiheita ja tuloksia voit seurata blogissamme. Kokoontumisia on noin kuukauden välein. Tarkoituksena on kehittää J-Napin asiakastyötä. Aiheena voi olla esimerkiksi hyvä kohtaaminen tai uudet tavat tehdä työtä. Kehittäjätyöryhmän toiminta on hyvin vapaamuotoista ja keskustelevaa.

Toivomme jatkuvasti lisää osallistujia kehittäjätyöryhmäämme. Siihen osallistuminen ei vaadi J-Napin asiakkuutta, mutta toivomme, että sinulla olisi kokemuksia sosiaalipalveluissa asioimisesta. Lisäksi sinun tulee olla 18-29-vuotias. Voit ilmoittautua ryhmään esimerkiksi Ota yhteyttä -lomakkeen kautta tai laittamalla sähköpostia alla näkyvään osoitteeseen.

Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskus
Matarankatu 6 B, 40100 Jyväskylä
nuorten_palvelukeskus@jkl.fi

Tässä seuraavaksi tiivistetysti kesäajalta asiakasraadin keskustelun tulosta: Jatka lukemista