Syksyn 2018 palloiluryhmä

SYKSYN 2018 PALLOILURYHMÄ KÄYNNISTYY!

Palloiluryhmä käynnistyy jälleen aikuissosiaalityön ja kulttuuripaja Trombin yhteistyönä. Ryhmässä on mahdollisuus pelata erilaisia pallopelejä osallistujien toiveiden mukaan. Ryhmä on avoin eli kaikki halukkaat voivat osallistuatoimintaan. Sisäpeliin soveltuvat kengät olisi hyvä olla mutta nämäkään eivät pakolliset.

Ryhmä kokoontuu 6.9.2018 alkaen viikoittain (lukuun ottamatta itsenäisyyspäivää 6.12). Pelipäivä viikoittain torstai ja peliaika klo. 14-16. Pelaamme pääsääntöisesti monitoimitalon palloilusalissa 1 lukuun ottamatta ryhmiä 25.10 ja 13.12, jolloin pelit ovat hipposhallin puolella kentällä 2. Syksyn viimeinen pelivuoro 13.12.

Ryhmään ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan paikanpäälle voi tulla suoraan. Lisätietoja voi kysyä J-napista Marko Hedmanilta (050 4361814) tai Minna Viitalalta (050 5756425). Tervetuloa joukolla mukaan!

Aikuissosiaalityön palloiluryhmä kevät 2018

PALLOILURYHMÄ KEVÄT 2018

AIKUISSOSIAALITYÖN PALLOILURYHMÄ ON JÄLLEEN PYÖRÄHTÄNYT KÄYNTIIN. KAIKKI HANNIKAISENKADUN AIKUISSOSIAALITYÖN TOIMISTON JA J-NAPIN ASIAKKAAT OVAT TERVETULLEITA MUKAAN! MUITA VARUSTEITA SISÄPELIKENKIEN / LENKKARIEN LISÄKSI ET TARVITSE. TAPAAMME NOIN 15 MINUUTTIA ENNEN VUORON ALKUA MONITOIMITALON EDESSÄ (VALMETIN TEHTAAN PUOLEINEN OVI) MUTTA PAIKANPÄÄLLE VOI SAAPUA MYÖS OMATOIMISESTI. PELAAMME ERI PALLOPELEJÄ OSALLISTUJIEN TOIVEIDEN MUKAAN (MM. SÄHLY LENTOPALLO, KORIPALLO, FUTSAL JNE).

KEVÄÄN AIKATAULU JA PELIPAIKAT ALLA: 

PE 16.2 KLO. 12-14 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ3)

TO 1.3 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 14.3 KLO.14:30-16 (HIPPOSHALLIN KESKIALUE, 1/2 OSA)

KE 28.3 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 11.4 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 25.4 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

KE 9.5 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

TI 22.5 KLO. 14-16 (MONITOIMITALON PALLOILUSALI KENTTÄ 1)

TOIVOTTASTI NÄEMME PELAILUN MERKEISSÄ! LISÄTIETOJA VOI KYSYÄ MARKO HEDMANILTA (014-2660893), MUUALTA J-NAPIN HENKILÖKUNNALTA TAI OMALTA TYÖNTEKIJÄLTÄSI.

Miksi päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat Jyväskylässä erillään?

Raharyhmään kuvaEn tiedä. Eikä tunnu tietävän kukaan muukaan. Vastausta en ole saanut.

Sen verran tiedän, että meidän nuorilla on usein kummankin kanssa kamppailua. Yleensä on vaikea sanoa kumpi tuli ensin, muna vai kana, päihteet vai mielenterveysongelmat. Silti palvelut ovat erillään, ja kaikista parasta:

mielenterveyspalveluihin ei pääse, jos on päihteidenkäyttöä;

päihdepalveluihin ei pääse, jos on mieleterveysongelmaa.

Näin siis yksinkertaistettuna. Se väittäköön vastaan joka uskaltaa. Mulla on aitoja esimerkkejä vastaavasta joka sormelle ja varpaalle.

Tässä välissä toimii sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä. Hänen työnkuvaansa kuuluu saada ihmisille heidän tarvitsevansa palvelut. Usein se tarkoittaisi päihde- ja mielenterveyspalveluiden kutsumista saman pöydän ääreen. Kun se olisikin niin helppoa! Yksittäisen työntekijän valta päättää ”linjausten” vastaisesti on viety pois. Voivotella kyllä voidaan sitten oikein porukalla.

Jotenkin kummasti meidän nuoret kuitenkin pysyvät hengissä. On ne vaan sitkeitä. Vahvempia ihmisiä saa hakea.

Onneksi meillä on Kimmo, vaikkei laastari toimikaan kovin hyvin ammottaviin avohaavoihin. On se silti jotain. Silti on pakko kysyä, miksi päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat Jyväskylässä erillään?

Sosiaali ja terveys ne yhteen soppii, huomenna viedään pussauskoppiin!

varpaatTyöskentelen osan ajasta Huhtasuon terveysaseman sosiaaliohjaajana. Siellä minulle tulee asiakkaita, jotka ovat ensiksi asioineet esimerkiksi sairaanhoitajalla tai lääkärillä. Heillä siis yleensä on joku fyysinen vaiva, joka näkyy myös muilla elämänalueilla. Tai toisinpäin.

Työskentely lähellä terveyspuolta on tuonut työhöni sosiaaliohjaajana paljon uutta ja hyvää. Olen oppinut terveyspuolen ”kielen” ja huomannut, että joskus potilaan ja lääkärin välille tarvitaan tulkki. Olen myös oppinut huomioimaan paremmin sen, että sosiaalipuolen ”kieli” eroaa paljon terveyspuolen ”kielestä”. Näin myös sosiaalialan ammattilainen ja terveyspuolen ammattilainen tarvitsee välillä tulkkia, joka tuntee kummankin tavan puhua.

En voi korostaa liikaa sitä kuinka paljon siitä on hyötyä, että asiakkaan kanssa lähtee lääkäriajalle yhdessä. Siinä voin sosiaaliohjaajana toimia muistilappuna asiakkaalle, toimia tulkkina kummallekin osapuolelle ja pitää huolen, että jatkosuunnitelma pitää sisällään myös sosiaalisen puolen asiakkaan elämässä. On myös helppoa keskustella asiakkaan kanssa lääkärillä sovitut asiat yhdessä vielä myöhemmin, kun on itse ollut paikalla.

Olen huomannut, että tällainen yhteistyö nopeuttaa asiakkaan saamaa palvelua ja tekee siitä kokonaisvaltaisempaa. Esimerkiksi lääkitysasiat ovat usein lääkäreille simppeleitä, mutta asiakkaalle paljon ajatuksia herättäviä. Ainoastaan syöty lääke auttaa, joten lääkityksen aloituksen ja jatkuvuuden takaaminen on helpompaa, jos sitä tukee myös sosiaaliohjaaja. Tapana voi olla kahdenkeskiset keskustelut asiakkaan kanssa tai tukipalvelun hankkiminen asiakkaalle heti kun ongelma nousee esille.

Sosiaalipalveluiden vaatimusten selvittäminen terveydenhuollon ammattilaiselle on myös yleensä ehdottoman tarpeellista asiakkaan näkökulmasta. Esimerkiksi Kelan maksamaa sairapäivärahaa varten hakija tarvitsee sairaslomatodistuksen – vaikka hän olisi työtön. Tai että saadakseen toimeentulotukea terveydenhuollolliseen vaivaansa asiakas saattaa tarvita lääkärin lausunnon asiasta. Tai että toimeentulotuki ei korvaa yksityisiä hoitokäyntejä vaan terveydenhuollon pitäisi hankkia ne, jos lääkäri näkee ne välttämättömäksi sairauden hoidossa.

Jos tällaisissa keskusteluissa sosiaaliohjaaja ei ole paikalla ja asiakas ei ole ylitietoinen oikeuksistaan ja byrokratian kiemuroista, tuloksena on asiakkaan pompottelua eri palveluiden välillä ja erilaisten paperilappusten tuhlausta.

Minun tilanteeni on ollut siitä helppoa, että olen ollut osa Huhtasuon hoitojoukkuetta jo viimeiset pari vuotta. Siellä yhteistyö toimiikin hyvin vastaanottoajoilla ja konsultaatiotilanteissa. He tietävät mitä työhöni kuuluu ja mitä hyötyä minusta voi olla. Kynnys lähteä ajalle ja saada työntekijät kiinni ovat myös minulle paljon helpompia heidän kanssaan kuin muiden terveysasemien. Tämä on tietenkin minun korvieni välissä oleva asia.

Kokemani perusteella voinkin vahvasti suositella entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten välillä. Tämä on ensisijaisesti tietenkin organisatorinen järjestelykysymys: mitkä resurssit esimerkiksi sossuille annetaan jalkautua terveydenhuoltoon. Pelkkä lupa esimieheltä ei riitä: tarvitaan myös panostusta työvoimaan, yhteisiin palavereihin ja toisiinsa sopiviin työnteon puitteisiin.

Etsi oma palvelusi työllisyys- ja opiskeluasioihin

Tietokoneen näppisOlin palaverissa, jossa minullekin selvisi muutama asia. Ainakin luulen niin. Tai sitten ei. Mitä mieltä sinä olet?

Työllisyyden palvelukeskus (TYP): Kun tarvitset apua monelta eri ammattilaiselta ja olet ollut 6 kk työttömänä (alle 25-v) tai 12 kk työttömänä (25-30-v).

Työllisyyden kuntakokeilu: Kun tarvitset apua ja olet ollut 12 kk työttömänä.

Ohjaamo: Asiakkaaksi pääset samantien (palvelun aukeamisaika selviää myöhemmin), mutta et tarvitse niin paljoa apua kuin he, jotka ovat TYP:ssä ja työllisyyden kuntakokeilussa. Niin, ja olet 16-29-vuotias.

Ohjauslaturi: Nivelvaiheeseen eli heille, jotka päättävät peruskoulun.

Nuorisovastaanotto: Kun ensiksi hoidetaan mt- ja päihdeasioita pienimuotoisesti. Ja olet 13-22-vuotias.

Hannikaisenkadun sosiaaliasema: Kun tarviit jeesiä. Kaikille yli 18-vuotiaille. Varsinkin jos oot alle 25-vuotias ammattikouluttamaton ja tuloton nuori niin sua oikeen pyydetään tulemaan.

J-Nappi: Kun ensiksi hoidetaan mt- ja päihdeasioita sekä halua saada palvelua. Ja olet 18-29-vuotias.

Etsivä nuorisotyö: Kun tarviit jeesiä (työllisyys)palveluun hakeutumisessa ja olet 15-29-vuotias.

Unohdinko jotain? Kerro ihmeessä! Parempaa tietoa antaa varmasti tämä osoite: Koppari.fi